Vuosi 2025 ilman alkoholia

Paljon kiitoksia :smiley: taidan testata :+1:t2:

Nyt on varsinainen inkivääritislaamo pystyssä :rofl:. Mahtavaa. Tulin ruokatunnilla tänne kirjoittamaan, kun yksi työntekijä on taas meillä sekoillut oikein kunnolla ja aiheuttanut kollegalle pahaa mieltä käytöksellään. Nyt huomaan, että kun pää on ollut jo useamman viikon selvä suhtaudun asiaan paljon tyynemmin kuin juovana aikana. Reagoin ja kiukuttaa, mutta en mene tunteeseen niin syvälle kun voisin mennä. TÄMÄKIN kannattaa muistaa hyvänä asiana. Tunteisiin saa etäisyyttä ja niitä pystyy analysoimaan ihan toisella tavalla, kun joka hermopäätteen ollessa herikillä.

2 tykkäystä

Juuri näin, olen huomannut saman asian tunteiden ja hermojen kanssa, töissäkin pärjää paremmalla mielellä ja stressaan vähemmän.

…ainekset inkiväärijuomaan hankittu… :smiley:
@Olga

1 tykkäys

Piti vielä kirjoittaa - siivosin aamulla ja lajittelin kierräykseen meneviä purkkeja ja kertalasia. Kas kummaa niiden joukosta löytyi puolen litran pullo miedointa kossua. Siis tyhjänä tietysti…eihän täällä mikään täytenä säilynyt, mutta tulipa metka olo. Pyörittelin pulloa käsissäni hetken ja mietin, että kaikkea sitä on pitänyt kurkkuunsa kaataa. Koitin analysoida mikä tunne oli päälimmäisenä ja se ei suinkaan ollut se, että olisin halunnut pullon olevan täysi vaan ennemminkin jotekin surullinen olo siitä, että tällaista olen itseeni kaksin käsin tankannut. Eihän siinä juomisessa loppuvaiheessa ollut mitään iloa tai ns nautintoa. Varsinkaan näiden tiukkojen viinojen juomisessa. Viinikin maistui ainoastaan happamalta. Siirsin pullon pullokassiin holittomien tölkkien ja limujen seuraksi. Semmottis.

@Metsanpoika sinne inkiväärijuomaan voi vielä puristaa joukkoon sitruunaa, jos tykkää mausta…njam.

1 tykkäys

No niin - keskiviikko käsillä. Se päivä josta ajattelin, että tulee kuormittava työn kannalta. Eka palaveri jo peruttu. Toinen - se mahdollisesti kuormittava on tulossa. Olen eilen ja tänään miettinyt paljonkin sitä, että miksi sitä kostaa itselleen toisten huonot teot. Jos joku käyttäytyy epäkunnioittavasti sinua kohtaan miksi sitä pahaa oloa pitää vielä lisätä juomalla? Itsensä sabotointi - se on mielenkiintoinen aihe. Tein lupauksen olla aina itseni puolella. Alkoholi vie kaiken itsekunnioituksen. Sitä alkaa ajatella, että on ansainnut huonoa kohtelua ja alkaa myös itse kohdella itseään huonosti sen sijaan, että tekisi kaikkensa, jotta voisi hyvin. Tätä käyttäytymismallia vastaan olen nyt alkanut taistella. En ota itseeni toisten huonoa käytöstä.

2 tykkäystä

No niin, keskiviikko -ennustettu pahapäivä täälläkin käynnissä, ruokataukoon selvitty ilman otsaryppyjä…katsotaanpa miten loppupäivä…
Työpäivän iloksi hyvät eväät jälkkärillä repussa :yum:
Olen psyykannut itseäni samaan. Vaikka pomo kiukuttelee, en anna sen mennä ihon alle. En pompi sen mielivaltaisten, pikaistuksissa komennettujen käskyjen mukaan kuin sätkyukko, vaan olen opetellut fraaseja, joilla saan työaikaa toteutukseen. Kun odottaa, antaa aikaa niin 75% sen hötkyilyistä on tarpeettomia. Reagoin sitten 25%. Lisäksi yritän kaikkeni, että en kanna työajatustakaan kotiin.
Näillä mennään…

2 tykkäystä

@Metsanpoika huu ja haa. Tsemppiä kovasti sinne. Tuo kuulostaa niin meikäläisen entiseltä esihenkilöltä. Plus siihen vielä kaikkien ihmisten haukkuminen ja mitätöinti. Siinä saa kyllä olla todella vahvana ettei ota niitä ajatuksia oman ihonsa alle ja ala uskomaan niihin. Täällä pelätty palaveri selätetty ja ihan hyvin meni. Turhaan mietin. Eli tästäkin voi jotakin ottaa opikseen. Ehkä myös oma energia oli hyvä millä palaveriin menin. Siitä ei kukaan saanut mitään tarttumapintaa. Saatiin asiat sovittua asiallisesti. Nyt istun kaikessa rauhassa vielä tauolla ja hörpin inkiväärimehua :smiley: Eilen illalla kuuntelin vagushermoa rentouttavaa äänikirjaa ja nukahdin siihen. Oli todellakin tehokas. Suosittelen kaikille, jos olo tuntuu hankalalta. Tai vaikkei tuntuisikaan. Kunnollinen aivojen tyhjennys ihan ilman väkiviinaa on aika hienoa. Jostakin artikkelista luin lähipäivinä, että selkäydinneste huuhtelee aivoja syvän unen aikana ja poistaa sieltä kaiken ylimääräisen kuonan. Niin että jos sitä juo itsensä tainnoksiin syvä uni estyy ja huuhtelua ei tapahdu. Ei hyvä!!!

1 tykkäys

Kaupan kautta kotiin. Kaupan vieressä alko. Ei mitään kutinaa ollut siihen suuntaan. Tiedostin tosin, että otan pienen riskin, kun valitsen juuri sen marketin, mutta ilman taistelua selvisin. Ostin kaksi pulloa holitonta olutta varoiksi kotiin. Näytti olevan aika monella vissyä ja holitonta ostoksissa. Näin me ollaan tipattomalla kaikki. Erona vaan se, että minun on pakko jatkaa. Pakko koska olen alkoholisti ja koska myös haluan jatkaa. On tämä elämänlaatu ihan todella paljon parempaa näin. Aamulla olin hieman haikeana - miksi en ottanut tätä näin tosissani jo 10 vuotta sitten, mutta niin kai se on, että jokaisella on aikansa. Siihen pitää nyt tyytyä ja olla tästä tyytyväinen.

6 tykkäystä

“Aamulla olin hieman haikeana - miksi en ottanut tätä näin tosissani jo 10 vuotta sitten…”

Hei @kaaosteoria66 - jos olisit ottanut raittiuden riittävän tosissasi 10 vuotta sitten, et todennäköisesti olisi vuonna 2025 täällä Plinkissä tukemassa meitä ja muita. Taisit äskettäin kirjoittaa esim. @Linda1 :lle tosi kauniisti tuolla toisessa ketjussa. Ehkä sun tehtävä on siis olla juuri nyt meidän kanssa täällä.

3 tykkäystä

@Olga Kiitos. Olipas ihanasti sanottu. Kirjoitin äsken tuonne yhteen toiseen ketjuun hirveän muistoin ja aloin sitä kirjoittaessani itkeä surusta, mutta nyt ne kyyneleet vaihtuivat liikutuksen kyyneliksi. Todella hienoa, jos omista kokemuksista on apua toisille samassa tilanteessa oleville. Silloin voi aidosti sanoa, että oli siitä ryyppäämisestä sentään se hyöty, että voi auttaa muita. Kaikella on siis aikansa ja paikkansa - joka asialla maan päällä.

4 tykkäystä

Pakko vielä jakaa tänne yksi asia, kun kerran on päässyt kirjoittamisen vauhtiin. Töissä on joutunut nyt parina päivänä kuuntelemaan, kun työkaverit ovat parinkin ihmisen kohdalla pohtineet näiden alkoholinkäyttöä. Toinen pohdinnan kohteista on käyttäytynyt töissä arvaamattomasti, ei muista mitään mitä on puhuttu tai sovittu ja hän on avoimesti eräälle kertonut viettävänsä kosteita viikonloppuja ystäviensä kanssa. No tämä toinen taas ei ilmestynyt yhteen palaveriin. Kun perään soitettiin hän oli kuulemma juuri herännyt ja ilmoittanut syyksi flunssan. Tänään kyseinen ihminen peruutti koko projektin vedoten terveyteen ja tästäkö sitten alkoi juoruvyöry. Tuntui pahalta. Siinä minä, alkoholisti istuin kuuntelemassa työkavereiden juoruilevaa keskustelua - taisin jopa jotakin asiaan hymähtääkkin, mutta mieli oli surullinen. Tietäisittepä vaan. Olisipa ollut jännä nähdä ihmisten ilmeet, kun olisinkin sanonut, että minä olen alkoholisti, näistä muista me voidaan vain juoruta. Mutta eihän me niin toimita koska pelätään sitä mitä ihmiset sitten sanovat. Kuka uskoo enää, että olen kuumeessa, jos olen sanonut olevani alkoholisti? Kuka uskoo, etten ole etäpäivinä kännissä? Kuka uskaltaa tulla enää kyytiini? Muistan kun vuosia sitten eräässä toisessa työpaikassa naispuolinen kollega tuli aamulla tylysti minua vastaan ja totesi: Onko Sinulla krapula? Muistan sanoneeni hänelle itku kurkussa ei miten niin? Ja hän kivahti siihen, näytät ihan siltä. Menin vessaan itkemään. Tuolloin minulla ei todellakaan ollut krapulaa, alkoholiongelma kylläkin jo. Muistan vain miten se satutti ja miten epävarmaksi tunsin itseni tämän jälkeen hänen seurassaan. Se on niin helppoa nostaa itseään toisten ahdingon kautta ja alkoholisti koetaan kai yleisesti jotenkin epäonnistuneena luuserina jolla ei ole mitään selkärankaa. Tällainen vuodatus vielä päivän päätteeksi. Kiitos, kun jaksoit lukea tänne asti.

4 tykkäystä

Niin kauan kun muistan, minulla on karvat noussut pystyyn kaikenlaisista juoruilijoista. Inhottavinta tällainen on työpaikalla. Mielestäni kertoo ihmisen yksisilmäisyydestä. Tai ehkä se on vain tarkoituksellista ilkeyttä. Tai ehkä pitää pönkittää omaa arvoa tällaisella. En tiedä mitä on, mutta sanoudun samoin tein irti moisesta.

Olen aina ollut empaattinen (varmaan yliempaattinenkin, missä huonot puolensa myös ja kertoo siitä, että jotain on mennyt vinksalleen itselläni), meitä on moneen junaan ja mistä minä tiedän mitä toisella ihmisellä on harteillaan. En pidä kaikista ihmisistä (eritoten näistä juoruilijoista), mutta ei se tarkoita että minulla on oikeus lähteä selän takana puhumaan. Inhottavaa tuollainen. Sitäpaitsi, kaikki mikä omassa elämässä on tähän asti tullut eteen ja mistä olen selvinnyt, on tehnyt minusta ihmisen laajemmalla perspektiivillä. Myös tämä alkoholiongelma. Että jos joku haluaa minusta tehdä päätelmän ihmisenä sillä perusteella, niin ihan vapaasti. Olen kokonaisempi erinäisiä haasteita läpikäyneenä.

On näillä juoruilijoillakin haasteensa, se on varma, mutta ehkä se on sitten tuo ihmisen persoona, joka tökkii.

3 tykkäystä

Se on taas viikko kohta ohi raittiutta. Huomenna aamulla päihdepolille ja sitten alkaa meikäläisen lyhytterapia. Maltan tuskin odottaa. Haluan ennen kaikkea saada vielä parempia työkaluja niihin hetkiin, kun sitä alkaa ehkä epäilemään että tämä raittius ei olisikaan niin hyvä juttu - tai pikemminkin siihen, että alkaa miettiä, että juominen olisi se vaihtoehto - koska olen ollut niin pitkään raittiina minähän pystyn juomaan yhden tai kaksi. Koska en voi. Tai voin, mutta se merkitsee luisua siihen mistä lähdettiin ja ehkä jopa piirun verran alemmalle askelmalle. Hyvää yötä. Nyt on silmät hyvällä tavalla ristissä päivän touhuista.

3 tykkäystä

Erityisesti Sinä, joka nyt pyristelet alkoholiriippuvuuden kanssa: olet ehkä pystynyt olemaan raittiina hetken, pari päivää, viikkoja tai jopa kuukausia tai vuosia. Itse olen tehnyt sen huomion, että aina näistä raitistumisjaksoista oppii jotakin. Joku uusi oivallus jää aina mieleen vaikka retkahduksen hetkellä sitä tuntuisi, että on vain surkea epäonnistuja. Minulle sanottiin tämä viimeksi sadan päivän raittiuden jälkeen, kun retkahdin. Raittiit päivät eivät ole menneet hukkaan, mutta en halunnut uskoa. Päihdepersoona minussa sätti ja ruoski, kuiskien korvaani et tule ikinä onnistumaan pyristelyissäsi. Muista, että tämä ei ole totta. Jokainen raitis päivä jättää hyvän jäljen ja mitä enemmän niitä päiviä kertyy - kertyy myös muistoja paremmista hetkistä ilman alkoholia. Moni pidempään raittiina ollut täällä on tätä kirjoittanut ja nyt voin todellakin sanoa, että se on totta. Olen nyt itse tullut siihen pisteeseen että uskon siihen. Uskon myös, että se auttaa minua pysymään raittiina. Näillä ajatuksilla nyt päihdepolille. Kannustan hakemaan rohkeasti apua ilman häpeää. Kun kohtaa heikkoutensa siitä tulee vahvuus.

3 tykkäystä

Amen tälle ajatukselle minunkin puolestani.
Tätä kun näin jälkikäteen katsoo, niin näinhän se varmaan lähemmäs kaikkien kohdalla meneekin, koska ei kukaan onnistu yhdessä yössä työstämään kaikkea sitä, mitä raitistuminen vaatii.
Siellä alkumatkalla se ei todellakaan aina siltä tuntunut, että jotain olisi muka käteen jäänyt kun kuiva kausi loppui, mutta kaikki ne yritykset ja aktiivinen työnteko raitistumisen eteen ovat kantaneet isossa kuvassa kuitenkin eteenpäin.
Siksi minulla ja monella muullakin tämä ensimmäinen kunnon irtautuminen, jota voi uskaltaa alkaa jo vähän ehkä pitämään jopa lopullisena on tuntunut kaikkein helpoimmalta yritykseltä.
Sitä kun ei kukaan voi tietää etukäteen, että kuinka monta “kompastumista” vaaditaan lopullisesti kuiville pääsemiseksi, niin sen vuoksi kannattaa aina hypätä heti seuraavan tilaisuuden tullen taas kuiville, kun on itsensä onnistunut taas keräämään toimintakuntoon.

5 tykkäystä

Terveisiä päihdepolilta. Oli taas hyvä tapaaminen, jossa jaon myös ajatuksia mitä täältä olen saanut. Olen kokenut tämän kirjoittamisen erittäin hyväksi työkaluksi työstää omia tunteita ja oloja sekä päästä raittiudessa eteenpäin. Kiitos siis aivan kaikille, jotka jaksatte kirjoittaa, jakaa ajatuksianne ja tukea toisia. Eilen vietin pitkän tovin vain lukemassa erästä ketjua. Joskus vuosia sitten vannoin raitistuttuani, että tämä oli nyt tässä. Olin hyvinkin ehdoton. Silloinen lääkärikontakti varovasti yritti sanoa, että ei pidä masentua, jos ensimmäinen yritys ei onnistu koska harvalla se onnistuu. Minäpäs hänelle niskojani nakkelin ja mielessäni mutisin, että minäpä en olekkaan kuten ne muut. Tälle voi nyt hieman haikeasti hymyillä ja todeta, että vähänpä tiesin. Tietynlainen nöyryys asiaan auttaa etenemisessä. Mutta edelleen kannustan hakemaan apua.

6 tykkäystä

Latasin sittenkin I am sober apin taas kerran vaikka jo päätin, että en varsinaisest laske päiviä. Olen ajatellut, että tuo laskeminen pitää yllä sellaista vääränlaista kilpailuhenkeä. Nyt mietin kuitenkin, että ehkä se on jossakin kohtaa kannustus, jos alkaa petaamaan omaa juomista. Sieltä näkee helposti miten pitkälle on jo päässyt, joten voi alkaa miettiä onko tuo juomisajatus millään tasolla fiksua. Sieltähän paljastui, että olen ollut 24 päivää raittiina. Hahaa. Kohta kuukausi täynnä. Tosin joulukuun alussa olin raittiina parin viikon jakson. Eli vähentelin ennen tätä varsinaista sitoutumista. Tässä saa kohta lunastaa itselleen @Fincoco n halutun kukkakimpun :smiley: Mukavaa, toivottavasti raitista päivää kaikille!

5 tykkäystä

No niin. @Fincoco jo tekemään tukkutilausta Hollantiin! Ei ihan pieni kuorma-auto riitäkään. Kyllä ne kylällä ihmettelevät.

3 tykkäystä

Olen tänään pohtinut enemmän juomisen juurisyitä. Sanotaan, että juopoksi tulee juomalla, mutta jostakin se lähtee se, että haluaa tukahduttaa tunteita tai yleensä käsitellä vaikeita tunteita juomalla. Minulle on aina jotenkin ollut vaikeaa sanoa ei, vetää omia rajoja koska olen pelännyt että minut hylätään. Huonossa ihmissuhteessa olen roikkunut vaikka parempi olisi ollut lähteä. Olen miettinyt, että en koskaan löydä ketään ja se on ollut mukamas hirveää. Parisuhteissa olen kokenut pahimmat paniikkikohtaukset koska olen padonnut tunteita sisääni. Sitten olen lääkinnyt sitä juomalla ja siinä se soppa sitten on ollut hämmentämistä vailla. Aloin kuunnella Johanna Pohjolan kirjaa Vapaaksi mielyttämisestä ja sieltä kumpusi kyllä todella paljon tunnistettavia ajatuksia ja toimintamalleja. Kaikenlaista tämä raittius teettää. Sitä alkaa ajatella :smiley:

4 tykkäystä