Vittumaista tänään oli kun heräsin niin olin yöllä saannut itseni ihan ihme asentoon ja heräsin aikamoiseen kipuun kun jalka oli jäänyt jotenkin peittoon kiinni ja muu ruumis oli käntynyt mutta jalka oli jäänyt melko luonnottomaan asentoon ,vaikea selittää mutta kun toi koipi on melko paskana niin se on aika pienestä kiinni 
olen 100% varma että jos joku potkasis tohon polven ulko syrjään kun seison niin niks naks poikki menis joku paikka kun se ei oo vielä tai tuskin tulee koskaan entiselleen ja jotenkin tuntuu että lukuisien operaatioiden jälkeen se on jäännyt jotenkin löysäksi ja hauraaksi.
Niin tosiaan aamulla meni aika kauan että sen sai taas jumpattua jonkinlaiseen toiminta kuntoon että kesti alla köpöttelyä eikä sattunut normaalia enempää,kivuttomaksi toi ei tule koskaan tai ainakin siihen olen varautunut,mutta en nyt kyllä kaipaisi mitään ylimääräisiä kipuja 
^Joo mulla on kyllä aika usein niska ja/tai hartiat jumissa mutta ei kyllä ennen ole tuollaista oloa siitä tullut.Päänsärkyä korkeintaan.Pitääkin varmaan seuraavaksi hankkia hieronta laite.
Tervehdys Nasuliinini!
Olet harvinaisen oikeassa. Neurokipu on muuttunut todella paljon sitten alkuaikojensa 
… Jutut jo ihan sekopäisiä!
Terveisin
Oma Jokerisi 
todella huonosti nukuttu yö taas takana,väsyttää ja vituttaa.Ulkonakin on noin huono keli.
Hermovaurio, itselläni ainakin on aina niskarusetti jumissa, jolloin voi yhtäkkiä tulla niskat ja selkä niin kipeäksi ettei löydä asentoa jossa voisi olla. Tarvitsee heti alkuun sen 1200mg ibuprofeiinia… Osittain venyttely voi pahentaa tilannetta. Onneksi itselläni auttaa akupunktio, vaikka kyseessä on vahvin muoto jolloin 1. pv menee kuin unessa ja särkee älyttömästi. Suoraan selkään ja niskoihin sekä hartioihin siis haen akupunktiot-magneetit (ihoon kiinnitettävät)…
Onneksi kipukynnys aiheuttaa sen, että joko polvet tai selkä-niska on jumissa. Harvemmin samaan aikaan särkee, tietää kumpi kipu on kovempi… Menee aikaa nukkuessakin käännellä niskoja oikeaan asentoon… ennenkuin uskaltaa nukahtaa.
V ä s y t t ä ä ! ! Miks helvetissä piti taas valvoa niin myöhään?? Tänään taas päivä, jolloi ei harjoituksia eli koko päivä ois ollu aikaa tehdä hommia (joiden kuvittein olevan tosi hyvällä mallilla mut tajusin et on tässä aika kortilla sittenkin) ja sit piti koko päivä ensin juosta joidenkin sukkiksien perässä ympäri talvimyräkän ja joulushoppailujen sekaisin saamaa kaupunkia, nyt oon päässy kotiin ja saanu värjäykset kerrankin onnistumaan (ja toivottavasti ne värijämät nyt myös lähtee sieltä taloyhtiön pesukoneesta) ja pitäisi aloittaa ompelut, jotta saisin sovitusmuutokset tehtyä ja vietyä vaatteet ihmisille huomisiin treeneihin, mutta haluaisin vaan mennä nukkuu… Onneks tätä on enää pari päivää jäljellä.
Väsynyt koko elämään. Maanantaita odotellessa.
Krapula. Taas piti tintata viinaa nukkumatta ja syömättä kolme päivää. Muistikin meni, mutta muistikuviani on sen verran täydennetty, että kuulemma olen raivonnut ja rähjännyt eräälle kaverilleni aika pahasti ja lähinnä ilman syytä. Ukollenikin haistattelin ja huusin, kun yritti tulla väliin 
.
Darra ja väsymys.Toi kelikään ei oo mikään ihanin 
^ Jollain muullakin siis sama vaiva . Toivottavasti et sentään pahemmin hölmöillyt kännipäissäsi, kuten eräs idiootti. Koitahan saada oloasi kohenemaan . Niin mäkin. Benzot auttavat taas kummasti…
Edit: Kylmyys vituttaa myös. No, kunhan pysyy peiton alla villasukat jalassa ja villatakki päällä lämpimän teemukin kanssa ja pussailee välillä kultaansa, niin eiköhän se kestettävissä ole .
Voi, no ei kyllä hyvältä kuulosta. Ihmettelinkin vähän et mihin oot kadonnut, ja ihan oikeen mä näköjään arvasinkin. :mrgreen: Tai siis en mä muuten, mutta kun juomishimoistasi kirjoittelit siinä ennen ku “katosit”. Mut aikamoisen nollauksen tarpeessa sä sit olitkin! Tekiköhän se niin pitkä sinnittely sen, ettei enää riittänyt ihan vaan pari olutta…?
^ Eipä mulle yleensäkään se pari olutta riitä… Saattaa kyllä olla “pitkällä” selvistelylläkin osuutensa siinä, että mopo karkasi käsistä täysin ja tuli tosissaan nollattua kunnolla, mutta onpa noita tapahtunut ihan “kiitettävästi” vähemmälläkin selvistelyllä. Ei vain opi sitten millään, että se alko ei ole mun juttuni. Tiedä, kuinka pitkään sen asian kanssa pitää päätänsä seinään hakata.
Opparihimot iskivät ja kodeiini vei voiton. No, onneksi sentään vain kodeiini, vaikka kyllä mun addiktoitumisella siitäkin ongelman saa itselleen, psyykkisen ainakin. Mutta kun oli niin kylmäkin ja muutenkin huono olo ja kyllähän mulla aina tekosyitä riittää 
. Vittu, kuulostankin taas niin itsesääliseltä paskalta.
Mies vain nukkuu. Taitaa olla raukka nyt pahasti masentunut . No, nyt on taas mun vuoroni huolehtia hänestä. Vittu, kun sitä tuntee vain itsensä niin voimattomaksi toisen sairauden edessä. Ymmärrän taas, miltä mun läheisistäni tuntuu, kun olen oikein huonossa hapessa. Kovasti haluaisi auttaa, mutta ei pahemmin pysty muuhun, kuin yrittämään olla tukena. Se ei vain riitä kenenkään päätä parantamaan, vaikka toki hieman saattaa mielialaa kohentaa. Tosin eipä se sitäkään mainittavasti tee, kun on oikein syvällä…
Edit: Tämä jäätävä kylmyys vituttaa myös.
^
Mulla on nyt sellainen olo et säälin mun vaimoa kun joutuu katteleen mun ahdistusta ja sairastelua.
Vittumaista tänään: Tuntuu elimistö pettävän pikkuhiljaa. Pumppu takoo, maksaan ja munuaisiin sattuu. No ehkä tää tästä ku ottaa varovasti.
^ Kyllähän sitä syyllisyyttä tuntee, kun rakas joutuu vuodesta toiseen katselemaan “hullua” ja masentuneena se syyllisyys saa vielä aivan järkyttävät mittasuhteet. Tai mulla ainakin on näin. Meillä nyt on yleensä onneksi, jos sitä nyt onneksi voi kutsua, vähän sellainen “vuoroin vieraissa” -meininki, että välillä toisella menee huonommin ja sitten välillä taas toisella. Auttaa ainakin ymmärtämään ja jaksamaan pysyä tukena, kun ongelmat ovat pitkälti samat.
Selkä rupes temppuilemaan kun kävely on niin toispuoleista että muistuttaa Martti Ahtisaarta lähinnä saatana sentäs ei täs nyt tosiaankaan kaipailis mitään ylimääräisiä kipuja!!!
Hitto!
Tänään oli ihan hirveät Medik-laskut ja mulla oli pöytävaraus yhteen baariin Kulosaaressa . Tilaus käsitti neljä ruokalajia. Sain kaksi ensimmäistä annosta jotenkin näykittyä osittain alas, mutta sitten kun oli pääruoka, joka käsitti mm. paahdettua peuraa, niin koko annos jäi syömättä 
. Jälkiruuan pystyin syömään ja muutaman Marskinryypyn. Vitutti! Hyvä ,että pääsin koko paikalle ja huippu mässyt jäi nauttimatta 
…
Jokeri
Nyt sulta jäi parhaat syömättä, itse pidän peuranlihasta ja ulkona kuivatusta sydämmestä. Pitää vaan varoa ettei koira nappaa pöydältä kun on raukka niin monelle allerginen niin peuran sydän syödään tasan mutta mulla menee hetki ja toinen kerran nielaisee. Härvinaista herkkua ja metsästävä naapuri muutti pois joten heikoilla ollaan.