Kyllä, jotain vieroitusoireita tulee varmasti, mutta tuskin mitään vakavaa kuten @Teme70 kin jo aikaisemmin viestissään totesi. Voi olla kärttyisyyttä, levottomuuutta, sokerinhimoa ja unet ehkä huonoja ja jo kuvailemaasi päänsäkyä yms. Niistä pääsee yli laittamalla sen korkin kiinni ja pitämällä sen myös kiinni. Tekosyitä juomiseen löytyy aina, samoin juomisen lykkäämiseen. Niin kauan kuin vielä juot tai yrität vähennellä olen vahvasti sitä mieltä, että Sinun olisi parempi kirjoitella tuolla vähentäjien puolella. Täällä kirjoituksesi saattavat jopa triggeröidä jotakuta, joka on tiukasti päättänyt lopettaa ja hakee täältä juuri siihen vertaistukea. Kovasti tsemppiä siihen, että korkki pysyy kiinni.
6 tykkäystä
Mitenkään kenenkään juomisiin ottamatta sen enempää kantaa, mutta alkoholismi jaetaan kolmeen ryhmään: alku-, keski,- ja myöhäisvaiheet. Saatat olla vielä alussa ja juominen on mielestäsi vielä hallinnassa, mutta se täyttää ajatukset, varsinkin iltaa kohti mennessä.
Tuossa vaiheessa ei tule vielä lopettaessa mitään hepuleita, mutta olo on varmasti levoton. Älä nuku päivisin, niin saat varmasti yöllä unta. Jos on alussa huonoja öitä, niin kyllä seuraavana jo kummasti nukuttaa. Ei kannata viikonloppunakaan nukkua liian myöhään, se kostautuu sitten seuraavan yön pyörimisenä. Iltalenkillä kannattaa käydä, mutta ei ehkä ihan hampaat irvessä, kun sitten ei taas saa unta.
Kun keho puhdistuu ja poistaa myrkkyjä, joka etanoli ehdottomasti on, niin se voi hikoiluttaa ja syke voi olla hetkittäin outo. On hyvä muistaa, että stressitilassa lihakset kiristyy ja se voi pelkästään aiheuttaa puutumista ja sydäntuntemuksia. Pitää miettiä muita asioita, nuo oireet ruokkii itseään, jos antaa niille ajatuksenkin. Hymähdät vaan, että nää on taas näitä ja vaihdat vaikka asentoa.
Iltaisin pitää olla himmeässä valossa ja säätää näyttö yötilaan, jossa sininen valo on leikattu pois. Päivällä sitä sinistä valoa tarvitaan, eli ei kannata käyttää koko aikaa sellaisia laseja, jotka suodattaa sinivaloa. Melatoniinin oma tuotanto menee muuten sekaisin. Myös talvella pitää olla ulkona päivänvalon aikaan.
Lopetuspäätös tulee sydämestä, se on tullessaan niin luja, ettei sitä häiritse enää mitkään mitättömät kehotuntemukset.
Se tuli vielä mieleen, että varo nälkää, se on vaarallinen alkuvaiheessa. Syö kunnolla, eikä mitään salaattia. Alkoholissa on hulluna energiaa, se on kuin rasvaa, jos se jää pois, niin tarvitset varmasti jotain tilalle. Muuten tulee takuulla heikkoja hetkiä.
Kun onnistut olemaan sen ekan ja tokankin illan ilman, niin itsetunto nousee ja huomaat, ettet tarvitse enää alkoholia. Ole kuitenkin nöyrä, alkoholismi on sitkeä tauti, kun sitä on nuoresta asti kehittänyt. Mulla on reilu 500 päivää takana ja edelleen tulee hetkiä, kun muistan sen ensimmäisen hörpyn ja iskee sellainen kaihomieli. Se menee onneksi hetkessä ohi, kun olen päättänyt selvitä ilman ja helppoahan se on, kun huomaa, kuinka hyvä olo päihteettömyydestä tulee.
3 tykkäystä
Vaikka juominen on ollut jokapäiväista, et tule saamaan mitään merkittäviä fyysisiä oireita. Et sinä muuten olisi eilen meinannut “unohtaa” juoda.
Päihdemielesi sen sijaan tulee tappelemaan vastaan. Niitä tarinoita täällä voi lukea monestakin ketjusta.
@kaaosteoria66 on oikeassa, juomismäärien suunniteltu kontrollointi ei ihan lopettamiselta kuulosta. Vaan eipä hätää, kun tänään et enää juo, olet ihan oikeassa paikassa.
Mielestäni mietit liikaa tulevia päiviä. Päivä kerrallaan juomatta ei ole turhaan niin suosittu ajatusmalli. Lähdet nyt tavoittelemaan sitä, ettet juo tänään. Ja huomenna toistat sen.
7 tykkäystä
Mulla taas kävi toisinpäin. Ne viekkarit oli niin rajut että ei käynyt pienessä mielessäkään juoda lisää tai kokea sitä samaa enää ikinä uudelleen.
Ennen sitä join koska “oli pakko”, välttääkseni viekkarit, en enää siksi että olisin halunnut juoda. No, ne iskikin sitten kaikesta huolimatta. Muutama tunti ilman alkoholia ja naps.
Ei välttämättä se tie mitä suosittelen kenellekään 
2 tykkäystä
Kiitos viesteistä ja vinkeistä. Tuota nälkää pitää tarkkailla ja janoa! Pitää käydä ostamassa itselle kunnon buffetti illaksi, että maha pysyy täynnä💗 Mun on parempi siirtyä takavasemmalle, kunnes saan lopetettua kokonaan. En todellakaan halua triggeröidä ketään juomaan kun itsekkin sen kanssa kamppailen. Kerralla lopetus tuntui liian pelottavalta, mutta tarkoitus on koko ajan ollut kuitenkin lopettaa parin pvä vähennyksen jälkeen. Sitä repsahdusta lukuunottamatta. Ja tämän haluan sanoa niille joita tekstini triggeröi/rohkaisee juomaan!! Lopetus on ainoa vaihtoehto!
Tänään en aio juoda alkoholia🙌🏻
5 tykkäystä
Eihän sun nyt hyvänen aika poistua tarvitse tai edes kannata! Niitä omia kirjoituksiaan ja ajatuksiaan on ihan hyväkin lueskella jälkikäteen 
5 tykkäystä
Hieno päätös!
Äläkä ihmeessä lopeta kirjoittelua.
8 tykkäystä
Nimenomaan näin.
Jatka ihmeessä kirjoittelua ja matkaa kohti selvää elämää täällä meidän muiden kanssa. Jos sattuisi retkahduskin, niin takaisin vaan heti kun suinkin pystyy.
Pointti oli enemmänkin se, että täällä ei ole hyvä kirjoitella juomisen suunnittelusta tai juomisesta. Vahingossa niin on useampi muukin tehnyt ja heillekin asiasta mainittu.
Riippuvuusongelmat ovat niin hankalia ja tuottavat jos jonkinlaista ajatuskiemuraa perusteeksi juomisen jatkamiselle, niin on hyvä, ettei niitä tällä puolella ruokita. Vähentäjien puolella on sillekin ja muulle juomispuheelle ja juomisen jatkamiselle tietysti tilaa.
Kuten @Teme70 kin mainitsi, noilla määrillä et pahempia tai vaarallisia vieroitusoireita saa. Promillet on ollut nollassa ison osan vuorokautta juoma-aikaankin. Mieli saattaa juotavaa kaivata tai alkuun olla vaikea saada unta, mutta nuokin korjaantuvat ajan myötä.
Tsemppiä kovasti ja mukavaa päivää
4 tykkäystä
Hei pitkästä aikaa! Tuo edellinen lopetus päättyi yhteen selvään iltaan. Seuraavana ajatukset siitä, että ”eihän minulla ole ongelmaa, kin pystyin näin vain lopettamaan” valtasi mielen ja join yhden. No seuraavana iltana meniki sitten jo tuttu satsi ja samaa vanhaa menoa jatkui helmikuun alkuun asti.
Nyt oon ollut täysin raitis viimein. Join vikan kerran 4.2 iltana. Sanoisin, että on ollut helpompaa kuin luulin. Iltaisin ajatukset selkeästi hakeutuu ”juupas eipäs” keskusteluun, ja käyn sen keskustelun päässäni, miksi en halua juoda. Yhtenä iltana on ollut voimakkaampi ajatus juomisesta, muutoin ohimenevä ja siedettävä. Olin vähän flunssassa myös ja olo oli huono ja koin, että se tuki myös raittiutta koska ei todellakaan tehnyt mieli juoda.
Oon kuunnellut korkki kiinni kirjaa tammikuun ajan ja uskon, että se on ollut itselle tosi hyvä asia ja saanut ajattelemaan omaa suhdetta alkoholiin paljon. Ihan loppuun en ole vielä päässyt, kun kuuntelen sitä nukkumaan mennessä ja n.40min kerrallaan vain.
Olo on ollut tosi hyvä. Väsymystä on kyllä ollut ja tuntuu, että oon nukkunut enemmän kuin vuosiin ja öisin myös sikeästi. Joka ilta ennen nukkumaan menoa oon tosi kiitollinen raittiudesta ja onnellinen, että en tänäänkään juonut! Yritän painaa sen ja aamun ihana olon mieleen vaikeita hetkiä varten! Tiedän, että niitäkin tulee.
11 tykkäystä
Heipä hei taas!
Ajattelin päivitellä kuulumisia. Pieni takapakki on mahtunut tähän väliin, kun kuvittelin olevani taas alkoholin yläpuolella. 10pvä kohdalla menin ja join ja siitähän se taas lähti käyntiin. Noin 5iltaa kerkesi mennä, kunnes sairastuin vatsatautiin ja sain illat katkeamaan. Siitä saakka on oltu taas selvänä.
Tuon viimeisen lopetuksen jälkeen olo ei ole tuntunut ”yhtä helpolta”, entä viimeksi siihen asti kun ratkesin. Joka pvä on ollut juomat mielessä ja läheltä piti tilanteita on riittänyt. Oon jopa kahdesti ostanut juomaa ja kävellyt niiden kans kotiin ja jättänyt ne juomatta. Aikamoista tuskaa tämä on, kun pitää oman mielen kanssa taistella. Oma olo on niiiin hyvä ja oon saanut mun energiat ja elämän ilon takaisin. Yritän kovasti keskittyä niihin pieniin hetkiin, joissa tunnen pitkästä aikaa onnellisuutta ja ne tuntuu niin sen arvoisilta, että en halua juoda enää. Tuntuu niinku elämä olis ollu aiemmin harmaata, mikään ei tuonut oikein iloa, ei jaksanut tehdä mitään ja odotti vaan iltaa, että saa tehdä ees ”jotain mieltä ylentävää”.
Minua on auttanut paljon korkki kiinni kirja. Se miten alkoholia markkinoidaan ihmisille jo nuoresta alkaen ja meidät aivopestään siihen, että emme pärjää ilman sitä on ihan sairasta. Sitä tarvii elämän iloissa ja suruissa ja tottakai myös rentoutumiseen sekä juhliminen ei ole mitään ilman sitä. Kun tätä jankutetaan leffoista lähtien, niin ei ihme että juominen on niin lujaan iskostunut aivoihin ja tulee fomo, että jää jostain paitsi kun ei juo.
Oon miettinyt paljon sitä alkoholin himoissani, että mitä lisäarvoa alkoholi tuo hetkeen jos sen nyt joisin. Totuus on ettei mitään. Jos joku hetki on ihana niin lasi tai kymmenen alkoholia ei tee siitä yhtään ihanampaa, enemmänkin se voi turruttaa sitä iloa. Tai jos joku päivä on väsynyt ja tekis mieli rentoutua alkoholin parissa, niin siinä tilanteessa sitä olis vain väsyneempi jos juo, kun menee yöunet ja seuraavan pvä energiat. Joten siinä ei ole mitään rentouttavaa. Ennemmin meen sänkyun selaan puhelinta ja katon sarjaa, se rentouttaa aidosti!
Semmosia täällä, nyt oon kohta puoli kk ollut juomatta. En oikeastaan halua laskea päiviä, koska mihin niitä lasken? Siihen kun aion juoda taas? Tarkoitus ei ole juoda enää koskaan, joten päivillä ei ole minulle merkitystä. Enemmänkin pään sisäisellä työllä ja sillä, että olisin vapaa alkoholista kokonaan myös mieleltäni!
2 tykkäystä
Samoilla linjoilla, näin minäkin olen tuuminut useat kerrat. Kokemus on vielä osoittanut, että minulle tärkeät, upeat hetket, jotka halusin painaa mieleen myös juovana aikana, kuten esim.kauniit hetket reissussa, aikuisten lasteni kanssa vietetyt mukavat viikonloput, monet juhlahetket, ystävien kanssa vietetyt kivat illat ja yöt…vaikka mitä muuta… juovana aikana luulin juomien kohottavan edelleen tunnelmaa ja mielialaa ja ikäänkuin vielä nostattavan fiilistä…no toisinhan siinä kävi, join hyvät, kauniit, iloiset hetket pilalle, hetki meni pilalle, sumuiseksi ja usvaiseksi ja lisäksi alkoholi kun on masenne, niin se ei todellakaan nostattanut tunnelmaa. Nyt kun olen saanut raittiina elää useita samankaltaisia hetkiä, voin kertoa että ne ovat paljon merkityksellisempiä ilman alkoholia ja tunnelma on huipussaan, mikä mahtavinta niin fiilis ei koe notkahdusta vissyn juomisen johdosta, ei iske masentavia ajatuksia keskenkaiken loppuillasta, alkuyöstä, ei tarvitse katua seuraavana päivänä tekoja tai tekemättä jättämisiä, sanoja, harhailevaa katsetta, liian kovaa naurua vallankin väärässä hetkessä… lopulta, näin vuoden kokemuksella, alkoholittomuus on vain lisännyt mukavaa oloa jo valmiiksi mukaviin tilanteisiin.
Ja mitä tulee väsymykseen ja rentoutuakseen juomiseen, mitä harrastin voimallisesti myös, niin kylläpä se vain niin on, että nukkuminen on paras lääke, tietysti myös monenlainen itsestä huolehtiminen, kuten hyvin syöminen, ulkoilu, liikkuminen, kaverit, kiva tekeminen…
Yritin alkoholilla poistaa myös masentavia ajatuksia ja ikävää fiilistä, todella huonolla menestyksellä, ikävät tunnelmat sen kuin lisääntyivät. Ne vähentyivät kun lopetti juomisen.
Olet oikealla polulla @Taji , onnea ja menestystä 
…näin siinä sitten lopulta käy 
2 tykkäystä
Minulla on myös ollut näitä asteittain lopettamisvirityksiä vieroituoireiden pelossa. Ajattelen kuitenkin, että jos pystyn melko pienin oirein olemaan ilman alkoholia iltayhdeksästä iltayhdeksään, niin uskallan lopettaa seinään.
Tuo asteittain lopettaminen antaa mun mielelleni signaalin, että hallitsen hommaa, vaikka en hallitse.
1 tykkäys
Tuo kuulostaa niin motivoivalta, että saa muistoja ilman alkoholia! Jo nyt tuntuu, että sellaiset pienet hetket mihin ei aiemmin edes väsymykseltä kiinnittäny huomiota tuntuu ihanalta! Ja vaikka tulevaa kesää odotan niin Samalla jännittää, koska kesällä mun ympärillä juo kaikki! He ei muutoin juo paljoa, mutta kesä on sellaista aikaa että illanviettoja on melkeinpä useamman kerran viikossa. Tiedän kyllä, että jos en juo niin saan aika rauhassa olla juomatta, mutta samalla se, että katsoo kun muut juo ja ”pitää hauskaa” ei houkuta, vaikka ymmärrän kyllä, että tilanne ja seura on mukavaa myös ilman alkoholia.
No nyt eläm kuitenkin päivä kerrallaan! Tuntuu että mieli edelleen rimpuilee, iltaisin tulee ahdistava tunne johon olis niin ihana ottaa siideriä, koska tiedän että se lähtee sillä. Kun tuon vanhan juomisajan saa sinniteltyä, niin ennen nukkumaan menoa tulee aina valtava kiitollisuus siitä että en juonut ja laitan onnellisena nukkumaan!
Tuntuu myös, että elimistö vieläkin yrittää kai toipua ja on shokissa erilaisista elämäntavoista. Oon syönyt tosi terveellisesti ja tavoitteena on myös painon pudotus, herkkuja sallin itselleni iltaisin, niin on jotain alkon tilalle. Suolisto tuntuu olevan edelleen sekaisin ruokavalion muutoksesta ja kipuilee ym. Jospa se mieli ja kehokin pääsee pään mukana tähän muutokseen pikkuhiljaa!
3 tykkäystä
Nyt kaksi edellistä lopetusta tein kerralla, koska tiesin että kyse oli vain muutamista päivistä. Tuon reilu vuoden joka iltaisen juomisen jälkeen lopettelin pikkuhiljaa juurikin oireiden pelossa. Lopulta ainoa oire oli päänsärky ja ahdistus aallot. Pieni paha siihen nähden mitä se olo oli joka aamu. Edelleen päätä särkee usein, suolisto on vielä vähän outo, ja ahdistusta on edelleen! Yritän pitää itseni iltaisin selaamassa vaikka puhelinta tai katsomassa ohjelmaa, että voisin ahdistuksen siinä hetkessä unohtaa. Käsittelen mielummin sitä Päivisin paremmalla mielellä 
Ei muutakuin korkki kiinni! Kyllä tällä puolella on niin paljon parempi fiilis! Elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta ja harmaus on kadonnut elämästä, vaikka pään kanssa pitää taistella edelleen, on se pienempi taistelu entä laskea annoksia ja murehtia aamun menoista ja ajokyvystä sekä sala juomisesta
7 tykkäystä
Heipä hei taas! Selvänä ollaan edelleen. Tuntuu, että nyt alkaa olla normaalit energiatasot viimein ja se jatkuva valtava väsymys on poissa! Oon edelleen yrittänyt saada painoa pois ja syönyt terveellisemmin.
Tämän vko aikana juomahimot on nostaneet päätään aika vahvana. Yksi ilta oli sellainen, että jos aamulla ei olis ollu aikainen meno niin uskon, että olisin sortunut kaupassa. Kävin siis illasta kaupassa ja sehän oli mulla tyypilliatä kun join. Sieltä tarttui aina mukaan pari siideriä jotka join sitten matkalla kotiin. Ajatus tuosta, että saisi juoda pari kylmää siideriä tuntui lähes ylitsepääsemättömältä. Yritän pitää jatkossa itseni iltaisin pois kaupasta. Oli selvästi aivan liian suuri houkutus. Tuntui, että tuo voimakas ajatus ruokki riippuvuutta ja nyt on ollut alko mielessä enemmän. Tuntunut taas siltä, että voishan sitä joskus taas ottaa, ja että hyvinhän tässä on päässyt irtautumaan alkosta.
Yritän puhua itselleni järkeä ja miettiä mitä se elämä oli silloin ja kuinka usein itkin ja toivoin, että pääsisin irti alkosta ja tuntisin taas aitoa iloa. Kun se yhden illan juominen ei kuitenkaan tuo yhtään mitään iloa mun elämään, todennäköisesti aukaisee vaan hanat ja sitte mentiin taas. Sitähän ei sitten koskaan tiedä milloin seuraava motivaatio löytyy lopettaa, voi olla vuosien päästä😑
Luulis, että tämä olis tässä vaiheessa jo helpompaa, kun on huomannut kaikki positiiviset asiat ja lukenut kirjallisuutta ja ymmärtänyt mitä se alkoholi oikeasti on ja tekee, tuntuu niin hullulta, että kaikesta siitä huolimatta haluan sitä😵💫
Semmosta tänne! Nyt laitan unille kiitollisena taas yhdestä raittiista päivästä
4 tykkäystä
Tämä onkin hyvä paikka kun saa lukea aiempia fiiliksiä. Tuo koko vähentämisaikataulu kuulostaa nyt ihan typerältä. Enemmänkin siltä, että halusin vain pitää kiinni vanhasta (huonosta) kaverista enkä päästää vielä irti.
Halusin vähän muistutella itelle mistä lähdin, ja tuli flashback tuosta epätoivoisesta fiiliksestä, kun tuntui että on vaan pakko juoda ja ei ole iltaa iltaa alkoa. Olipa ahdistava ajatus. Ja nuo klo 3 herätykset ja huonosti nukutut yöt, aamun kauhea väsymys ja pääkipu, ja silti sen halusi illalla tehdä uudelleen vaikka aamulla vannoi, ettei enää. Noinko syvällä sitä oli, miksi se tuntuu niin kaukaiselta. Tuntuu ihan ku olisin eri ihminen entä ”tuo tyyppi”.
1 tykkäys
Hienosti oot selviytynyt ilman annoksien laskemista.
Iteltä ei tuo kohtuukäyttö onnistuisi. Ainavaan ne määrät lisääntyi. Kyllä lopettaminen omalla kohdalla on parasta, mitä minulle on tapahtunut vuosikymmeniin.
Mukava, kun tulossa eka kesä selvinpäin vuosikausiin.
Tulee mieleen viime kesän uimarannalla käynti, kun kaadoin autossa siiderin limsapulloon, että voin siitä litkiä kaikkien nähden. Sitte piti laskea kauanko täytyy olla rannalla ennenku voi ajaa autolla.
Nyt voinki juoda oikeesti vaan limsaa.
On tää elämä arvokasta ilman päihteitä. Sitä ei tiedostanut eikä välittänyt, mitä pahaa etanoli saa aikaan elimistössä.
Kyllä ne kohtuukäyttäjän “pienet” annokset on yhtä myrkyllisiä.
Tsemppiä kevääseen
Kiva kun kamppaillaan paremman elämän puolesta täälä plinkissäkin. 
Ollaan yhdessä raittiina 
5 tykkäystä
Leon Sober, kun aloittaa ne ihan alusta eikä sieltä täältä. Eddie Pinero on ollu suosikkini vuosia, en aina edes kuuntele kunnolla ja ääni voi olla hiljaasellakin, sit on joitain jaksoja mitä oon tallentanu omaan Eddie listaan. Uusimpia youtube Shielded mind, Stoic wisdom, Anthony Hopkins, Carl Jung.
Kuuntelen vain enkuksi, mulle ei uppoa suomen kielellä mikään. Oon suomalainen mutta enkku vaan on joku juttu, ajattelenkin usein enkuksi asioita varsinkin jos pohdin ja työstän jotain, päiväkirjaakin enkuksi teen.
2 tykkäystä
Heippa taas! Kiitos paljon keskustelusta ja luku suosituksista! Minusta tuntuu, että oon samalla innostunut ja jännittynyt, kun mietin tulevia tapahtumia ja menoja ilman alkoholia. Toisaalta taas fomo, en tosin tiedä mistä se tunne tulee kun en halua kuitenkaan juodakkaan? Ehkä pelosta että jää ulkopuoliseksi? Ei jaksakkaan katsoa kin muut kännää, ja menot ei tunnukkaan kivalta?
Juomishalut on olleet tas hiljempaa. Uskomatonta, että on iltoja jolloin juominen ei käy edes mielessä! Suurin houkutus on se jos käyn kävelyllä tai kaupassa iltamyöhään. Kotoa ei lähtis ostaan mitään, mutta jos oon liikenteessä, niin kauppoja tulee vastaan. Kerran viikko sitten otin jo lompsankin mukaan, mutta en sitten mennyt kuitenkaan kauppaan.
Iltapäivitys ohi ja jatkan selvinpäin kirjan kuuntelua ja kohta nukkumaan. Raitista päivää!
2 tykkäystä
Tän illan miete: Kun join niin koin, että ansaitsen sen raskaan ja huonon päivän jälkeen. Arki tuntui taistelulta aamusta iltaan ja laskin tunteja, että saan juoda ja rentoutua. Kaikki vastoinkäymiset tuntui ylivoimaisilta ja kannusti juomaan lisää. Nyt kun oon ollut juomatta, niin samat vastoinkäymiset on edelleen arjessa ja arki on edelleen hektistä ja välillä väsyttävääkin. Mutta oon tajunnut, että se ylivoimaisuuden ja raskaan arjen tunne johtui alkoholista. Nukuin huonosti, olin jatkuvasti väsynyt, krapulassa, ärtynyt, niin oliko ihme, että stressin sietokyky on nolla. Ajattelin, ennen lopetusta, että juon rentoutuakseni, mutta nyt tajuan, että yritin hoitaa sillä huonoa stressin sietokykyä, väsymystä, masentunutta mielialaa ja huonoa mieltä. JA kaikki ne johtui alkoholista.
Minun mieliala on tosi iloinen, virkeä ja positiivinen nyt. Koettelemukset ei saa minua masentumaan, vaikka ei ne tietenkään kivalta tunnu, mutta annan tunteiden tulla. Tuntuu, että oon elossa! Nukkuminen on ollut parempaa myös. Kun lopetin olin tosi väsynyt ja nukuin pari vkoa kuin tukki. Nyt kun on ollut enemmän stressiä ja levotonta oloa, on ollut vaikeampi rauhoittua illalla ja öisin saatan heräillä, mutta nukahdan uudelleen, tosin kuin alkoholin kanssa.
Summasummarum Alkoli aiheutti pääasiassa ne ongelmat miksi join.
Toinen syy on varmasti tämä sisäinen levottomuus, mitä oon yrittänyt hiljentää alkoholilla. Kun juo pää hiljenee. Nyt saan sen hiljenemään illalla äänikirjalla!
8 tykkäystä