Se on erittäin normaalia. Sen pari viikkoahan sinä olet ollut juomatta? Ourankin saama info lähtee viime kädessä aivoista ja siellä se sinun stressisi lymyää. Etanoliin tottuneet ja turtuneet hermoradat eivät heti osaa rauhoittua vaikka juominen loppuu.
Älä murehdi Ouran lukemista, menet vain päivä kerrallaan keskittyen nykyhetkeen. Aivoilla voi mennä 1-2 kuukautta toipua jatkuvasta juomisesta, mutta toipuvat kuitenkin.
Kiitos @Teme70 - näin teen.
Tai ainakin yritän.
Olennaisinta on kai tajuta juuri tuo neurotasolla tapahtuva puhdistuminen ja uudelleen ohjelmointi.
Taidan opiskella taas vähän lisää asiasta, niin en suotta hötkyile
Huhhuh.
Nyt mennään jossain järjettömän isoissa ahdistuksissa, olotila alkoi jo eilen.
Kaksi aika isoa työtä meni vituralleen. Kumpikaan ei mitään maailmoja kaatavaa, mutta kuitenkin useamman tunnin työ valui hukkaan. Luulen sen osaltaan vaikuttaneen, ainakin vitutukseen.
Mutta sitten tämä ahdistus?! Tällaista oloa on ollut kovassa krapulassa tai esim. eron jälkeen. Mistä tämä nyt kumpuaa?
Nukuin tosi huonosti, varmaan mielialasta johtuen. Ja huonot unet eivät tietenkään auta tätä olotilaa ollenkaan.
En tiedä mitä tekisin. Ehkä keskityn kahvin juomiseen ja hengittelyyn.
Tosi paljon olisi kaikenlaista, mitä ’pitäisi’ tehdä, mutta yritän nyt työntää tuon Duracel-pupu vaihteen vähän kauemmaksi. Kroppa käy jollain ylikierroksilla, ja ehkä mun ei kannata omalla säätämisellä enää pahentaa asiaa.
Mutta kertokaas kaverit, onko tämä ahdistus nyt myös osa prosessia? 
Niin helppo olisi ajatella alkon rentouttavan tätä kauheaa olotilaa, mutta tänäänkään en juo.
Joo on- nuo oireet voivat olla seurana aika pitkäänkin - riippuen ihan siitä miten kauan ja millaisia määriä sitä on juonut. Siinäkin taas syy olla juomatta. Itselle tulee välillä ihan kummia itkukohtauksia - joku muisto ponnahtaa jostakin sielun uumenista, jossa ei luullut sellaista enää olevankaan. Pitää vain koitta ottaa se vastaan ja todeta, että tämmöinenkin. Auttaa, jos pääsisi puhumaan jonnekin. Itse olen käynyt päihdeklinikalla, mutta sielläkin on kesälomat ja nämä tunnekuohut ja tunteet eivät sellaisia tunne. Olen sitten vaan antanut tunteen tulla ja hengitellyt sen kanssa. Välillä on tiukemmassa ja välillä pääsee helpommalla.
Hei!
Alussa saattoi tosiaan tuntua, että maailma kaatuu aivan mitättömistä asioista, ja hemosto kävi jotenkin aivan ylikierroksilla.
Tilanne on siis hetken aikaa hiukan sekavampi, kun kroppa hakee tasapainoa, ja kun se ei tiedä onko myrkkyä vielä tulossa vai ei.
Itseäni lohdutti silloin ajatus siitä, että se kertoo vain omalta osaltaan siitä, että kuinka vahva myrkky etanoli oikeasti on.
Kuinka sen jo suhteellisen pitkään jatkunut poissaolo voi saada kropan vieläkin niin pahasti sekaisin.
Alkosta sinä saisit tällä hetkellä vain hetken helpotuksen, koska se on kuitenkin lopulta pakkasella housuun kusemista, koska jokainen itsensä myrkyttäminen vie tilannetta viimekädessä vain huonompaan suuntaan.
Vaihtoehtona on siis loppujen lopuksi käydä irtautumisprosessi jossain vaiheessa läpi, tai sitten juoda hautaan asti.
En ainakaan itse ole mitään muutakaan vaihtoehtoa keksinyt tuohon tilanteeseen.
Kuullostaa tutulta. Ahdisti, hermostutti, vitutti, oli valtavan levoton olo…
Menee aikoinaan ohi.
Minun konstit ei kaikki ole kovin hyviä, mutta pääsin pahimman yli. Kaikkea on tullut kokeiltua, liikuntaa, avantoa (nyt vähän vaikea 
), saunaa, hengitys harjoituksia, meditaatiota…
Kyläilyä tai soittelua ystäville, kavereille, tutuille…
Autolla ajelua, musiikkia… Hyvä musiikki muuten tepsii aika usein ikävään mielialaan, en vain aina muista laittaa musiikkia soimaan 
Pahasti kun ahdistaa, niin minulla rauhoittuminen ei tepsi, pahentaa vain, kun jää liikaa aikaa ajatella.
Kovin yksilöllisiä nämä kaikki.
Minulla oli kyllä useampi kuukausi tunteiden vuoristorataa (kaikenlaisia negatiivisia tunteita) alkoholin lopettamisen jälkeen. Sitten melko äkkinäisesti tunteet tasoittui. Taitaa johtua aivoista, aivokemioista, välittäjäaineista, hormooneista jne. Kannattaa kuunnella/lukea aiheesta. Helpottaa kun saa tietoa.
Alkoholi on lamauttava hermomyrkky. Se vie tehoa hermosoluilta aivossa ja selkäytimessä. Kun juo etanolia, hermosoluparat yrittävät kiihdyttää toimintaansa eli painavat kaasua, että impulssit kulkisivat mahdollisimman hyvin.
Kun alkoholia juo säännöllisesti tarpeeksi pitkään, tuo hermosolujen ylikireys jää päälle eivätkä ne samantien opi olemaan rauhassa.
Juuri siitä johtuu lopettamisen jälkeinen ylikireys, duracell-fiilis ja niistä kumpuava ahdistus. Jos nyt joisit, niin tilanne toki hetkeksi tulisi tasapainoon hermolaman myötä, mutta samalla tietysti toipumisprosessi alkaisi taas alusta.
Hermosolujen toipumiseen voi tosiaan mennä se 1-2 kuukautta. Sillä välin on vain siedettävä epämiellyttävää oloa ja keksittävä keinoja purkaa levottomuutta. Juomatta menet päivä kerrallaan kohti toipumista.
Ikävä sanoa, mutta se voi kestää pidempäänkin, mutta tosiaan joka kerta kun juo taas uudelleen valuu mäkeä taas alas hieman enemmän kuin on ehtinyt kiivetä. Tämä antaa itselle voimia. TÄMÄ MENEE JOSKUS OHI.
Kiitos kannustavista sanoista ihan jokaiselle.
Tämäkin päivä alkaa olla ohi,
Aamun järkyttävä ahdistus onneksi tasaantui päivän mittaan. Katselin taas pätkän Setämiehen vinkkaamaa videota, ja jotenkin tieto vähensi tuskaa. Tää paskakkeli pitää nyt vain jotenkin rämpiä läpi.
Tytär kävi kumppaninsa kanssa marjoja keräämässä ja kahvittelemaasa. Oli kiva jutella niitä- näitä ja puuhailla vähän pihalla.
Kävin illalla myös siellä ihotautilääkärillä ja sain uusia lääkkeitä tähän Roceaciaan. (tuntuu paremmalta kutsua tätä ruuaufinniä noin 
) toivottavasti nämä lääkkeet ja salvat nyt auttavat.
Parasta päivässä on kuitenkin se, että en antanut vanhojen ongelmanratkaisumallien nyt voittaa, eli tämä 17 päivä meni edelleen selvistäpäin. Hyvä niin 
Huomenna on uusi päivä, ja toivottavasti vähän paremmat energiat. Ja jos ei, niin senkin kanssa voi kyllä elää.
Hyvää yötä kanssakulkijoille
Kyllä.
Tämäkin menee joskus ohi
Kiitos!
Kahdeksannentoista päivän aamu alkoi aika hyvissä tunnelmissa.
Nukuin hyvin. Näin outoja unia.
Tänään ohjelmassa ei ole mitään sovittua, puuhailen ehkä vähän pihalla ja käyn uimassa.
Yritän kuitenkin ottaa rennosti. Hengittelen.
Näillä ajatuksilla tähän päivään!
Kuullostaa leppoisalta ja mukavalta 
Kivaa päivää Sinulle 
Tunteet tulevat ja menevät. Yllä muut jo kertoivatkin, miksi niihin ei kannata tässä vaiheessa ryhtyä juomaan. 18 päivää on valtavan hieno saavutus!
Oma vuoristoratani tasaantui ihan yllättävän nopeasti. Ei tainnut mennä useampaa kuukautta. Sekin on siis mahdollista.
Jos vitutukseen tai ahdistukseen tekee mieli juoda, se on hyvä kohta havainnoida itse että jaahas, vai niin, tällaisia tilanteita minä yleensä siis olen ratkonut dokaamalla - ja mahtoivatkohan ne sillä kuitenkaan ratketa. Ja hirveän kovan mieliteon tullen voi vaikka sanoa itselleen että okei, mä yritän nyt kumminkin vielä olla ihan pienen hetken ilman. Ihan pienen vain.
Mieliteko voi mennä ohi ihan pienessä hetkessä ja korkkaamisen viivyttäminen voi siten pelastaa päivän.
Ihana kuulla että tämä päivä alkoi hyvissä tunnelmissa! Toivottavasti päiväsi jatkuu samoissa merkeissä.
Kiitos
Tunnelmat ovat hyvin hikiset, mutta hyvät 
Mulla juuri nyt pieni voittajafiilis. Työpäivä takana ja huomenna vapaapäivä. Entisessä elämässä olisin töiden jälkeen suunnannut kaasu pohjassa viinakauppaa. Tänään tein vain ruokaostokset ja lisäksi ostin pullon limsaa. Rehellisyyden nimissä ei minulla viinanhimoa juurikaan edes ole eikä töistä lähtiessä tarvinnut taistella itsensä kanssa viinakauppaan menosta.
Mutta kun nämä helteet ovat ohi ja kesä kääntyy syksyksi, niin tiedän että sitten tahdonvoima punnitaan. Viininhimo iskee jossakin vaiheessa varmasti. Nyt nautin tästä hyvästä fiiliksestä ja raittiista päivästä numero 17.
Mukavaa ja raitista iltaa kaikille!
PItää vielä tunnustaa yksi nolo juttu. Selasin eilen tilitietojani ja huomasin että olin maksanut lapsenlapselleni synttärilahjarahaa kahteen kertaan . Ensimmäisen kerran kännissä ja toisen kerran selvinpäin kun ei todellakaan ollut muistikuvaa että olin jo rahaa siirtänyt. Lapselle varmasti raha kelpasi, mutta itseä ärsyttää tavattomasti se että miksi ihmeessä oli pitänyt kännissä mennä seikkailemaan nettipankkiin.
Hyvä @Helena102
Valitettavasti kuulostaa tutulle tuollainen tuplabuukkaus, minä olen maksanut samalle reissulle tuplahotellin, kun en muistanut sitä ensimmäistä humalassa ’hoidettua’ asiaa…
Mun 20 selvistäpäin päivä on sujunut jotensakin murrosikäisistä fiiliksissä. Olen ollut kiukkuinen kuin peikko, ilman isompia syitä. No, selkä on ollut kipeä mutta se nyt ei sinällään selitä kaikkea tuskailua… Nyt jo oikeasti vähän naurattaa ja nolottaa moiset draamailut
Nyt pitää huilata vähän ja suunnitella illaksi jotain leppoisaa puuhaa. Ainakin tarkenee hyvin 
Nopea päivitys päivästä nro 20.
Mennyt aika mukavissa tunnelmissa. Pihapuuhia, järjestelyitä vähän shoppailun. Käytiin illalla syömässä paikallisessa nepalilaisesta. Suurin osa asiakkaista oli perinteisempää perjantaita viettämässä kaljoineen, minä tyydyin mangolassiin ruuan kyytipoikana.
Jotenkin vain oudolta näytti juopuneiden ihmisten toiminta.
Mutta nyt unta kaaliin, huomenna on kolme viikkoa siitä, kun viimeksi itse olin juovuksissa. Aika kiva fiilis asiasta.
Päivä 21 illassa.
Kuuntelin Anna Karhusen kirjaa Juomishäiriö tänään. Voin suositella.
Aika moni asia osui ja upposi. Tajuan, että on paljon työtä vielä tehtävänä menneiden asioiden selkiinnyttämiseksi ja itsen, tai tämän sairauden ymmärtämiseksi. Niin paljon aikaa, energiaa ja rahaa on palanut juomiseen. Joitain ihmissuhteita ja siltojakin, ihan varmasti. Ja isoin maksu liittyy varmasti omaan fyysiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin ja itsen kaltoinkohteluun.
tällä hetkellä paras mantra on mennä vain päivä kerrallaan.
Menneisyyden mörköjä kesyttelen sitten, kun olen vähän tukevammalla pohjalla oman juomattomuuden kanssa.
Mutta nyt unta kaaliin. Huomenna matkaan kumppanini kanssa synnyinkaupunkiini muutaman päivän lomaselle. Itä Suomi, täältä tullaan!
Onneksi olkoon kolmesta viikosta! Siellä on selkeästi menossa jo uutta vaihdetta silmään pysyvän raitistumisen eteen.
Siinä sinulla on nyt sitten loppuelämä aikaa niitä mörköjä käännellä ympäri, ei niiden kanssa onneksi tarvitse kiiruhtaa.
Aikansa varmasti kaikelle, ei tosiaan tarvitse tehdä mitään muuta, kun pysyä selvin päin, että voimavarat pääsevät pikkuhiljaa palautumaan ja mieli kirkastumaan.
Vaikka elämä ei koskaan täydellistä olekaan, niin kaikki tulee sen jälkeen menevään varmasti ainakin paremmin, kuin että jos yrittäisi vielä pitää alkoholia mukana kuvioissa.
Kiitos kannustuksesta @setämies! Tätä on uskottava
Ja suloista sunnuntaita kaikille, ’raportoin’ illalla taas meiningistä.
