Toivottavasti ei! Ymmärrän hyvin ton vähentämisen vaikeuden. Siitä kärsin välillä itsekin ja aina mietin seinään lopettamista. Se tuntuisi helpommalta, mutta samalla on mulle pelottavin vaihtoehto. Sullahan se nyt on jo menossa vakaana, paljon tsemppiä tähän päivään.
Tervetuloa @Puutiainen minunkin puolestani. Olen aikonaan myös 10 vuotta sitten tänne kirjoitellut ja nyt viime keväänä. Aika lailla samoissa tahmeissa kuvioissa on tuo 10 vuotta mennyt. Välinnä paremmin ja välillä huonosti. Aina kannattaa yrittää kuitenkin.
Katsoin appista että 1 päivä 8 tuntia mennyt nyt ilman alkoholia. Alkoi töistä kotiuduttua ajatukset harhailemaan mutta pääsin yli. Tosin oli pakko käydä suihkussa ja käydä sänkyyn makaamaan, tv päälle. Tätä menoa mä oon edelleen vaan lojuva vätys mutta tällä hetkellä tää pakokeino tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Ainakin nyt oon selväpäinen vätys jolla ei huomennakaan ole aamulla krapulainen olo.
Ihan hyvä keino tuo telkkarin katsominen. Tärkeintä on päästä alkuun raittiudessa, muusta viis. Jos sohvalla tai sängyssä telkkua katsellen on juomatta ja alkaa saada selviä päiviä alle, toipuminen etenee koko ajan ja monilla syntyy itsestäänkin kiinnostus tehdä jotain; käydä lenkillä, lukea tms.
Hyvä sinä! Ekat päivät ovat usein ne vaikeimmat.
No niin viikko takana selvänä. Ja sitä edeltävät viikot on juomista jo vähennetty tuntuvasti siitä mitä touhua tässä on ollut. Kummallisen pitkältä on tuo viikko tuntunut. Luulin, että olisin ollut juomatta pidempään. Aikaa on äkkiä tullut lisää.
Ajattelin listata tänne mitä hyviä asioita olen jo huomannut. Ensimmäisenä tulee varmasti unen laatu. En heräile enää niin usein ja olen pystynyt nukkumaan pitkään. Hyvä, kun on ollut lomakin. Nyt pitäisi palata työruotuun. Vatsa ja refluksi on rauhoittumaan päin. Alkoholihan on myrkkyä vatsankin limakalvoille, joten pikkuhiljaa nekin alkaa toivottavasti toipumaan. Mieliala on parantunut. En ole enää itkuinen enkä niin kiukkuinen. Vielä pari päivää sitten kiukutti niin vietävästi. Varmaan suurin kiukun aihe oli se, että kroppa kaipasi drinkkiä, jota se ei saanut. Iho ei punota ja silmät eivät kiillä eivätkä verestä. Vatsa ei ole turvoksissa. Nämä hyvät puolet pitäisi varmaan kirjoittaa isolla jääkaapin oveen koska ne on autuaasti unohtuneet aina, kun viinaälli ottaa vallan. Odotan kovasti tulevaa perjantaita, jolloin pääsen juttelemaan sinne päihdepoilille. Lääkärin pitäisi soittaa huomenna - katsotaan saanko kysyttyä miksi hän on niin metka :D. Vai harmittaako sekään minua enää?! Nähtäväksi jää.
Siellähän taistellaan oikein mallikkaasti @Puutiainen!
Ensimmäisinä päivinä on oikeastaan kaikki keinot sallittuja, tai oikeastaan viikot, ja miksi ei pari ensimmäistä kuukauttakin, mitä vain sattuu tarvitsemaan.
Kun selvänä pysyminen nousee aivan kaiken muun yläpuolelle, niin silloin ollaan jo aika tukevalla maaperällä.
Metka lääkäri soitti tänään. Olin ihan unohtanut jo asian ja olin työn touhussa, kun puhelin soi. Siellä hän monotonisella äänellään kyseli miten menee. No sanoin, että ihan hyvin menee, yöunet parantuneet yms yms. Tällä kertaa hän ei hokenut nimeäni, mutta sanoi, että minun kannattaa pysyä raittiina koska olen luvannut hänelle 44 vuotiaalle kolmen lapsen isälle ja lääkärille…Tähän sanoin hänelle, että lähinnä haluan kyllä pitää tämän lupauksen itselleni. Olisin kyllä keksinyt muitakin syitä pysyä raittiina kuten esim oma lapseni, työni, ystävät jne, mutta ei se mitään. Voin minä olla raittiina hänenkin vuokseen tässä ohella. Hän alkoi miettiä ääneen myös mielialalääkitystä, koska jossakin se juurisyy on minun juomiselleni. Sanoin, että en halua mielialalääkkeitä. Niistäkin on kokemusta ja elämästä tuli yksi tasainen viiva. Lapsi lähti taas omaan kotiinsa oltuaan täällä yli viikon ja täytyy sanoa, että tulipa mieleen hakea tähän erohaikeuteen juotavaa. No se oli vain ajatus. Tulin kotiin ruokakaupan kautta - ilman mitään sen kummempia juotavia. Tosin valitsin kaupaksi sellaisen, joka oli mahdollisimman kaukana viinakaupasta. Kassiin päätyi pari holitonta olutta, mutta nekin on vielä korkkaamatta. Ei tässä ole enää mitään hätää, söin, join ison lasin vettä ja nyt kirjoitan tänne tuntojani. Kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu. Vähän sellainen flegmaattinen rauha on kehossa ja se on ihan hyvä.
Kiitos kuulumisista. Erohaikeudessa on se hyvä puoli, että on mukavaa kun jokin tuntuu joltakin. On hienoa tuntea tunteita, joskus kipeitäkin.
Lääkärin kommentti oli kyllä outo, mikä lie peitelty uhkaus tai muu täysi älyttömyys. Ehkä hän oli kuitenkin kuullut, että Plinkissä häntä pidetään ihan sketsihahmona ja oli siksi tasoittanut hieman tyyliä.
Vaan raittius edellä mennään, se tärkeintä.
Joo hän saa nyt puhua mitä puhuu ja minä kuuntelen. Sanon vastaan jos on tarvis . Tärkeintä on nyt kuitenkin pitää oma fokus kohdallaan. Päivä kerrallaan. Yhden negatiivisen asian tässä alkottomuudessa olen nyt huomannut - kun naama ei ole enää turvoksissa tulevat rypyt paremmin näkyviin
Huu ja haa. Tänään päihdehoitajalle. Huomaan, että jännitän tätä koska heräilin yöllä miettimään asioita. Muun muassa sitä, että miten ihmeessä sitä on saattanut myrkyttää kehoaan etanolilla?!! Ahahah…no siksi, että on kehittynyt riippuvuus ja päihdepersona ei pysty ajattelemaan muuta, kuin koska saa seuraavaksi lievitystä. Toivon nyt tosiaan, että tämä käynti olisi antoisa ja että heräisi luottamus, jotta pääsisin keskustelemaan ja hakemaan niitä ammattityökaluja pahojen tilanteiden taklaukseen. Kirjailen tänne sitten kuulumisia miten meni…Raitista perjantaita kaikille!
No niin - pyryistä perjantai-iltaa kaikille. Eka kerta päihdehoitajan vastaanotolla meni ihan ok. Ihmetytti tosin, kun hän ei tehnyt mitään muistiinpanoja. Kerroin rehellisesti missä mennään ja mikä on taustani - eli löytyy myös bentsomenneisyys. Ihan hyvät fiilikset jäi - tosin Husillakin on nyt YT: t joten katsotaan miten kauan saan tämän hoitajan kanssa olla. Ihan tajutonta tämä meno nykyään. Supistetaan palveluista, joista todellakaan ei pitäisi supistaa. No pääsin jokatapauksessa kongnitiiviseen lyhytterapiaan eli 6-8 kertaa ainakin tavataan säännöllisesti ja etsitään työkaluja raittiuden ylläpitämiseksi. Iltapäivällä menin hierojalle, joten nyt on ollut todellinen selfcare päivä. Alkoholia ei tee nyt yhtään mieli ja se on hieno juttu. Kerroin hoitajalle, miten minusta tuntuu koko ajan niin kuin olisin hidastunut. Eli ole duracel-olo. Nyt sen taas tajuaa, että alko on saanut minut olemaan jollain ylikierroksilla koko ajan. Siihen vielä univaje niin soppa on selvä. Nyt on vaan parasta ottaa iisisti ja maata sohvalla ja ihmetellä ulkona riehuvaa lumimyräkkää. Sydämestäni toivon voimia raittiuteen kaikille, joilla nyt on erityien vaikeaa. Jostan tuli eilen vastaan lause, että juominen edetessään käy yhä vaikeammaksi kun taas raittius on aluksi vaikeaa, mutta olo helpottaa ajan myötä. Lause ei ihan toimi suomeksi, mutta idea oli jotakin tuonkaltaista. Ja näin se varmasti on.
Lauantaista päivää kaikille. Piti tulla tänne taas kirjailemaan, koska äsken katsottuani yhtä sarjaa, missä juotiin koko ajan - tuli mieleen, että voisin hakea vaikka viiniä. No tekee minun mieli myös irtokarkkeja, mutta olen sen verran laiska, että en lähde kaivamaan autoa ulos lumipenkasta kummankaan mieliteon vuoksi, joten ajatukset ja mieliteot ovat vain ajatuksia ja mielitekoja ja ne menevät kohta ohi. Yöllä tapahtui hauska asia. Näin jotakin mukavaa unta ja heräsin omaan nauruuni. Oli aika hieno tunne. Käänsin kylkeä ja jatkoin unta. Eipä ole tällaisia tapahtunut juovana aikana kertaakaan, että olisi nauruun herännyt. Päinvastoin. Ahdistukseen ja itkuun ennemminkin ja siihen, että on yön pimeinä tunteina ollut pettynyt itseensä ja vannonut taas ties kuinka monennen kerran, että tänään en juo. Iltapäivällä tuo lupaus on yleensä sitten unohtunut ja korkki auennut. Viimeisimpinä aikoina, kun juominen oli miltei jokapäiväistä, niin mieliala aina vain synkkeni. Pekkäsin ihan kaikkea, olin ahdistunut ja inhosin itseäni ja uutta kotiani. Nyt nuo tunteet ovat poissa ja se on niin hienoa, että sitä ei ihan käsitä. Silti menen nyt todella varovasti ja tiedostaen hetken ja päivän kerrallaan. Jos nyt menee hyvin, niin parin päivän päästä juomishimot voivat olla todella suuria ja silloin pitää taistella hieman enemmän. Olen silti vielä tyytyväinen, että tänään menee alko kiinni kello 18 ja huomenna se on kiinni kokonaan. Sunnuntait ovat aina olleet turvapäiviä. Onneksi viime aikoina minulle tuli myös usein tunne, että en hakenut enää lisää alkoholia kun varastot alkoivat loppumaan. Sain sanottua itselleni, että huomenna kadut syvästi, jos nyt haet. Tänään sanon itselleni: huomenna olet ylpeä itsestäsi, että olet ollut tänään raitis.
No niin - kaivoin auton kuitenkin lumipenkasta koska tarvitsen sitä huomenna. Kävi kyllä mielessä, että nyt kun autokin liikkuu niin voisin hakea juotavaa. En hakenut. Hyvä minä. Tein ruokaa, leivoin kakun ja nyt on alko kiinni. Jei. Taas yksi raitis päivä takana ja huomenna toinen tulossa. Huomenna täytyy kyllä hakea kaupasta holittomia pahimpaan pinteeseen. Pepsi kelpaa ja pari holitonta olutta. Tein drinkin veriappelsiinimehusta, laitoin paljon jäitä ja kas kummaa sekin auttoi hyvin sitä näköjään voi huijata itseään. Parastahan on, että näillä drinkeillä ei tule yökötystä ei krapulaa eikä ahdistusta.
Uusi viikko alkanut ja taas yhdet hyvät yöunet takana. Edellinen yö oli hieman levoton, mutta uskon, että täysikuulla oli osuutta asiaan. Eilinen sujui ihan rauhallisesti kuten sunnuntait yleensä aina. Katsotaan miten tänään työpäivän jälkeen on olo. Tänään on kuitenkin töissä ihan rauhallinen päivä keskiviikkona taas enemmän palavereja ja pitää olla sosiaalinen. Koitan sille päivälle keksiä jotakin muuta kivaa tekemistä työpäivän jälkeen. Salin voisi taas ottaa ohjelmistoon. Nyt kun ei ole alkoa olen koukuttunut inkiväärishotteihin . Pitää jotakin tiukkaa olla varastossa kuitenkin. Hyvää raitista viikkoa kaikille!
Raitista ja hyvää viikon alkua @kaaosteoria66
Hyvä vinkki sinulta, minulla myös tulevalla viikolla keskiviikko suurella todennäköisyydellä kuormittava eli riskipäivä. Täytyypä yrittää keksiä siihen jotain mieltä virkistävää ja sopivasti työstressiä helpottavaa…
Olen myös löytänyt inkiväärishotit! Aivoille tuntuu menevän aivan täydestä
Puoliso on innostunut niistä myös. Lisäksi olen juonut tyrnimehuja pakastimesta, shottilasista tietysti.
@Metsanpoika älä hittoa tämähän on hauskaa. Mietin, että aika moni, joka ei ole vetänyt tiukkaa viinaa voisi aikalailla yskiä noiden inkiväärishottien jälkeen. Minulla ei tunnu missään, mutta potkaisee juurkin kivasti. Olisikohan tässä joku yhteys? Pitääkin ottaa päihdepolilla puheeksi.
Ainakin niitten päälle saa irvistellä mukavasti
…ja käsittääkseni nämä korvikkeet ovat jopa terveellisiä
Inkiväärin ystävä täälläkin! Keittelen shottia omassa tislaamossa, tulee edullisemmaksi kuin kaupan ja saa takuulla tujakkaa
Wou juuri vkonloppuna puolisolle sanoin, että “tätä (inkiväärishotti) voisi varmaan tehdä itsekin”. Olisiko sinulla jotain hyväksi havaittua ohjetta heittää? Netistä tietysti löytyy, mutta ajattelin jos olet jo testannut valmiiksi hyvät mittasuhteet.
Jep @Metsanpoika. Netistä löytyy tosiaan hyviä ohjeita. Omani on melko yksinkertainen:
Kaada kattilaan litra tavallista marketin omenatäysmehua (tai muuta vaaleaa mehua), lantraa sitä hieman vedellä (noin 5 dl) ja lisää sekaan runsaasti raastettua inkivääriä. Kämmenen kokoinen pala on hyvä alkuun.
Inkivääristä voi ennen raastamista poistaa kuorta teelusikan avulla, mutta ei ole erityistä tarvetta kuoria huolellisesti. Huuhtele kuitenkin mukulat hyvin, niissä voi olla Kiinanmaan multaa.
Kuumenna mehu-inkivääriseos hellalla kiehumispisteeseen. Ei tarvitse kuitenkaan varsinaisesti keittää. Anna jäähtyä kannen alla useamman tunnin ajan, monesti vien kattilan ulos ja annan olla vaikka yön yli.
Jäähtynyt keitos siivilöidään ja juoma pullotetaan. Puristele inkivääriraasteesta kaikki irtoava mehu pois puhtain käsin.
Säilyy pullotettuna jääkaapissa hyvin 2 - 3 viikkoa. Ravista ennen käyttöä, sakka painuu pohjalle.
Lidlin inkivääri on mielestäni edullisinta.
Shottia voi tehdä myös punaiseen mehuun, mutta väristä tulee hivenen kummallista.
Isoin haaste nykyään on löytää riittävästi tyhjiä lasipulloja.