Voiko alkoholin käytön lopettaminen olla helppoa?

Me Lopettajat
121

Välillä todella, todella helppoa.

Jos on ollut matkassa vaikeita kohtia ihan riittävästi niin pitää osata ottaa kaikki ilo ja tunne irti silloin kun on helppoa ja ei tunnu miltään eikä ole pientäkään huolta. Tämä usein unohtuu ja pelkästään niitä huonoja hetkiä pengon ja jään niihin kiinni.

Enpä jää enään, tästä lähtien otan kaiken ilon irti kaikesta pienestäkin hyvästä.

Jos vaikka jokin työaskare käy helposti ja itsekin yllättyy niin sehän on juhlan paikka, kahvit siihen ja joku herkku.

Kun mieltä ei paina - sehän on juhlan paikka.

Kun mihinkään ei kolota - sehän on juhlan paikka.

Kun kotona menee kaikki hyvin - sehän on juhlan paikka.

On herättävä näkemään todellisuus. Tämä on juhlan paikka. Olen elossa, suht terve, en juo alkoholia, en polta tupakkaa, minulla on tavoitteita ja unelmia. Mielenkiintoinen, kehittävä, haastava ja palkitseva harrastus, jota olen alkanut taasi ihan erilaisella otteella toteuttamaan kun alkoholin juonti ei haittaa kehoa ja mieltä. - sehän on juhlan paikka.

Yleinen juoppokiukkuankeuttaja on poistunut minusta. Olin alkoholia juodessani kiukkuinen, saatanan itsekäs paskiainen. Ympärilläni koko maailmassa oli vain huonoa ja syy oli muiden. Tästä muutoksesta moni täällä mainitsee ja on se totta. Kannattaa odottaa sinne asti että näitä muutoksia päässä tapahtuu. Huomaan ajattelussani näitä muutoksia - sehän on juhlan paikka.

Vielä yksi hajatelma ettei unohdu.

Monet itseni lisäksi miettivät alkoholia juodessaan lopettamista ja jossakin kohtaa tuumivat että lopettaminen tarvitsee jonkin traagisen tapahtuman joka herättää ja saa aikaan alkoholin juonnin lopettamisen.
Pardoksaalista ajttelua, sillä tuo traaginen tapahtuma on ollut käynnissä jo vuosia ja itse on päähenkilönä kekellä maailman surkeinta, hitainta, kalleinta ja kärsimystä aiheuttavinta itsemurhaa. Se ilmeisesti hämää kun tuo traaginen tapahtuma on niin pitkäkestoinen ja voimistuu hitaasti. Kaiketi sitä ajattelee että se traaginen herättäjä on jokin äkkitapahtuma, ulkoa tullut, jonkun muun aiheuttama..

Nyt tuntuu täysin uskomattomalta että olen itse itseni ajanut tuohon traagiseen tapahtumaan ja kesti valtavan kauan huomata se ja herätä.
Haluanko takaisin keskelle pahinta painajaista, EN.

Ei koskaan enään. - sehän on juhlan paikka.

8 tykkäystä
122

Hyvin sanailtu :smiley: kannatan ajatusta juhlistaa vaikka ja mitä arkista hyvää hetkeä tai tapahtumaa.

Olen viime aikoina ottanut työn alle opetella, että ‘jos minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa niin olen hiljaa’. Harmittaa itsessäni (ja muissa) jatkuva valittaminen. Joskus voi toki jostain epäkohdasta sanoa. Ajattelin jos tällä konstilla saisin nytkäytettyä jälleen elämääni pikkuisen valoisammaksi. Puolisoni on juuri sellainen millaiseksi haluaisin oppia. Kääntelee asiat ja sanat aina +merkkisiksi. Joskus huonolla hetkellä se ärsyttää, mutta pääsääntöisesti ajattelumalli tekee meidän elämästä kepeämpää kuin jatkuva valittaminen. Oppia ikä kaikki :laughing:

Mukavaa raitista juhlapäivää tällekin päivälle, Sinulle ja minulle ja meille kaikille :heart_exclamation:

4 tykkäystä
123

29,28x365=10687,20

Tämä vähän tuo iloa päivään. Katselin juuri paljonko minulla menisi perus-alkoholinjuontiin rahaa vuodessa. Tuon verran maksaa tänä päivänä ministerinsalkku kaljaa. Siihen päälle kaikki hakureissut ja huonot herkku- sekä ruokavalinnat. Sanoisin että summan voi osapuilleen tuplata.

Ei kyllä pientäkään järkeä ole ollut menossani muutamaan vuoteen. Aika huono sijoitus.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkaan menneillä rahoilla olisi voinut tehdä muutakin, ei jäädä sitä potemaan, mennyt on mikä mennyt.

Se on juhlan paikka ettei enään mene senttiäkään ikinä koskaan.

8 tykkäystä
124

Huomenta,

Juu ei kyllä järkeä ole ja piste.

Itsekkin taas palaillut takaisin plinkkiin tai oikeastaan en koskaan ole lähtenytkään. Seurannut myös sinun ketjua alusta asti.

Olen lukenut täällä kirjoituksia päivittäin vuosia ja pari vuotta sitten taisin jotain kirjoitellakin. En vaan aikasemmin tässä välissä ole kehdannut kirjoittaa vaikka omalta kohdalta jollain laskukaavalla paremmin on mennytkin.

Tämä on kuitenkin lopettajien palsta ja minulle kävi ns. tuurijuopon klassiset “et täähän menee hyvin” harvoin vähän vaan…joopa joo…näin aina…kuten ennenkin…

Tuolla jossain pääkopassa on vielä vähän toivoa ja myös halua tai ehkä paljonkin.

Jos se oikeasti onnistuisi se tärkein josta pääsisi rakentamaan uudenlaista elämää. Parempaa elämää. Raitista elämää. Vihdoin.

Muutaman vuosikymmenen kokemuksella osaan jo kuitenkin sanoa ettei tämä juoposta päivitetty elämä ns. tuurijuopon elämään ole hyvää elämää ainakaan. Sen on kyllä pakko olla jotain muuta sen hyvän elämän.

Osallistun uudestaan projekti nollaan tuon sinun laskeman johdosta.

Itsellä ei ole päivittäin viime vuosina mennyt mutta kun menee niin sitä tuppaa menemään aika paljon tuota rahulia ja kaikkea muutakin siinä sivussa.

Tuollainen perinteinen meno itsellä on että tänään se alkaa ja kukaan ei tiedä koska se loppuu.

Kun se loppuu niin ei uskalla tiliä edes katsoa eikä kyllä mitään muutakaan moneen päivään.

Tästä se lähtee etenemään nythän voisi aloittaa jo tipattoman 2027? Sinäkin aloitit sen jo tuossa hyvissä ajoin.

Fredi

4 tykkäystä
125

Kaikilla on omat hienoudet ja manööverit, mutta kaikille pätee yksi sama juttu 100%. Ei tippaakaan, siitä kun pitää kiinni niinä vaikeina hetkinä niin on pakko onnistua.

Tipattomalla loppuelämällä olen itse. Ei se kummonen tavoite ole, inhimmillisesti katsottuna hetken vain. Se on niin vähän aikaa jäljellä tässä iässä että kun sitä edes hetken miettii niin ei siitä voi suoda aikaa alkoholinjuonnille.

Voimaa ja valoa uudelle tiellesi @fredi

Onnea en toivota, se kun ei tässä auta yhtään, tarvitaan paljon työtä päänupissa.

4 tykkäystä
126

Totta 100% ei tippaakaan on tärkein josta pitää kiinni.

Kiitos voimaa ja valoa tarvitaan

1 tykkäys
127

Olen valmis tekemään työtä onnistumisen, alkoholittoman elämän eteen.

Tilanne mihin lopulta alkoholin kanssa ajauduin on vaatinut paljon ajatustyötä ja vaivaa. Ison osan ajastaan on käyttänyt alkoholin juonnin miettimiseen, hakemiseen ja seurausten hoitamiseen. On turhaa kuvitella että alkoholin juonnin lopettaminen sitten käy ilman työtä. Itseltäni ainakaan se ei ole onnistunut aikaisemmin pelkän päätöksen siivittämänä.

Tarvitaan paljon työtä ajatusten prosessointiin, silloinkin kun tuntuu helpolta. Tähän ajatustyöhön ajattelin liittää fyysiset harjoitteet vahvasti mukaan tukemaan kokonaisuutta. Kehon ja mielen hallintaa.

Aloitan venytysliikkeistä,

- “venytelkää edes, jos ette piruparat muuten harrasta mitään”

Tämän lauseen olen nuorena kuullut ja muistan yhä.

Venyttelystä on paljon hyötyä, keho - mieli- yhteys vahvistuu ja lempeät ajatukset muuttuvat fyysisiksi tuntemuksiksi ja päinvastoin.

Kehoon tuuppaa jäämän stressimuistoja, alkoholin juonti jos mikä on raju stressimuisto, venyttely lievittää sitäkin.

Minulle tämä on ennenkaikkea oppimisprosessi, tässä jää monta muutakin turhaa asiaa alkoholin lisäksi pois elämästäni.

Tarve juoda alkoholia poistuu vain sellaisen kehon ja mielen uudelleenohjelmoinnin myötä jossa muut tarpeet ovat voimakkaampia, tärkeämpiä ja riittäviä.

4 tykkäystä
128

Kohta kolkyt vuotta sitten Kela lauloi Millasta, hänenkin piti muuttua jonakin päivänä.

Mä samastuin tuolloin reiluna parikymppisenä tuohon tarinan Millaan.

Paljon olen miettinyt noita aikoja, olin jo silloin alkoholista riippuvainen, kuten valtaosa silloisesta kaveripiiristä, joiden kanssa ravattiin viihteellä. Todennäköisesti jäin alkoholikoukkuun heti ekasta kaljasta.

Eihän sitä silloin vaan tajunnut ja melko nopeasti sitä kaljan paskaa alettiin ostamaan jo kotiin arkea sujuvoittamaan.

Mieli oli vuosikausia sekaisin kuin pirtelö ja alkoholihan se sekoittava aine oli.

Alkoholi passivoi ja masentaa vaikka se saakin hetkellisesti ihmiset kiipeämään ties kuinka ylös. Ahdistus, paniikkihäiriöt ja yleinen saamattomuus vaivasi. Nyt raittiutta on takana jo hyvän matkaa kolmatta vuotta ja voin sanoa noiden edellämainittujen tunnetilojen olevan historiaa. Kyllä ihmiseloon kuuluu kaikenlaiset tapahtumat, mutta niistä selviää nykyään ilman juomia tai savuja.

Alkoholi tuhosi ainakin minussa sen eteenpäin pyrkivän ja tulevaisuuteen rohkeasti katsovan itsevarman nuoren.
En uskaltanut tehdä mitään ja elämä junnasi niitä samoja tylsiä raiteita.

Onneksi silloisella puolisolla oli kanttia jättää luuseri, josta ei ollut oikein mihinkään. Tästä meni kuitenkin vielä vuosia, kunnes uskalsin myöntää olleeni usein väärässä ja pahasti riippuvainen alkoholista.

Jos täällä on nuoria lukijoita, niin lopettakaa se törpöttely ajoissa. Ihminen voi tehdä selvinpäin kaikkea mukavaa, jos jonkun asian tekeminen vaatii viinaa, niin ei se sitten varmaan ole kovin mukava juttu.

Tällä foorumilla kirjoittelee Suomen parhaat asiantuntijat, kannattaa lueskella juttuja laidasta laitaan.

Alkoholi on kiero päihde, joka tuhoaa hiljalleen kaiken.

12 tykkäystä
129

Jonakin päivänä…

Mahtavaa herätä uuteen jonakinpäivään.

Jonakinpäivän uusista eduista, yksi parhaista, on se kun ei tarvitse ottaa huomioon alkoholin juonnin tuomia haittoja, huolia ja rajoituksia.

Päivän askareita voi suunnitella aivan eri tavalla.

Jonakinpäivä on sellainen valoisa ja kirkas päivä.

Kun join alkoholia, elin pimeässä ja näin vain varjoja.

Sinne pimeään ei todellakaan paista valo. Valo paistaa muualla ja kaikesta valoisasta lankeaa vain varjo siihen pimeään maailmaan.

5 tykkäystä
130

Minkälainen päivä on se jonakin-päivä, kun sinne asti pääsee?

Se on sellainen ihan tavallinen, ei sen kummempi kuin mikään muukaan päivä.

Kun pääsee kiinni päihteettömään arkeen, niin ainakin minulla viikonloput ja kaiken maailman kissanristiäiset menettivät merkityksensä. Nykyään sitä saa töiden jälkeenkin aikaan kaikenlaista. Olen koettanut pyrkiä siihen 8-8-8 rytmiin, eli vuorokausi jaetaan kolmeen osaan uni-työ-vapaa. Ei se kyllä aina onnistu, ikävä kyllä työ vie leijonanosan työläisen ajasta, varsinkin nyt, kun ajat on mitä on.

Tästä pääsee aasinsiltaa tähän hetkeen jossa kaikki joudumme elämään, eli pelon ja epävarmuuden aikaan. Siinä lähes kaikki on mahdollista. Tätä kaikkea kuitenkin kestää ilman päihteitä paljon paremmin. Sitä ei sillai ylireagoi kaikkeen, eikä homma lähde laukalle.

Ainakin omalla kohdalla tämä itseensä ja omaan elämään keskittyminen on ollut elintärkeä juttu, olen todella kiitollinen, että pääsin alkoholikoukusta irti.
Nyt pystyn katselemaan menoa koiran lailla pää kallellaan ja toteamaan, että sellaista se on tango talvella. Paremmat ajat seuraa vääjäämättä, sitä odotellessa voi vaikka kuunnella Kari Tapion myrskyn jälkeen.

Aikaisemmassa elämässä odotin koko ajan sitä olutta. Perjantaina ei hommista tullut mitään, kun oli niin kauheat juomisen tuskat päällä. Jos vaikka päivä sattui venymään tai joku muu asia esti rakkaan juomaharrastuksen, niin se olisi ollut ylipääsemätön paikka.

Nyt ei ole kiire minnekään, oli päivä mikä tahansa ja aamuisin noustaan ylös suunnilleen samaan aikaan läpi vuoden. Vapaapäivinä voi vähän panostaa ruokailuun ja tehdä pidempiä lenkkejä raittiissa säässä mieli kirkkaana.

Nyt pitää lähteä vähäksi aikaa ylitöihin ja sekin hyvällä mielellä, kun ei ole pää kipeä. Sen jälkeen jää vielä loistavasti aikaa viettää vapaata. Se on muuten juomattomuuden yksi merkittävimmistä asioista: joku taikoi vuorokauteen ainakin kahdeksan lisätuntia.

9 tykkäystä
131

Taas tuntuu hyvältä, ei ole palanneet äkkinäiset mieliteot alkoholin juonnin suhteen. Mitä enemmän käytän aikaa ja keskityn elmäni parantamiseen, sitä vähemmän näemmä mielitekoja pulpahtelee. Tämä on ideaali tilanne ja juuri tätä mielentilaa olen tavoittelemassa pysyväksi alkoholin suhteen.

Terveys- ja hyvinvointi-intoiluni vaatii paljon huomiota ja osaltaan auttaa ajatuksia pysymään kaidalla tiellä.

Moni ajattelisi että tämä on hetken villitys ja kohta kaikki palaa entiseen malliin.

Vaan tällä kertaa ei palaakkaan, tämä pahvi on herännyt ja ryhtynyt siihen mistä vuosikymmeniä vain ajatellut, jonakinpäivään.

Alkaa nimittäin olla viimeiset hetket käsillä muuttaa elämäänsä ja toivon mukaan saada nauttia muutoksesta vielä vuosikymmeniä.

Työtähän tämä muutos vaatii. Nyt ajattelin todenteolla keskittyä painonpudotukseen kun on vaaka jäänyt junnaamaan samoihin lukemiin. 22 kilogrammaa alkuaineita olen luovuttanut pois omasta käytöstäni. Takaisin en niitä halua, vielä ajattelin lisää luovuttaa ja siihen nyt pureudun oikein tarkasti. Kaikki mikä käkättimeen tungetaan menee grammavaakan kautta ja kirjataan ylös. Se alkaa nyt.

Yksi kahvi lorauksella maitoa =20 kcal.

Tätä kun jatkaa muutaman viikon niin huomaa mitä sinne käkättimeen tuleekaan sullottua. Siitä voi ottaa paljon sitten opiksi ja jättää jotain pois, jotain lisätä ja jotain pitää ennallaan.

Kaikella on tarkoituksensa ja ajattelinkin kokeilla kaikenlaisia erilaisia fyysisiä ja henkisiä konsteja ja harjoitteita, joistain saan apua joistain en. Joku asia jää käyttöön joku ei. Tämä on tätä työtä jolla aion päästä asettamaani tavoitteeseen, helposti irti alkoholinjuonnista loppuelämäni ajaksi.

Mahtavaa alkavaa viikkoa folks.

5 tykkäystä
132

Ai että sulla on mahtava meno päällä, innostus tarttuu :smiling_face_with_sunglasses:

Mahtavaa alkavaa viikkoa Sinulle, minulle ja meille kaikille :heart_exclamation:

1 tykkäys
133

Moni mietti ja voisi varoitellakkin että nyt vähän jarrua ja asia kerallaan. - hoida yksi asia kerralla.

Minulle ei käy laatuun sellainen, on niin vähän aikaa jäljellä että ei yksinkertaisesti ehdi, loppuelämä on lyhyt. Nyt on aika karistaa kaikki itselleni kokemani huonot tavat ja toimintamallit. Alkoholin juominen on yksi niistä.

Alkoholin juominen ei tosiaan ole kiusannut viime päivinä lainkaan, päinvastoin. Olen oikein miettinyt asiaa ja kelaillut kaikilta, myös mukavilta kanteilta alkoholin juomista. Niitä mukavia aikoja kun alkoholi vielä antoi paljon enemmän kuin otti.

Ei onnistu minulta että kiellän ja siirrän syrjään alkoholin juontiin liittyvät asiat ja pinnistelen juomatta. Käyn kaiken läpi myös ne parhaat alkoholinhuuruiset hauskat seikkailut ja rauhalliset nousuhumalaiset päivät. Käyn läpi myös ne huonot hetket ja alati honompaan suuntaan kulkeneen juomistaipumukseni. Muodostan nykyisin jo tästä kaikesta kohtuullisen selvän kuvan päässsäni, se jonakinpäivä on tullut. Enään en juo alkoholia koskaan ikinä.

Minulle ei käy tässä oikein mikään ulkoa asetettu viitta päälle. EN ole alkoholisti, olen vain juonut alkoholia liikaa, kiihtyvällä tahdilla, osin tahallani kokeillakseni miltä tuntuu olla kaksi viikkoa umpikännissä jne. Lopuksi päivittäin järjettömästi, kunnes havaihduin keskellä pihamaata ja se loppui siihen paikkaan, en enään avannut seuraava kaljaa. Annoin jäljelle jääneet niitä enemmän tavitseville. Enään en juo alkoholia, en koskaan, sillä olen saanut siitä tarpeekseni. Tästä lähtien teen jotakin muuta mielenkiintoista. Tupkanpoltonkin lopetin koska olin saanut siitä tarpeekseni, en tarvitse tupakkaa vähän, sillälailla että identifioisin itseni kohtuupolttajaksi, olen vain saanut tarpeekseni tupakanpoltosta. En vain tarvitse tupakkaa enään enkä koe että minun tulisi identifioitua nikotinistiksi loppuelämäkseni. Sama alkoholin juonnin kanssa. Olen saanut juoda alkoholia tarpeekseni. Olen itse valinnut juoda alkoholia ja ihan itse syyllinen alkoholin juomiseeni. Syy ei ole “Timon” eikä alkoholin.

Nyt teen sen eteen töitä että muistan sen loppuelämäni, olen saanut tarpeekseni.

Tämä seuraava huomio on ollut minulle tärkeä!!!

Kun lopetin tupakanpolton yhtenä iltana heittämällä puoleen väliin poltetun tupakan pois ja todettuani itselleni että nyt loppui, olen saanut tarpeekseni. Loput tupakat sytyttimen kanssa roskikseen ja seuraavana aamuna maailman toiselle puolelle pitkäksi ajaksi, kuukausiksi uuteen ympäristöön, kieleen, kulttuuriin. Tupakan polton lopettamisen kanssa osui tämä valtava muutos suhteessa totuttuun elämään. Tupakka ei käynyt mielesskään silloin kuukausiin ja jäi kuin varkain pois elämästäni yli 30 vuotta sitten.

Sama on nyt alkoholin juonnin suhteen, muutan kaikki huonoksi kokemani tapani tässä kerralla. Uudet tavat, uusi kulttuuri…

Minulla tämä toimii, nyt ei voisi vähempää olla sisäistä paloa juoda alkoholia, ei ole vaikka kuinka hyvällä yrittäisin alkoholin juomista ajatella. Ylen määri olisi alkoholia saatavilla vaikka heti nyt ihan pienellä vaivalla, ei aseta minua enään kiusaukseen.

Kaikki tämä on alkua tässä muutosten ilotulituksessa. Olen päätyänyt jättää peruspilarikseni mieltäneeni asian pois elämästäni. TYÖN. Tai oikeammin alan katsella jotakin muuta. Heittäydyn uuteen, lopputuloksesta ei ole takuuta siinä hommassa.

Mutta alkoholin juonnin suhteen annan lifetime guaranteen.

Älkää koskaan luovuttako kun olette päättäneet lopettaa alkoholin juonnin loppuelämän ajaksi..

4 tykkäystä
134

Hyvin kiteytetty :sparkles: allekirjoitan tämän :smiling_face_with_sunglasses:

135

Minäkään en aio tuhlata enää yhtään päivää ryypäten tai vietä seuraavaa päivää siinä ihmeellisessä kohmelossa, jossa ei mikään suju.

Moni vierastaa kutsua itseään alkoholistiksi koko loppuelämänsä, jos kerran käyttö on lopetettu. Se alkoholismi on sairaus josta paranee, kun lopettaa juomisen. Miksi sitä pitäisi sitten itselleen jankuttaa. Ymmärrän kyllä AAn pointin siitä, että näin muistutetaan itselle, ettei kannata ottaa yhtään, koska on tämä alttius.

Jokainen paranee tyylillään, ei ole väärin parannettua.

Minä perehdyin aiheeseen alkoholismi ja tulin siihen tulokseen, että juominen on tyhmää, turhaa, kallista ja vaarallista. Lisäksi humalaiset on outoja, epäjohdonmukaisia, kiukkuisia ja raskaita seurata tai kantaa. En halunnut olla sellainen. Ei siinä auttanut, kuin ottaa härkää sarvista ja muuttua sellaiseksi, kuin haluaa.

5 tykkäystä
136

Voi veljet ja veljenpojat, olipa hieno päivä tänään. Illalla poikien kanssa vietiin siikaverkot pimeässä järvelle. Tänään aamulla haettiin ja saalis oli yltäkylläinen. Suurin siika 50 cm.

Isoimmat graavattiin, mädit pakastettiin ja loput savustettiin. Tänään sama homma pimeän tultua, järvelle verkonlaskuun. Ei voisi olla parempaa lomapäivää, aivan hirveää ajatella että tällaisen päivän on voinut ennen jos nyt ei ihan pilata niin ainakin itseltäni latistaa alkoholia juomalla.

En voi enään koskaan pilata päiviäni alkoholia juomalla.
On oltava kiitollinen kaikesta hyvästä elämässä, huomenna voin olla jo poissa.

6 tykkäystä
137

Ei kai saisi kerskailla ja leveillä sillä jos on itsellä jotakin hyvää runsaasti. Mutta minäpä kerskailen, olen aivan uskomattoman hyvässä asemassa ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, melkein hävettää jo pelkkä oleminenkin kun on tässä asemassa.

Olen nimittäin korviani myöten täynnä onnen tunnetta ja iloa tällä hetkellä. Saan jakaa tämän tunteen yhdessä rakkaiden lasteni kanssa. Minulla on arvokkainta mitä voin lapsilleni antaa, aikaani ja rakkautta.

Ja minä hullu olen ennen sotkenut pääni alkoholilla. Ei koskaan enään.

9 tykkäystä
138

Moni lopettanut puhuu tästä mystisestä kiitollisuuden ja onnellisuuden lisääntymisestä.

Minäkin hymyilin näille jutuille, enkä edellisen juomatauon yhteydessä kokenut mitään tuollaista. Se on muuten kaksi eri asiaa, eli juomisen lopettaminen tai se tauottaminen. Jälkimmäisen kohdalla sitä on herkästi sellainen takakireä, kun taas lopettanut voi kokea noita fiiliksiä, joiden kuvailu asiasta tietämättömälle on sietämättömän vaikeaa.

Kai se päihde sitten varastaa aivoista sen osa-alueen jolla näitä tunteita koetaan. Mene ja tiedä, ehkä joku aivotutkija on aiheeseen perehtynyt. Mulle riittää tämä kokemus asiasta, ei siitä ole tarvetta kaivaa mitään tieteellistä jargonia.

5 tykkäystä
139

Taas on edessä päivä parahin.

“Kerro, kerro, puntari, ken se lisää pudotti”

Alkoholi sisältää, ja kalja varsinkin täysin turhia kaloreita. Olen itseäni marinoinut päivittäin yli 3000 turhalla lisäkalorilla monta vuotta, siis monta vuotta. Kuulostaa huonolta suomileffalta mutta totta se on, monta vuotta.

Astuin taasen puntariin, joka on kyllä luotettava kaveri, ei valehtele koskaan. Ei edes pieniä valkoisia valheita päästele.

Puntari ilmoitti voipaketeiksi muutettuna kehoni menettäneen 48 paketillista. Se on jotain se.

Toki on jäänyt alkoholin juonnilta aikaa miettiä näitä ravinto-terveys-hyvinvointiasioita. Ei paino ihan ilman keskittymistä ja muutoksia putoa minulla ainakaan.

Tämäkin vain pienenä esimerkkinä siitä, mitä hyvää alkoholin juonnin lopettaminen voi tuoda.

Pisteeseeen, johon asti itse olen alkoholia juonut, alkoholin juonti ei tuonut enään mitään hyvää/lisäarvoa elämääni.

Päänuppi on siitä omituinen vekotin että vaikka se ymmärtää edellisen lauseen niin silti se yrittää ehdotella alkoholin juonnin jatkamista.

Tätä olen miettinyt ja vain tulevat vuodet kertovat luovuttaako päänuppi looullisesti, vai onko tiedostavan minän vain talutettava loppuelämä tuota nuppia kohti hiekkahoitoa.

Ei koskaan enään.

6 tykkäystä
140

Nyt se sitten kävi.

Lauantaina kaveri tuli rikkinäiset vaelluskengat käsissään kylään. Piti ruveta niitä korjaamaan ja aljattelin siinä että kun on näin rauhallinen ja mukava iltahomma niin kivahan siinnä on muutama olut ottaa kenkiä ommellessa.

Homma riistäytyi käsistä ja lopulta olin umpikännissä. Aamulla morkkis oli sanoinkuvaamaton. Miksi minä? Miten saatoin tehdä sen. Olin täysin pohjalla.

Kun siinä heräilyn pöperöissäni mietin asiaa niin se alkoi valkenemaan. En ole suutari, eikä kukaan tullut eilen kengät käsissään niitä korjauttamaan, tämänhän on oltava paha uni, painajainen. Mitä enemmän heräilin, sitä varmempi olin painajaisesta ja se helpotuksen tunne, kun tekemätötä ei ollut saanut tehdyksi, oli aivan valtava. Se oli ihan koko kehossa kulkeva tunne.

Tätä pidän hyvänä unena, minulle se kertoo että sisälläni olen päätyöksen tehnyt ja pysyn siinä. Ja se helpotuksen tunne mielessä ja koko kehossa tuntui niin hyvältä että ei todellakaan tee mieli toteuttaa tuota unta. En ala suutariksi.

Uniin purkautuu monesti kaikenlaisia pelkoja, tässäkin alitajuinen katastrofi tapahtui.

Muistan tupakanpolton lopettamisen aikoihin liittyneen samanlaisia unia, niitä oli n. viiden vuoden ajalla.

Onko tässä kyseessä jokin aivojen ohjelmointiprosessi?

7 tykkäystä