Toiveissa raitis päivä

Oon seurannut sivusta aika ajoin täällä keskustelua ja nyt koen, että oon päätepysäkillä alkoholin kanssa. Oon yrittänyt kohtuukäyttää, mutta määrät lipsuu usein isommaksi mitä ajattelin. Juon siis joka päivä 2-4 (joskus menee 5) viikonloppuisin 6. En loivenna ja aikaraja juomisen aloittamiselle on iltapala aika ja tässä oon onneksi pysyny. Juon ekat juomat reipasta tahtia, että sais nousun. Juominen on pahentunut vuosi vuodelta ja se alkoi nuoruuden juhlimisella, ja kun bileet väheni niin sit tuli viikonloppu siiderit ym. Oma näkemys juomiselle on iltaisin tuleva tylsyys, uupumus ja ahdistus. Oma isä oli toimintakykyinen alkoholisti vuosia, kunnes toimintakyky meni, ja lapsena tullut sitä katsottua.

Syy miksi tänne kirjoitan on se, että mun ongelmasta ei tiedä kukaan. Tai niin ainakin kuvittelen. Enkä oo siitä valmis ääneen keskustelemaan. Erinäisistä syistä en halua hakeutua päihdeklinikalle. Kaipaan kuitenkin sitä, että saisin vertaistukea ja olisi paikka mihin purkaa asiaa. Ja toisaalta en koe tähän täysin yksin pystyväni, koen että saan tosi paljon apua täältä. Toisten tarinat raitistumisesta inspiroi täällä ja niitä oon lukenut. Puoliso on reissutyössä ja näkee kyllä, että iltaisin aina muutaman otan. Juon myös salaa, käyn illalla kaupassa ja juon matkalla pari, jotta kokonaismäärä ei näyttäis niin pahalta puolisolle.

Oikeastaan se syy miksi en ole pitänyt alkottomia päiviä vaikka uskon niihin pystyväni on, että oon lukenut täältä, että jos on pitkään juonut niin voi tulla kaikenlaisia oireita. Uskon, että voisin olla juomatta illalla, mutta pelottaa ne oireet. Oon aiemmin yrittänyt sellaista, että oon vähentänyt niin, että juon iltaisin vain 2 ja siitä sitten lopettaisin, mutta se hitsin perjantai pilaa aina kaiken, kun on ansaittu rentoutumisen paikka. Oon ollut juomatta kaks kertaa viime vuonna, pakon edestä kun oli sairaalassa käynti 2pvä ja keuhkokuumeessa 2vkoa. Kaduttaa, että palasin parin vko raittiuden jälkeen juomaan, koska ajattelin että eihän tää oo mulle ongelma ku pystyin oleen juomatt.

Nyt kun tätä kirjoitan niin kuulostaa kyllä aika kamalalta. Mutta suunta on vain ylöspäin. Mietin, että jos pari iltaa ottaisin pari siideriä ja sitten vaan yhden, ja sit lopettaisin. Perjantaina olis luvassa pikkujoulut, joka vähän mietityttää. Lopetustahan olis aina helppo siirtää, mutta tuleehan niitä vaikeita paikkoja myöhemminkin vastaan.

Mulla on jo jotain ”valmiita malleja” juomisen tilalle iltaisin, kuten iltalenkki ja sauna, ohjelma maraton jotain sarjaa, rentoutumisharjoitus ja unille sekä äänikirjan kuuntelu, joten ihan kädettömänä en taistoon ole lähdössä. Tiedän, että näistä saan samaa ”fiilistä” kun juomisesta, eli sitä rentoutumista ja kivaa oloa.

Kaipaisin suosituksia kirjoita, podcasteista yms mitä voisin kuunnella iltalenkillä.

8 tykkäystä

Tervetuloa mukaan, olet tehnyt hyvän päätöksen avaamalla oman ketjun, kun alkoholinkäyttö huolestuttaa.

Ensimmäinen neuvoni on: Älä juo tänään.

Jos kertomasi pitää paikkansa, ei sinun tarvitse pelätä terveydelle vaarallisia vieroitusoireita. Jos juot vain iltapala-ajasta nukkumaankäyntiin tuon määrän (ja tarkoitat annoksia), olet päivällä pitkään ihan nollapromilleissa. Vaara vaanii silloin, kun juo pidempään niin, että veressä on (lähes) koko ajan alkoholia.

Varmasti alkuun olo on epämukava, kun sitä joka iltaista nousua ei tulekaan. Tai turruttavaa pöhnää, mitä se sitten onkin. Mutta hiljalleen olo paranee, sen lupaan.

Toinen neuvoni on: Kirjoita tuntemuksiasi tänne. Siitä me muutkin olemme saaneet tukea ja voimaa. Teksteihin on myös tärkeää palata myöhemmin, niin ei totuus unohdu.

Tsemppiä ja mahdollisimman selvää päivää!

5 tykkäystä

Kiitos💗 Oli tosi ”kova paikka” rekisteröityä tänne ja myöntää asia ääneen jollekkin muulle ku itelle. Joo annoksia tosiaan tarkoitan! Huomaan kyllä itse, että tahti on kiihtymässä ja haluttaisi vaihtaa yhä useammin muutama siideri 7% ja välillä niin teenkin. Päässä pyörii usein lause ”alkoholismi on etenevä sairaus” ja ahdistaa se tieto, että tämä tästä ei tulee kuin pahenemaan, jos en tee itse asialle mitään.

Nyt pe alkaen on mennyt se 5-6 iltapala ajan jälkeen, koska mies on lomalla niin pitäähän se juoda enemmän, että varmasti rentoutuu. Juon siis klo 19-23. Yritän näillä säännöillä pitää jonkun kontrollin, mutta huomaan kyllä itsessäni, kuinka vaikeita ne illat on kun lupaan itselleni ottaa vaan 2-3, yleensä ne on silloin kun on aamusta menoa. Tällöin teen niin, että venytän juomisen aloittamista klo 22 ja juon kerralla ne kaks siideriä. Oon kieltänyt itseltäni väkevät, koska niiden kans on tosi vaikea rajoittaa annoksia, kun kaadan puoli lasia viinaa ja juon hampaat irvessä, että pääsee varmasti nousuun. Ja käyn naukkaileen salaa sit pullosta. Totesin, että niiden kans en uskalla alkaa läträän kun näytti heti pahalta se toiminta mihin se mut ajo.

Ajatukset pyörii myös paljon alkoholin ympärillä, katson kelloa päivällä ja lasken montako tuntia on vielä, että saa juoda.

Tiiän, että illassa tuo ”juomisaika” tulee oleen se vaikein paikka itelle, ja myös kaikenlaiset ryyppyjuhlat niinku pikkujoulut yms. Oon aina rakastanu juhlia ja nyt juominen onki siirtyny kotiin, koska baareissa käynti ei tunnu samalta ku nuorena! Oon siis 39-v.

4 tykkäystä

Olet selvästi pohtinut tilannettasi.

Näinhän se on, tuon voi varmasti jokainen allekirjoittaa täällä. Sekä elämänhallintasi että kurssin kääntäminen vaikeutuvat koko ajan, jos jatkat juomista.

Tärkeintä on oma tahto ja päätös. Itse aina suosittelen avun hakemista päihdehuollosta, työterveydestä, AA:sta tai ihan mistä tahansa. Mutta jokaisen täytyy löytää se oma tie ja tämä Plinkkikin on auttanut monia.

Juominen on valtaosin psyykkistä riippuvuutta. kun olet noin tarkasti noudattanut “juomisaikaa”, niin varmasti se tulee olemaan se vaikein paikka. Alkuun se on sinnittelyä ja tekemisen keksimistä. Liikunta sekä nälän ja janon välttäminen ovat varmasti hyviä. Tärkeintä on saada muutama selvä ilta. Suosittelen myös pohtimaan sitä, että voisitko jättää perjantain pikkujoulut väliin?

4 tykkäystä

Ihan kun omaa tekstiä lukisi, kaikki täsmää annosmääriä ja piilottelua myöten.

Olen ollut samanlainen suoriutuva alkoholisti, joka kuvitteli pitkään, että homma on muka hanskassa ja tässä vaan nyt ansaitusti hieman rentoudutaan.

Mitään hepulia ei tule, kun tuollaisen ”eurooppalaisen” tissuttelun lopettaa. Ainostaan helvetin levoton olo voi tulla ja varmasti tuleekin.

Itsellä nyt hieman yli 500 päivää takana, kun pääsin tuosta pölhöstä tavasta eroon. Pakko myöntää, että edelleen tulee sellaisia viiliksiä, että tässä ja tässä tilanteessa naksahtaisi olut normaalisti auki.

Minä selvisin pahimman yli puuhastelulla ja ulkoilemalla. Yksi tärkein juttu on syöminen, pidä itsesi kylläisenä. Sitä vaakaa ehtii tuijottaa sitten, kun savu hieman hälvenee.

Juomien laskeminen, juomisen odottaminen ja logistiset ongelmat saannin ja käytettyjen tuotteiden hävittämisen ympärillä, on hengästyttävää puuhaa.

Aivan pimeää puuhaa, kyllä ei kaduta, että lopetin huonon harrastuksen, joka ilmiselvästi pahenee vuosi vuodelta.

Eihän sitä ollut ikinä normaali: joko oli krapula, odotti seuraavaa annosta tai sitten oli silmät sameana annoksen saatuaan ja silloin kuvitteli olevansa jotenkin läsnä ja yhtä maailman kanssa.

Jos aivot oli juodessa toffeeta, niin nyt ne on mitä parhainta öljyä. Välillä on vauhtia ehkä liikaakin, mutta se taitaa olla se alkuperäinen luonne, jonka joskus sain. Sitä ei voi luomukeinoin muuttaa, eikä tarvitsekaan.

Voin kaivella videoita, joita itse pidin parhaina. On kyllä tullut pengottua kaikki mahdollinen video- ja kirjamateriaali mitä löytyy.

Aloitin omankin ketjun, jossa höpisen niitä näitä.

5 tykkäystä

Kiitos vastauksista💗 ”mukava” kuulla, että muitakin joilla samat tavat ollut tai olleet. Meitä näkyy täällä palstalla olevan monenlaista juojaa ja mukava kuulla, että tästäkin tissuttelusta voi päästä eroon! Välillä mietin ees onko mulla ongelmaa, mutta sit taas mietin järjellä annoksia ja omaa käytöstä ja kyllähän se ongelmalta vaikuttaa.

Oon niin kiitollinen kaikista neuvoista mitä oon jo saanut! Tuntuu, että en oo yksin tän kans. Kello lähenee kolmea ja on sellainen fiilis, että olisko tuo nyt niin paha jos illalla se kaks jois😫 Ihan kamalaa ja sairasta mielellekkin tää vuoristorata, aamuyö klo 3 ahdistuksesta, aamun morkkikseen ja huonoon oloon ja nyt alkaa olla se vaihe päivässä, kun suu alkaa napsua🥲 Tuntuu, että oon luovuttanu jo valmiiksi illan suhteen kun ”päämies” siellä päässä jo huutelee, että ”oothan sinä nyt kaks ansainnu, eihän kaks oo ongelma!”. Tiiän että jos kävelen illalla kauppaan, niin ostan 7% koska tiiän, että pääsen ees pieneen oloon sillä. Ja sitten tulee kotona paniikki kun ei oo enempää siellä, niin ostan varalle pari. Ja sit juon ne kaikki ja aamyö taas herättää olollaan😫

4 tykkäystä

Se on se riippuvuus joka sanoo että ongelmaa ei ole, mutta:

Tää kertoo jo siitä ongelmasta ja riippuvuudesta.

Hienoa, että olet nyt havahtunut asiaan, se on se ensimmäinen askel :heart: Nyt vaan askel kerrallaan eteenpäin! Raitista päivää sulle! :hugs:

4 tykkäystä

Mulle ei ollut kahdesta tölkistä mitään iloa, niin turha niitä oli ottaa, ellei sitten ollut jo antanut itselleen lupaa siihen kuuteen. Noi 7-8% juomat on ansa, niillä sitä kuoppaa, johon on vajonnut kaivaa vaan syvemmäksi. Mä myönsin itselleni, että alkoholisti mikä alkoholisti ja aloin sitten olla päivä kerrallaan ilman. Kyllä ihminen siihen pystyy, ellei sitten tullut luvatuksi, että tässä nyt vähentelen ensin. Jokainen on erilainen, mutta puuhaa tulee olla ja sitten vasta sänkyyn, kun oikeasti väsyttää, ettei mene pyörimiseksi.

Sekin auttaa, kun myöntää etanolin olevan myrkkyä. Sehän on tunnettu karsinogeeni ja yleisin mielenterveysongelmien aiheuttaja.

Eihän sellaista nyt kannata juoda.

PEth-testillä saa muuten lukuja oman alkoholisminsa syvyydestä.
0,3 arvon saa päivittäisellä tissuttelulla ja siihen jo puututaan tietyillä aloilla.

2 tykkäystä

Tuossa pethissä on vaan se ongelma että se pomppaa helposti yli rajan jo kosteasta viikonlopusta, toki ihmisestä ja elimistöstä riippuen. Siksi ehdottomasti aina seuranta jotta näkee mihin suuntaan se on menossa. Ja siis oletan kyllä että jos on koholla niin seuranta on (tai ainakin pitäisi olla) automaatio.

1 tykkäys

Tässä näitä linkkejä, joista puhuin. Ville ja Roope puhuvat aiheesta suoraan ja rehellisesti, pojat on tulleet kaapista ulos :slight_smile: En muuten olisi uskonut, että heilläkin oli lehmä noin syvällä ojassa, vaan eipä se alkoholismi alussa näy ulos.

Tässä Roopen oma tarina

Naisten kertomuksia, tästä oli myös osa II (jakso 15)

Lisää naisten juttuja. Mä kuuntelen näitä ihan laidasta laitaan, niin saa hyvän kokonaiskuvan.

Tällä Kantamon sivulla on monta hyvää, eritoten tuo päihdeterapeutin tietopaketti on hyvä. Kertoja on käynyt kuilussa melko syvällä, mutta ei sen niin väliä. Ei sinne asti tarvitse vajota, että voi lopettaa.

Tässä on Mika Arramies joka kertoo 2,5h aiheesta alkoholi. Tämä on enemmän sellainen luento, mutta hyvä sellainen.

Sitten on kopiot aa-radiosta, jossa on hyvää keskustelua tuntikausia.
AA filosofiassa jankutetaan koko ajan, että olen alkoholisti.
Se kuulostaa oman korvaan jotenkin oudolta, mutta kai se sitten toimii.
Joka tapauksessa ihan hyödyllistä materiaalia, vaikkei ehkä sovi kaikille.
Ymmärrän kyllä, että alkoholismi on parantumaton sairaus, joka pysyy latenttina, kun ei vaan juo, mutta ei silti aina jaksa kuunnella tuota jankutusta.

Ei siitä katkenneesta jalastakaan, josta ei ehkä tullut ihan uudenveroista, puhuta alituiseen. Se nyt on mikä on, sen enempää aa-liikettä väheksymättä.

Lehtijuttuja ja videoita on tarjolla ähkyksi asti. Tässä yksi ihan hyvä.

3 tykkäystä

Hyvä kun tulit tänne.Tänne minäkin johkaiduin,kun rimpuilin ikäänkuin kohtuukäytössä ja se oli minulle liikaa.Hyvä lukea toistenkin tarinoita ja päihdelinkki muistuttelee joka päivä sen,että tänään en ots.Ja käy läpi näitä jännittäviä,totuttuja sudenkuoppia,kuin pikkujoulu tai muu.

Jos on mahdollista,en menisi pikkujouluihin.Tai kaveri,jonka kanssa menisin tietäisi tästä asiastasi,se olisi jo hyvä.Ei kemuissa kukaan loppujen lopuksi siitä välitä juoko joku limppaa vai mitä.

4 tykkäystä

Voe taivas tätä Jussia,hää kirjoittaa niin hyvin.Tee kirja ja jaa se luettavaksi kaikille.:rofl:

2 tykkäystä

Kiitos ihanista viesteistä. En oo pystyny tuleen tänne, kun hävetti liikaa oma pienuus alkoholin rinnalla. Sehän meni just niinku käsikirjotin etikäteen. Ja nyt kun ajatus on ollut luopua alkoholista, niin tuntuu, että siitä yrittää pitää entistä enemmän kiinni. Eli siis nyt on maistunu iltaisin 5-6 annosta joka ilta aiemman 2-4 sijaan. Tunnistan tän itsessäni, että tunnen kun ”lähdetään seuraavalle levelille”. Se tuntuu aivan fyysisesti siltä, kuin tippuis taas yhden kerroksen alemmas.

Pikkujouluissa tuli juotua onneksi ”kohtuullisesti”, eli n.6-8 annosta arviolta. Eli ei menny pellit kiinni mitä vähän mietin.

Taas ajatuksena olis vähentää ennen lopetusta. Mutta meneekö se pieleen taas sitten. Aiemmin tuntuu, että oli parempi itsehillintä, vielä pari kk sitten, jos päätin et juon vaan kaks niin join kans kaks, mutta nyt lipsuu ja pahasti.

Yrityksenä kuitenkin olis vähentää niin, että 2 peri ilta 3 iltaa, sit vaan 1 ja sit lopetus. Lopetus onnistuu parhaiten itseltä, jos venytän juomista mahdollisimman myöhään, eli vaikka 22-23 saakka. Nyt oon huomannu, että ekaa kertaa ikinä oon joutunu peruun seuraavan pvä menoja, kun en ookkaan pysyny päätöksessäni juoda vain pari, ja se hävettää ihan hemmetisti.

Miten musta tuli tämmönen, miten voin tehdä tän itselleni kaiken sen jälkeen mitä lapsena jouduin katsomaan isäni alkoholismia. Ihan järjetöntä. Oon päättänyt, että minä täältä vielä nousen, vaikka mikä olis!!!

3 tykkäystä

Täällä sinun ei tarvitse juomista hävetä. Vaikka olemme kaikki täällä yrittämässä siitä eroon, tiedämme aineen pirullisuuden.

Ei täällä silti juomista juuri ymmärretä, viitaten juuri tuohon yllä olevaan. Mutta siitä ei kannata mieltään pahoittaa tai häpeää tuntea. Päihdemieli haluaa pitää juomisesta kiinni ja se saattaa niin reagoida. Mutta kaikki me täällä aidosti haluamme auttaa sinuakin raitistumaan.

Sen sanon suoraan, että tuo vähentämisaikataulu auttaa sinua jatkamaan juomista, ei lopettamaan sitä. On toki parempi juoda vähemmän kuin enemmän, mutta päivityksestäsi käy ilmi, että suunta on ollut ihan väärä.

Kirjoitin tuon viikko sitten vastauksena ensimmäiseen viestiisi. Ja sanon sen nyt uudestaan. Juomattomuus lähtee tuosta päätöksestä. Ei siitä, että juo vielä neljänä päivänä ja sitten lopettaa.

Tsemppiä ja voimia sinulle.

9 tykkäystä

Hyvä Teme. Alleviivaan tuon myös. Hyvä teksti. Hyvää alkoholitonta päivää meille kaikille, tänään tiistaina :snowman::star::pink_heart:

7 tykkäystä

Ennen juomisen lopettamista käytin valtavasti energiaa ja ajatustyötä juurikin samanlaisiin ajatusleikkeihin ja sääntöihin juomamäärien ja juomisten suhteen. Voin kertoa, ei toiminut. Ja jos haluat kuulla, niin paljon, paljon vähemmällä pääsee, kun lopettaa koko homman, ei juo alkoholia laisinkaan. Ei tarvitse pohtia, pelata, suunnitella….ja pettyä.

Alkuraittius on hankalaa ja vaikeaa. Lue näitä toisten ketjujen alkupäitä, jos se toisi lohtua ja tsemppiä, että näitä samoja vaiheita muutkin ovat läpikäyneet ja kohta helpottaa. Päivä kerrallaan. Sitten kun pääset vauhtiin, niin kyllä se siitä…

Just näin, eiköhän täällä ole nämä jutut nähty, kuultu ja koettu. Täällä ei tarvitse juomisiaan hävetä :blush:

Raitista ja hyvää viikon jatkoa

8 tykkäystä

Jep - samaa mieltä olen kuin täällä muutkin jo asiasta kirjoittaneet. Sitä päihdepersoonaa ei todellakaan tapeta sillä, että sitä ruokitaan koko ajan lisää. On toki hyvä, että pystyy vähentämään tai siirtymään väkevistä mietoihin se on alku, mutta niin kauan kuin juominen jatkuu niin se päihdepersoona voi paksusti ja kohta se kaappaa sinut oikeasti niin tiukkaan syleilyyn, että huomaat yhtäkkiä taas juovasikin enemmän.

JA se on todellakin raskasta koko ajan miettiä, että pysyykö nyt siinä omassa vähentämissuunnitelmassaan, että voi juoda huomenna taas sen suunnitelman mukaan. Äärettömän raskasta ja hankalaa kikkailua. Vaikka se nyt tuntuu ehkä siltä, että parempi juoda vähemmän kuin lopettaa kokonaan niin se ei mene niin. Vapaus koittaa vasta, kun lakkaat juomasta alkoholia. Piste.

6 tykkäystä

Yksi voimaannuttava tunne oli alkukuukausina se, että pysty hyppäämään rattiin vaikka perjantaina kympiltä illalla tai vaihtoehtoisesti seuraavana aamuna seiskalta, eikä tullut märkä pieru, jos piti ratsiassa puhaltaa.

Toinen oli se, kun ei tarvinnut lapsia hoputtaa iltauinnilta rantaan, kun iskän pitää ehtiä kauppaan.

Usein venytin tarkoituksella yli ysin ja ajoin sitten nohevana kaupan ohi tai hain korkeintaan jätskit mukuloille.

Olo oli oikeasti, kuin palkintokorokkeella.

Maanantaiaamuisin koin usein töissä ylemmyyden tunnetta, kun katselin tutisevaa, omaa varjoaan pelkäävää kollegaa.

Raskas työ ei muuten vaadi raskaita huveja, vaan raskaat huvit tekee työstä raskasta.

On myös jäänyt hyvin elävästi mieleen, kun lapset oli joskus myöhään jossain ja piti kärvistellä, että sai ne haettua kotiin. Ai sitä helpotusta, kun joskus lasten kavereiden vanhemmat hoiti ajohommat.

Isin on pakko juoda, pyöri usein mielessä, kun kopeloin laatikon pohjalta haaleita tölkkejä ja kirosin, kun ei ole yhtään kylmässä.

Historiaa onneksi kaikki tuo, sitä pitää silti muistella, ettei vaan toista virheitä.

10 tykkäystä

Eilinen meni suunnitelmien mukaan. Pidin itseni kiireisenä, mutta pitkin päivää välähteli mielessä rentoutuminen illalla alkoholin kanssa. Olin siis luvannut itselleni, että saan juoda 2. Illalla venytin juomista niin pitkälle, että ”juomisaika” oli ohi. Join ne kaksi siideriä (ei vahvaa) 23-24. Halusin juoda ne hitaasti, koska olen huomannut, että nousuhumalan tunne provosoi minua vetämään kännit. Jos nousua ei tule, niin on helpompi pysyä päätöksessä juoda esim kaksi. Join siis nuo kaksi jonka jälkeen menin nukkumaan. Nukuin parhaat yöunet kuukausiin!! Oli niin ihana herätä ilman huonoa oloa ja tunsin onnistumisen iloa. Aamu lisäsi motivaatiotani juomattomuuteen.

Tänään on ollut taas siiderit mielessä pitkin päivää muutamia kertoja. Vaikein paikka oli tokmannilla käydessä, kun 7% siiderit tuijottivat minua hyllyssä ja mielessä pyöri, josko nyt kerran ja sitte lopetan kokonaan. Onneksi tahdonvoima voitti.

Oon miettinyt omia triggereitä ja oon huomannut, että rentoutumisen tarve ja tylsyys ovat ainakin selkeitä. Lisäksi kaikenlaiset juhlan aiheet, kuten juhlapyhät. Ja onhan se perjantaikin ollut aina juhlan paikka😵‍💫

Tänään on tuntunut, että juominen on mielessä enemmän entä eilen. Tuntuu tietenki, että ”oon ansainnu” enemmän siideriä, kun eilen join vaan kaks. Oon muistuttanut itseä, että kaikki tämä alkon pohtiminen, jatkuva tissuttelu yms on todiste ongelmasta, jota en hallitse selkeästikkääm. Ajatus elämästä ilman alkoholia ahdistaa, ja ärsyttää, että kaikki ”kiva” jää sit iteltä välistä. Vaikka järjellä ajatellen eihän se ryyppääminen oo kivaa, kun sen ekat pari tuntia ja sitten sitä uutta nousua ei saa enää, joten olis sama jättää se juominen siihen.

Aiemmin tuo toimi itsellä, siis että join nousun ja sit lopetin, koska tiesin että uutta nousus ei tule. Eli join sen 2-4 max. Mutta kun alkoholis vetää säännöllisesti niin on mieli tullut opetettua siihen, että sitä saa.

Tän illan aion katsos tiktokista sober videoita ja lukea täältä tekstejä sekä muistaa sen aamun fiiliksen, kun ei ollut vointeja! Tänään minulla on lupa juoda kaksi. Huomisesta en tiedä vielä, juonko vielä silloin kaksi vai joko lopetan. Mutta tämän vähennyksen on tarkoitus tuoda itselle ”turvan tuntua”, koska tiedän, että tämä pari juomaa ”ei anna mulle mitään”, niin tiedän et fiilis on varmasti aika lailla tämä sama, myös ilman sitä kahta. Ja lisäksi en halua mitään vierotusoireiden kaltaistakaan, koska tiedän että ne säikäyttäis mut juomaan, niin haluan siksi tehdä lopetuksen näin, se tuntuu turvallisemmalta. Koen myös, että se kahden juominen vaatii paljon tahdonvoimaa, joten kun olen kerts pystynyt siihen, niin pystyn myös lopettamaan!!

Kiitos viesteitä! Tuntuu tärkeältä kuulla teidän tarinoita❤️‍🩹Päivittelen menoa taas myöhemmin

1 tykkäys

Päivitystä illasta. Sain pidettyä kiinni siitä, että join vain kaksi, ja se oli itseasiassa yllättävän helppoa. Olin puhelimella ja selaisin joulujuttuja, yhtä äkkiä klo olikin jo 23 ja olin unohtanut kokonaan juoda kaksi luvattua annostani! Mietin siinä juonko vai en, mutta päädyin sitten ottamaan ne. Tästä hyvin menneestä illasta päädyin siihen, että huomenna tulee olemaan ensimmäinen täysin selvä päivä minulle, arvioisin että vuoteen!! Ja siis silloin olin viimeksi selvinpäin koska sairastuin pahaan flunssaan. Sen jälkeen olen juonut joka ikinen päivä sen 2-6. ”Ääneen sanottuna” tämä kuulostaa ihan hullulta🫥 Ja niin epäterveeltä. Jos joku mun ystävä sanois mulle noin, niin olisin tosi huolissani.

Suurimmat pelot on, että tulis jotain vieroitusoireita nuin ”pitkän putken” jälkeen. Ja siis sanon vielä tähän, jos joku ei jaksa lukea alusta asti, että aika milloin oon juonu aina mun alkot, on ollut klo 18-23 (tai viikonloppuna 19-20-24)välillä. En milloinkaan muulloin. Kaipaan nyt kokemuksia siitä, mitä odotuksia ekoille päiville on alkon lopetuksen jälkeen? Onko ollu huonojen yöunien lisäksi muutakin? Muistan tuolloin kun sairastin, että jotain lisälyöntejä oli, semmosia ahdistuskohtauksia ja sitte tosi levottomia unia, ai niin ja pää oli kipeä koko ajan. Luulen, että eka viikko tulee oleen se vaikein.

1 tykkäys