Tuota on tullut harrastettua. Ensin piti käydä parilla HETI duunin jälkeen ja sitten kaupasta sixpack. Töissä myös tuli juotua siideriä ja loppumetreillä yhen kerran viskipullokin oli eksynyt reppuun mukaan…
Lopussa rupes unettomuus vaivaa rankemmin ja voi hemmetti sitä yöllä kaljan tissuttelua ja sitä aamunousemista 
Juu, tuotakin tuli harrastettua, lounasaikaan autolla sopivan rauhalliseen paikkaan ja korkki auki,
glups, glups ja takaisin töihin.
Mullakin oli tuota unettomuus ongelmaa, johon sitten sai yhdellä lonkerolla pari tuntia unta ja
sitten taas hereillä ja toinen lonkero jne. ja aamulla töihin, eikä varmaan ajokunnossa. Onneksi
ei tullut pahemmin autolla toheloitua kännipäissään.
Tässä pitäis olla se fb:n “Like”-nappula, heti painaisin!
Rakastan tätä lämpöä. Ja siitä on vielä helpompi nauttia kun päässä ei surise!
Eikun punainen matto alle ja tuhat hehiläistä (engl. hornet) lentämään lujalla vauhdilla yli ali ja ohi. Onneksi olkoon. 
Tuon tilan ja tunteen saisi napattua aina hihasta, silloin kun tarvetta ilmenee. Saisi aina ikkunat auki ja linnut laulamaan sekä muistamaan kuinka hyvä olo on, kun hingut ja vongut pyrkii pilaamaan päivää.
Hyvä ja raitis päivä näyttää tosiaan tulevan ja miksei tulisi, kun tietää mihin se yksi johtaa ja mistä ongelmista sitä on noustu.
Onneksi olkoon Lizzy. Ja hyvää taivalta kohti kahta sataa.
Fb:n likenappulasta muistu mieleen, kun yks kaveri taannoin siellä kertoi olleensa raittiina 666 päivää! No, virstanpylväs sekin. 
Onneksi olkoon!
Vapaus kehittyy lisää, kun se ensiksi vapauttaa meidät tarpeesta juoda ja sitten se vasta räjähtää käsiin. Alkaa oikein vapauden aikakausi. Alkaa uskaltamaan elämään. Alkaa uskaltamaan puhumaan. Alkaa uskaltamaan luottamaan, rakastamaan,… ja vapautuu peloista, uskomuksista, selityksistä, vihoista, valheista,…
Vapaa kahleista joka on pitänyt meidät orjuudessa. Vapaa alkoholismin kourista.
Aamen, aamen. Ehkä tuollaisen tauon/katkon paras anti onkin, että joku voisi oivaltaa ongelmansa laadun, vai?
Huomasitko, kuinka monelle ohjelmassa viisi viikkoa tuntui tosi kovalta vaatimukselta, vaikka kenelläkään ei ymmärtääkseni ollut “alkoholiongelmaa”.
Ohjelma on uusinta, mutta en seurannut ekaa kierrosta, joten en tiedä, miten koehenkilöille kävi.
Meikäläiselle ohjelma toimii vähän samanlaisena terapiana kuin koirankasvatusohjelmat: voi tuntea suurta ylemmyyttä: en minä nyt ainakaan noin hölmö ole
Sosiaalisessa mediassa (no siinä Naamakirjassa just) näkyy olevan aika paljon raittiiin juhannuksen ja kesän puolesta hehkuttavia ryhmiä ja tapahtumia.
Juhannus selvinpäin, Juhannus ilman känniä, Kesä ilman känniä, Kesä ilman kankkusta jne. jne. Nämä ovat vieläpä aika suosittuja ja niissä on satoja osallistujia.
Minäkin valmistaudun toiseen peräkkäiseen juhannukseeni selvinpäin, koko aikuisiällä taitaa olla jo neljäs.
Viime juhannuksena olinkin töissä koko hela jussin, nyt ehkä vapaalla.
Mutta parasta raittiudessa on se vaihe, kun päihteet muuttuvat merkityksettömiksi. Ne eivät herätä sen enempää himoa eikä inhotusta, eivät vastenmielisyyttä eivätkä suuria tunteita. Enintään surumielisyyttä ja myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat niistä sairastuneet.
Mutta kemiallisena aineena päihteistä tulee itselle neutraaleja, jotka eivät herätä sen enempää tunteita kuin purkillinen lakkaa tai spruuttaus käsidesiä, jonka kirkkaalle viinalle vivahtava tuoksu onkin niin tuttu.
Oikeestaan hyväkin, että itse en ole pariin viime vuoteen tuntenut itseäni alkoholin vaikutuksen alaisena kovinkaan hehkeäksi. En edes nousuhumalassa.
Ainoastaan kulahtaneeksi, väsyneeksi ja turvonneeksi. Siis jopa nousuhumalassa. 
Olen koko ikäni kuullut ihmisten sanovan, ja itsekin joskus päätä raapien ja ihmetellen kuviani katsonut, että olen ollut ja ehkä edelleen olen jollain tapaa ns. hyvännäköinen, nätti tms. 
Olen toki iloinen ja nautin tavallaan olemassaolosta jos niin on, mutta aseksuaalina joudun kuitenkin torjumaan mahdollisesti liian läheistä tuttavuutta tekevät. Olen ollut kauhean mielelläni muka “kaunis”, mutten kuitenkaan tarpeeksi kypsä ottamaan vastaan syvempää rakkautta keltään. Se on ollut myös aina parisuhteideni kompastuskivi.
Ja siitäkin voisi freudilaisittain vetää perimmäisiä syitä jopa lapsuuteen ja teini-ikään asti, mutta ei jaksa.
Platonista rakkautta koko ihmiskuntaa kohtaan tuntevan osa on olla kuitenkin loppupeleissä ypöyxin, oli sitten megabeibe tai monsteri, heh.
Aattelen kuitenkin, että ensi sijalla on olla terve ja hyvässä kunnossa, ja jos on muka jonkun mielestä hyvännäköinen, se on se terveys ja raittius ja hyvä olo joka sen saa aikaan. Hehkuu ulospäin siis.
Niine hyvinemme me kuitenkin vanhetaan, mitä peilistä näkyy. (vanheta? tulis nyt edes aikuisex 
)
Hiusten värjäily ja erilaisten kosmetiikkatuotteiden shoppailu ja testailu on kans mukavaa, ainakin mukavampaa kuin katsella itseään peilistä jos olisi saman rahan laittanut lähiräkälän antimiin.
Kuunnellaas taas tuo mainio biisi, joka löytyy signaturestani.