Ajattelinpa kirjoittaa sinulle @kaaosteoria66 , kun tuli raha-asioista mieleen. Reilu 16 v sitten, avioeron jälkeen, kolmen toimeliaan, harrastavan lapsen kanssa kun haaveilin omakotitalon ostamisesta, aloin pitämään kirjaa kuukausi /vuosi tasolla menoista (ja tuloista). No, omakotitalon ostinkin pian ja kirjanpito jatkui…ja jäi mielenkiinnosta tavaksi. Taas viime viikolla sain v2024 pakettiin. Taulukossani näkyy selvästi, että tällaisilla keskinkertaisilla tuloilla varustetun ihmisen tulotaso ei juurikaan ole noussut 16 vuoden aikana, mutta kulut ovat "karanneet käsistä " viimeisen viiden vuoden aikana. Eli senkin puoleen talouden kanssa saattaa esiintyä haasteita 
1 tykkäys
@Metsanpoika sepä se - jos aikoo syödä terveellisesti on sekin aika haastetta. Onneksi on vielä edullisia juureksia ja kasviksiakin ja proteiiniakin. Mutta vaikkapa oliviöljy - pullon minkä sait pari vuotta sitten kahdeksalla eurolla maksaa nyt miltei 13 euroa…että semmosta. Puhumattakaan kaikesta muusta - lainojen korot, sähkö yms yms…
1 tykkäys
Tänään taklasin pari odottanutta laskua järjestelemällä asioita. Tartuin luuriin ja soitin yhdelle velkojalle ja sain maksuaikaa. Asioita voi järjestää ja ihmiset ymmärtävät. Varsinkin näinä aikoina. Helpotti heti. Olen ollut aina tosi tarkka siitä, ettei ole tullut maksuhäiriömerkintää, mutta mietin sitäkin, että jos ei voi maksaa niin sitten ei. Ei se ulosottokaan maailmaa kaada ja moni on sillä saanut elämänsä järjestykseen. Tietysti ylenmääräiset ostelut pitää saada kuriin eikä sellaisia minulla nyt ole ollutkaan.
6 tykkäystä
Perjantai. Töissä on ollut suhinaa. Eilen allekirjoitettiin yksi diili, jota olin valmistellut jo pitkään. Hip hei. Yhden kerran olen ehtinyt uimaan. Viikonloppuna pitää harrastaa kehon liikuttelua. Tunnen heti, jos en liiku. Muuten mieli on tasaisen rauhallinen.
4 tykkäystä
Jaahas. Tänään tuli näköjään 2kk raittiutta täyteen. Jännää kun tuntuu paljon pidemmältä ajalta. Torstaina on päihdelääkärin vastaanotto. En oikein tiedä mitä siellä tapahtuu. Käydään läpi verikoetta ja jutellaan historiasta luulisin. Perjantaina taas päihdehoitaja.
7 tykkäystä
Paljon Onnea @kaaosteoria66 
Kiva kulkea kanssasi yhtä matkaa 
Mielestäni kanssa aika tuntuu nyt jotenkin pidemmältä…
1 tykkäys
Viikonloppu ja sain jonkun puuskan alkaa siivota vaatekaappia. Kaikenlaisia nyppyyntyneitä mustia loimia sitä on tullut sinne kerättyä. Sitten on tämä toinen minä - vaatteita joita olen ostanut ja joita en jostakin syystä ole kuitenkaan käyttänyt. Uskon, että tuo erityisherkkyys jotenkin vaikuttaa tähänkin voimakkaasti taustalla. Olen saattanut ostaa vaatteen koska se on kaupassa tuntunut hyvältä idealta, mutta kotona vaate onkin tuntunut jotenkin vieraalta. Onneksi tällaisia hutiostoja ei kuitenkaan ole valtavasti, mutta jotenkin ne muutamatkin harmittavat. Muutamissa jopa laput vielä tallella ja hintakaan ei ihan halvemmasta päästä. No - tehty mikä tehty. Nyt pitää vaan saada eteenpäin kierrätykseen ja lakata murehtimasta mokomaa asiaa. Aina voi tässäkin asiassa toimia jatkossa paremmin. Iloisia yllätyksiäkin löytyi. Farkut, jotka olin viikannut nätisti odottamaan ns parempaa tulevaisuutta, sujahtivatkin vaivattomasti jalkaan. Kiitos kadonneen turvotuksen. Joten ihan ulkonäollisiäkin vaikutuksia tällä raittiudella on vaikka niitä ei itse välttämättä heti huomaisikaan.
3 tykkäystä
Jaahas uusi viikko alkamassa. Jotenkin vaikea tarttua hommiin - lähinnä heittelen nakkeja muille. Taito se on sekin. Joka päivälle palavereja - perjantain yritän pyhittää perustoimistohommille ja aamulla on palaveri päihdepolilla. Sain viime viikolla kaksi puhelua tuntemattomasta numerosta ja nyt kalenteria selattuani ymmärsin, että sen oli pakko olla tuo työterveyslääkärini - olin merkannut hänen soittonsa vasta maaliskuun loppuun kalenteriin ja se olikin viime viikolla. Nyt hän varmaan luulee, että olin tillin tallin sylki poskella ja pullo posken alla kun en vastannut. No tuskin kuitenkaan - tai mistä minä tiedän miten syvällisesti nämä ajattelevat potilaistaan. Ehkä hän soittaa uudelleen tällä viikolla. En suorastaan nyt kaipaa näitä puheluita. Alkoholi ei juurikaan pyöri mielessä - ei ainakaan sellaisella intensiteetillä mitä alku päivinä tai viikkoina. Mitään juomishaluja ei ole. Todellakaan - varsinkaan, kun mielessä on lähinnä ne negatiiviset tuntemukset ja vaikutukset mitä sillä on elämääni ollut. Brrr. Elämäni on aikalailla tylsää. Viikonloppu menee oleillessa ja siivoillessa, ulkoillessa ja välillä tv:tä katsoessa. Sosiaalinen elämä on lähinnä nolla. Ne muutamat ystävät, joita minulla on ovat niin perheidensä kanssa sidoksissa viikonloput, jotta ei kannata ajatellakaan, että jotakin tehtäisiin yhdessä. No näillä mennään. Joku sosiaalisempi harrastus olisi kyllä kiva hankkia, jos vaikka joku ystäväkin sieltä elämään tupsahtaisi.
4 tykkäystä
Sehän kuullostaa hyvältä, kun alkoholi-ajatukset eivät pyöri mielessä.
Etsin jatkuvasti tasapainoa elämääni. Jos on “liikaa kaikkea” väsyn ja ahdistun. (Aiemmin siihen vaivaan piti juoda.) Sitten kun onkin tasaista ja rauhallista, onkin minulla “tylsää” (siihenkin piti aiemmin juoda).
Nyt opettelen, että nämä ovat tunteita. Otan ne vastaan rauhallisesti ja yritän hetken miettiä niitä. Sitten yritän rakentavasti pohtia, että mitä minä nyt haluaisin eniten esim tylsällä hetkellä/tylsänä päivänä tehdä. Välillä meinaa vähän naurattaakin, kun tässä iässä pitää tällaisia taitoja opetella.
Mutta kun lasten kanssa oli vuosikaudet niin helppoa, touhua oli niin paljon, että jos halusi jotain “omaa aikaa” niin piti tarttua heti hetkeen tai se meni ohi. Muuten oli täys “ohjelma” kyllä päivälle.
Ajat muuttuvat ja pitäisi itse kyetä mukana. Tässä elämän vaiheessa on haasteena, kun vapaa-aikansa voi käyttää kuten itse parhaaksi näkee…aina en vain tahdo oikein hoksata parasta…
3 tykkäystä
Minusta vapaa-ajanviettosi on suorastaan ihanaa @Metsanpoika. Sinulla on paljon hyviä asioita elämässäsi ja voit olla itsestäsi ylpeä.
Jos lapsena on jäänyt vaille vanhempien peiliä ja container-funktiota (lapselle tunnesäiliönä toimimista), jää tunteiden tunnistamisen ja sietämisen opettelu aikuisuuteen.
Olen samaa mieltä, että silloin, kun lapseni oli pieni ja alaikäinen oli vanhemmuus ja elämä helppoa. Nyt ei tiedä mitä tehdä kaikella vapaa-ajalla. Sinä olet täyttänyt sitä hyvin.
3 tykkäystä
Lämmin kiitos @Lintuanna 
Olet oikeassa, minulla on paljon hyviä asioita elämässäni. Ja mukavaa tekemistä.
Siitä huolimatta silloin tällöin iskee tylsyys. Joskus se on hyvin ohimenevä tunne ja joskus kestää jonkin aikaa. Nyt kun tässä pohdin asiaa vielä, ehkä sillä on jopa jotain tekemistä väsymyksen kanssa. Joskus ainakin, taidan olla sillä hetkellä hiukan väsynyt ja en oikeasti jaksa tehdä mitään ja se tuntuu tylsälle. Kun malttaa huilata ja rauhoittaa, tilanne menee ohi.
En tiedä mistä kaikesta olen jäänyt lapsena paitsi. Olen niitäkin asioita aika ajoin pohtinut. Mutta ainakin vähän jostain, kun huomaan, että tunteiden tunnistamista ja sietämistä tarvii vähän treenailla.
Vanhempamme ja perheemme vaikuttavat meihin paljon, mutta myös aikakausi jolloin olemme varttuneet. Moni asia, joka lapsuudessani oli normaali homma, ei todellakaan ole sitä tänä päivänä. On vanhemmuus ja kasvatus muuttuneet melkolailla.
2 tykkäystä
Luen @Lintuanna ketjuasi ja haluaisin siellä kirjoittaa Sinulle jotain yhtä mukavaa kuin Sinä minulle juuri.
En ole löytänyt sanoja. Olet ajatuksissani ja toivon Sinulle kovasti voimia “omassa taistelussasi” ja rutistaisin ja halaisin kunnon voimahalin jos pystyisin
Todella toivon kaikkea hyvää, olet sen ansainnut.
4 tykkäystä
Kiitos, olet ihana.
2 tykkäystä
Yhdyn näihin sanoihin @Metsanpoika täysin! Semppiä @Lintuanna
1 tykkäys
Viikon ensimmäisen päivän palaverit taklattu. Viimeisessä palaverissa oli ihmisiä, joita kutsun palaverien aikasyöpöiksi. Ihmisiä, jotka haluavat täytää tilan omalla äänellään ja lähinnä toistella mitä toiset ovat jo sanoneet. En ollut palaverissa koollekutsujan ominaisuudessa, joten en voinut puheenjohtajana viheltää peliä poikkikaan. No siitä selvitiin ja nythän minä huomasin, että tämäkään ei herättänyt minussa mitään mielitekoja mennä alkon kautta ja hakea jotakin lievitystä. Johan on. Näinkö sitä oppisi olemaan ärsyttävien tunteidensa kanssa sinut. Hämmentävää. Työpäivä päättynyt, join teetä, söin pari kauraleipää ja nyt ihailen mitä kauneinta kevätsäätä ulkona. Ei lunta vain aurinkoa ja kuivat kadut. Jos haluaa synkistellä niin katupölyä piisaa kohta ihan kunnolla. Mutta nyt ei synkistellä. Iloitsen hetkestä ja siitä ettei tee mieli alkoholia.
4 tykkäystä
Olen tässä raittiuden alkutaipaleella keskittynyt listaamaan ne asiat, jotka triggeröivät minua juomaan siinä järjestyksessä kun ne tulevat. Ykköspaikkaa pitää suvereenisti itsensä palkitseminen (naurattaa, miten typeristä asioista aivoni alkavat palkitsemista suoltaa) ja kakkossijaa pitää tylsyys/väsymys. Miksi tylsyyttä on niin vaikea kestää? Mistä minulle on syntynyt käsitys, että elämän pitäisi olla jatkuvaa dopamiiniräiskeistä temppurataa, jolla surffaan tukka timmissä ja skumppalasi kädessä laulaen, että tämä on laiffii? Minne unohdin sen sohvaan tyytyväisenä käpertyneen kolmen lapsen äidin, joka lasten nukahdettua luki kirjaa tai teki käsitöitä? Sen ihanan naisen haluan taas löytää.
Tunnistan 100% lapsiperhe-ajan helppouden mitä omaan identiteettin tulee. Oli niin onnellista päästää irti oman napanukan kaivelusta ja keskittyä täysillä luomaan paras mahdollinen lapsuus ja nuoruus pojillemme ja kasvattamaan heistä kunnon kansalaisia. Se helpotus, kun katse kääntyi itsestä muiden tarpeisiin ja unelmiin, siinä oli jotakin maagista. Nyt täytyy taas opetella elämään ilman muiden hoivaamisen tuottamaa mielihyvää ja hyväksyttävä itsensä sellaisena kun on, selvin päin, tylsinäkin päivinä. Aloitin ekana raittiina päivänä islantilaisneuleen kutomisen, se olkoot raittiusneuleeni, vastaisku tylsyydelle 
.
4 tykkäystä
@Soberista omista triggereistään kannattaa kyllä pysyä kartalla. Helpottaa huomattavasti niiden taklaamista. Itsellä ne ovat olleet nälkä, turhautuminen ja kiukku. Samoin siirtymävaiheet töistä kotiin ovat olleet niitä vaaranpaikkoja, kun kurvaaminen Alkon kautta kotiin on tuntunut parhaalta ratkaisulta. Tämän ratkaisin niin, että tulen aina ensin kotiin oli mieliteko mikä hyvänsä. Syön ja mietin uudelleen. Tähän se on sammunut. Nälän poistuttua ei ole ollut enää mitään syytä lähteä hakemaan juomaa.
Tuo raittiusneuleesi kuulostaa kyllä super ihanalle. Osaisipa kutoa. Koitan miettiä itselleni jotain vastaavaa tyhjän tilan täytettä. Olen joskus lukenut todella paljon ja treenannut salilla. Molemmat tekisivät edelleen hyvää.
Mukavaa raitista päivää kaikille.
3 tykkäystä
Tylsyyshän on oikeastaan hektisessä maailmassa luksusta. Se on kuitenkin sitä, ettei ole pakko tehdä mitään. Voi antaa ajatusten lentää. Tylsyys on aikaa ja aika on ainoa resurssi jota edes Elon Muskilla ei ole rajattomasti.
Tylsyys on myös tunne, usein ikävä sellainen. Ja ikävätkin tunteet menevät ohi, joten niitä voi opetella sietämään. Juovana aikana sitä ei tarvinnut tehdä, raittiina ikävien tunteiden sietäminen on pakollinen taito.
Jotenkin näin minä olen raittiuden myötä lisääntynyttä tylsyyttä taklannut 
6 tykkäystä
Hyvin siellä kuljetaan uutta viikkoa
Olen vähän hämmästynyt, kuinka nopeasti uudet tavat tuntuvat hyviltä.
Usein työpäivän päätteeksi, kun pääsen kotiin, otan pienen hetken, tuumaustauon. Juon kupin teetä, syön vähän jotain, katselen ikkunasta ja lepään tovin. Sitten lähden taas säntäämään 
yleensä lenkille. Mielestäni toimivampi tapa kuin alkaa juomaan, viimeistään lenkin jälkeen…
Vieläkin ihmettelen ja pohdin, miten minun elämäni pääsi luiskahtamaan niin raiteiltaan…
3 tykkäystä
Tylsä on hyvä. Silloin ei ole asiat myöskään huonosti. Toisinaan tekee ihan hyvää että on tylsää. Usein käy niin että helposti raitistuessa kierrokset nousee niin hirveän kovaksi että menemistä ja tekemistä on ehkä liikaakiin. Ajatus siinä taustalla on se että ihminen pitää itsensä kiireisenä ettei alkoholi tule mieleen mutta pidemmän päälle se ei ole hyväksi. Ihminen kaipaa lepoa ja hiljaisuutta ja sitäkin ettei ole yhtään mitään tekemistä. Ne tylsät hetketkin on osattava elää läpi ilman alkoholia. Aina ei voi juosta tukka putkella
Tsemppiä
8 tykkäystä