^Ainakin siinä mielessä että persoonallisuushäiriöiset noilla piirteillä ovat usein melko addiktioherkkiä/päihteidenkäyttö saattaa voimistaa vastaavia piirteitä.ä ilman mitään pershäiriöksi (ihana sana ) luokiteltavaa oirehdintaa.
Lisäksi jos miettii tyypillistä “addiktin luonnetta” - joka ei in my opinion todellakaan pidä kaikkien kohdalla paikkansa -, niin voisi ajatella että kärsimättömälle ja levottomalle luonteelle hylkäykset/epävarmat tilanteet ovat rankempia. En nyt analysoi ketään täällä, tuli vaan mieleen kun lueskelin eilen joidenkin päihdetyöntekijöiden havaintoja.
Musta ei välttämättä olisi kaukosuhteeseen, pisin välimatka oli eksän kanssa n. tunti junalla ja sekin tuntui pitkältä. Ei mun ole seurustelu/tapailukumppania pakko kokoajan nähdä, mutta tunne siitä että voi ja saa tavata on tärkeä. Jos nyt jotain lohtua Nnaanalle keksin, niin mieti vaikka miten ihana on sitten vihdoin nähdä kun tulee tilaisuus.
Itelleni kaukosuhde on sopinut. Oon varmaan muutenkin sen verran itseni kanssa viihtyvä, että mulle passaa tässä oikeen hyvin että nähdään kerran kuukaudessa, oikeestaan riittäisi vähempikin. Mutta toki tiiän, että jos olisin sukat irti rakastunut, niin sitten tilanne varmaan olisi toinen, ja kauhkosuhde tuntuisi hankalammalta. Toisaalta olen kokeillut avoliittoakin ja muitakin perinteisempia parisuhdemalleja, ja aika paskaa ne on nekin so. ongelmansa niissäkin. Liika yhdessä oleminen se vasta suhteen tuhoaakin, tällainen väljyys sopii (tällä hetkellä) erittäin hyvin, eikä tule ainakaan kaikkea sitä arkista paskaansa koko ajan märrättyä toisen kanssa. Voi ottaa eräänlaisena lomana toisen tapaamisen, kun voi konkreettisestikin lähteä omalta paikkakunnalta seikkailemaan sen toisen kotialueelle.
Jos ikävä kalvaa, mutta muutto ei ole mahdollista, niin sitten pitää oppia sietämään se ikävänsä ja sysäämään se tunne osittain syrjään. Eli järkeillä se suhteeseen kuuluvaksi osaksi ja ajatella, että ne kerrat kun nähdään niin sitten nautitaan toisen seurasta, ja sitten taas silloin kun ei nähdä niin ei märehditä sitä kurjuutta vaan keskitytään muihin omiin asioihin ja ihmisiin. Ylipäätään tunteille kannattaa antaa sijaa vain tietty määrä elämässä muutenkin, sitähän on ihan tuuliajolla jos jokaiseen tunnevyöryyn lähtee täysillä mukaan. En siis tarkoita mitään kyynisen kylmää suhtautumista, vaan enemmän sellaista hyväksyvää ja armollista että “ahaa musta tuntuu nyt tältä, ok ymmärrän ja hyväksyn tämän tunteeni mutta en jää tätän vellomaan, puolen tunnin päästä teen jo jotakin muuta”.
Vittumaista tänään on tunnin yöunet takana. Bentsot loppuu viikonloppuun mennessä, oma moka. Mut tiputus ois ollu liian raju jos oisin vienyt ne annosteltavaks.
Ja kaikkein vittumaisinta melkein 2kk bupresta erossa pysyneenä se saatana on alkanut kuiskii takaraivossa.
^^ Mä arvoin aikoinani, silloin 100 vuotta sitten, kovastikin, kannattaako muuttaa yhteen tuon miehekkeeni kanssa. Ja kyllä vain, olin aivan sukat irti -rakastunut, mutta juuri siksi kuumottelinkin, meneekö vuosisadan rakkaustarina piloille yhteenmuutosta. Kokemukseni aiemmasta avoliitostani oli ihan paska, mutta en mä niinkään sitä pelännyt, että saisin turpiini heti, kun yhteisen kodin ovi on kolahtanut kiinni. Siitä oli lähinnä kyse, että tarvitsen omaa tilaa ja omaa aikaa ja mulla on ne omat neuroosini, joita ei tarvitse tulla kenenkään sotkemaan ja mietin, miten nuo asiat järjestyvät saman katon alla. No, hyvinhän se lopulta meni, ts. mitään sellaista tilannetta ei ole tullut, mitä ei kohtuullisella kompromissilla olisi voinut ratkaista ja hyvät puolet tässä hommassa voittavat 6-0 ärsyttävät asiat, mutta olisi se voinut mennä ihan toisinkin, eikä kyse olisi ollut siitä, että toisessa osapuolessa olisi ollut jotakin perustavanlaatuista vikaa, vaan ihan siitä, että jokin sinänsä ihan pikkujuttu ei vain olisi natsannut. Pari vuotta kyllä seurustelimme siinä ennen yhteenmuuttoa.
Varsinaiseen kaukosuhteeseen tuskin kovin mielelläni lähtisin. Kuten recklessroad tuossa sanoi, niin voin viihtyä aivan hyvin yksikseni, eikä mun tarvitse siippaani kaiken aikaa nähdä, mutta sen pitäisi olla ihan itse päätettävissäni, koska ja kuinka usein tavataan, ei niin, että välimatka tmv. ulkoinen seikka asian sanelee.
Joo, noinhan se on, että tietynlaisen persoonallisuuden omaavat on alttiimpia päihteidenkäytölle ja päihteidenkäyttö vaikeuttaa oirehdintaa. Itse en ole nyt vähään aikaan mitään tramadolia vahvempaa käyttänyt, mut voihan olla, et siitä seuraava mielialanlaskukin on mua vainottanut/tehnyt asioista hankalampia.
Minä tykkään kyllä elää yksin, mutta saa nyt nähdä, miten henkinen kantti kestää välimatkan juuri noiden vainojen takia. Ei mun tarvi kavereita esim. nähdä 24/7 ja erittäin harvoin edes jaksan kenenkään naamaa katsella useana päivänä viikossa, ellei kyse ole todella hyvästä ystävästä. Eli kai se ainakin luoton rakentamista vielä kaipaa, tämä orastava suhde.
Yhteen mä tuskin muuttaisin kovin helpolla, siltikään, vaikka asuttaiskin samassa kaupungissa. Pelkäisin varmaan ihan samaa kuin Winston tossa mainitsi. Mutta aikanaan kaikki.
Kiitos kuitenkin vinkeistä ja kokemuksista kaikille!
Nyt vituttelee lähinnä huonosti nukuttu yö ja masennus. Kirjoittelinkin tonne toiseen ketjuun, että toivon todella, että oikea masennus ei tee tuloaan, vaan että tää olis ulkoisista sekoista johtuvaa, kuten tramadoli, ihmissuhdejutut, Suomeen paluu… Jotenkin kuitenkin on ollut itkuinen ja vetämätön olo tässä viikon ainakin. Helvetti jos toi perkele iskee samanlaisella voimalla kuin viimevuonna. Pitää varmaan alkaa taistelemaan taas siitä ketamiinihoidosta ajoissa, ettei päädy suljetulle kärventämään aivojaan sähköhoitoon. Vittu mä olen kyllästynyt voimaan näin. Jooh, ehkä painun nukkumaan nyt vielä ja katson, miltä maailma näyttää levänneempänä.
Parikymmentä kiloa läskiä luiden ympärille saattaisi auttaa? Mullapa on, hähhää! Toisaalta, tuntuu kaffen kittaaminen ja nikotiinipurkan jauhaminen aiheuttavan vilunväreitä noin viiden minuutin sisään. Kämmenten verisuonet supistuu ja paleltaa. Toisaalta jos samalla ryystää kaakaota, niin lämmöntuotto nopeailla hiilareilla normalisoi paleltumat. Vihreä tee tuntuu sisältävän myöskin jotain lämmöntuottoa parantavaa kemikaalia, vaikka onpi kofeiinia siinäkin.
Näin on. Lisäksi useimmat puhelimet saa sellaisille asetuksille, että herätyskello kyllä pirisee, vaikka muuten koko vehje olisi pimeänä.
Mua ihan yleisesti jaksaa kummastuttaa se, että puhelinta on pidettävä 24/7 täydessä valmiustilassa, jos haluaa olla rauhassa . Sitten kauhea valitus ja marina siitä, että joku ei-toivottu stalkkeri soittelee kaiken aikaa ja sitten kun sille pitää vielä jostakin hemmetin syystä vastata, vaikkei kiinnostaisi olla missään tekemisissä. Tai siitä, että heräsi keskellä yötä jonkun hörhön höpöhöpösoittoon, kun ei mitenkään voinut laittaa puhelinta äänettömälle . Ei mun puhelimeni ainakaan ole mikään yleinen hätänumero, ts. jos on jokin elämän ja kuoleman kysymys juuri sillä haavaa ratkaisematta, niin en minä siinä voi auttaa. Vähemmän kiireellisissä asioissa mut kyllä tavoittaa muitakin kanavia pitkin ja tuleehan tuo puhelin vähintään kerran vuorokaudessa tsekattua silloinkin, kun en sitä päivystä. Nykyään kun nämä vempaimet mahdollistavat sen, ettei tarvitse jotakin yhteydenottoa varten päivystää kotona lankapuhelimen vieressä, joten harvemmin mitään pahempaa vahinkoa seuraa, vaikkei johonkin tärkeämpäänkin yhteydenottoon pystynyt juuri sillä sekunnilla vastaamaan.
Sitten jos oikeasti pitää esim. työn vuoksi päivystää puhelinta, niin ihan eri asia, mutta silloin luulisi katkovan ei-tärkeät yhteydenotot varsin nopeaan niiden aiheellisten päivystyspuheluiden tuloa tukkimasta.
Tänään vituttaa( tällä kertaa liittymättä aikaisempaan valitukseen) unettomuus. Tuli nukuttua parina yönä viime viikonlopun krapulan jälkeen 11-12h(!!!), eli siinä varmaan menivät sekä aikaisemmat että tulevat univelat. 2h takana eikä lisää tulossa. Eihän tässä sairaslomaillessa nyt sinänsä ole mitään hätää (=ei tarvitse jaksaa duunissa), mutta tänään sattuu olemaa just päivä jonka velvollisuuksiin sisältyy tunti autossa suuntaansa ja reippaasti sosiaalisuutta.
Iphonessa on muuten juu ainakin tuo ns “älä häiritse”-ominaisuus, jossa vaan muutamat soitot pääsee läpi tai sitten saa valita ajankohdan, milloin ne valitsemansa soitot pääsevät läpi ja muuten luuri on äänetön ja pimeä. Paitsi toki, jos herätyskello soi. Mä pidän aina tota ominaisuutta muutenkin päällä. Varmaan muistskin älyluureista joku vastaava ominaisuus löytynee.
Nyt vituttaa oikein mojova darra ja vähän vainoharhailen maksankin puolesta, että mitenköhän siellä voidaan kahden viinipullon jälkeen. :mrgreen: No, tuskin se nyt pamahti, kun en kuitenkaan ihan liian usein ryyppää. Nyt tuli vaan ulkomailla tissuteltua joka päivä, ja nyt kavereita taas nähdessä hujahti vaan kaks pulloa.
Rahatilanne stressaa aikalailla. Alkaa olemaan liian lähellä luottotietojen menetys. En haluaisi luopua kultakoruistani panttilainaamoon, mutta olo suhteiden pakosta saattaa olla timanttien ja jalokivieni, sekä rakkaiden kultieni pois vieminen sinne. Ei auta kuin vielä koittaa keksiä jotain. Olen pulassa. Perhe kun on elätettävä. Itse nyt pärjäisin vaikka teltassa tai veneen alla asuen olosuhteiden pakosta.
Voi että taaskin vituttaa tää yöllinen heräily. No, onneksi on Tenoxia vaivaan, eli sen vaikutusta odotellessa. Lisäksi taitaapi olla kusitulehdus, ihan paska vaiva sekin. Ei muuta kun aamulla tk:hon.
Alkoi vittumaisesti kasvaa oikean jalan nimettömän varpaan kynsi sisäänpäin ja hyvässä etanolipuudukkeessa sitten kiskoin koko paskan irti. Kyllä se vähän kirpaisi puudutuksesta huolimatta ja nyt tuo varvas sitten kipeä onkin . No, pianhan tuollaiset pikkuvammat paranevat, KUNHAN ei vain lähtisi tulehtumaan . Ei tuo ainakaan toistaiseksi siltä vaikuta ja hyvin mä sitä tässä olen puhdistellutkin. Nyt ei vain huoli täällä sisätiloissa pitää sukkaa tuossa jalassa, ettei se hautoisi ja nukkaisi varvasta ja sitten luonnollisestikin jalkani palelee vittumaisesti :mrgreen: . No, lämmitetty kaurapussi nilkan alle, kun tästä pian vetäydyn sänkyyn/sohvalle vaaka-asentoon, niin pysyy koipi lämpimänä ja edes jokin ääreisverenkierto yllä, joka sekin olletikin nopeuttaa paranemista.
Rystysenikin ovat ruvella aika mielenkiintoisen näköisesti. Ehei, en minä sentään ole kännipäissäni tapellut :mrgreen: , enkä muutakaan osumaa noihin ottanut. Näin pakkasella käteni kuivuvat vain niin hemmetisti, semminkin, kun niitä tulee pestyä usein. Rasvaaminen auttaa tuohon vaivaan, joo, mutta enhän mä aivan ympäripäissäni sellaista muistanut/viitsinyt tehdä, vaikka käsien pesun kyllä muistinkin. Nyt sitten näyttävät siltä, kuin olisin pahemminkin matsia ottanut :mrgreen: .
Joo, melko pienet ovat vitutuksen aiheet täällä jälleen :mrgreen: .
^ Mikä siinä niin tökkii… vaihda DNA:han, vaikkei sillä taida olla merkitystä,
kuin hinnan osalta, sillä tuote on sama kaikille… ja sijainti vaikuttaa nopeuteen.
Just sain vaihdettua toisenkin sim-kortin ja lähdin lopullisesti pois ölisältä,
jonne en mene mistään hinnasta tai osta niiltä enää mitään, oli se
niin paska ja kallis pleisi, jopa sönerää huonompi.
Nyt on paras. Kantsii kilpailuttaa ja vaihto tapahtuu paikan päällä viikon sisään uuden operattorin kautta.
Sitten vasta alkoi ölisäkin tarjoomaan alle 19 eemelin nettipakettia, kun olin jo vieraassa vuoteessa.
Olen kuumessa ja loppuviikko tuli saikkua. Sairasloman kunniaksi imuroin pirin toimimaan. Tiedä sitten kuinka viisasta, tosin näin sitä on perinteisesti räkätaudit selätetty.
) luokiteltavaa oirehdintaa.
Pelkäisin varmaan ihan samaa kuin Winston tossa mainitsi. Mutta aikanaan kaikki.
. Helpottanee taas vähän, kunhan pääsee liikkeelle…
. Sitten kauhea valitus ja marina siitä, että joku ei-toivottu stalkkeri soittelee kaiken aikaa ja sitten kun sille pitää vielä jostakin hemmetin syystä vastata, vaikkei kiinnostaisi olla missään tekemisissä. Tai siitä, että heräsi keskellä yötä jonkun hörhön höpöhöpösoittoon, kun ei mitenkään voinut laittaa puhelinta äänettömälle 
. Ei tuo ainakaan 
, enkä muutakaan osumaa noihin ottanut. Näin pakkasella käteni kuivuvat vain niin hemmetisti, semminkin, kun niitä tulee pestyä usein. Rasvaaminen auttaa tuohon vaivaan, joo, mutta enhän mä aivan ympäripäissäni sellaista muistanut/viitsinyt tehdä, vaikka käsien pesun kyllä muistinkin. Nyt sitten näyttävät siltä, kuin olisin pahemminkin matsia ottanut :mrgreen: