Mulla saattaa päivänki aikana vaihella tunteet ääripäästä toiseen. Ja vielä monia kertoja. Välillä on ilosta, välillä ahdistunutta oloa. Kyllä tässä välillä tuntuu että pitäs hommata jotku mielialalääkkeet. Mutta en tiiä auttaisko ne mitään enkä halua mitään kemiallisia nappeja siihen että osais tuntea tasaisemmin. Johan sitä on olutta litkitty siihen tarpeeks monta vuotta. 
Mielettömän hienoa Lempeä Kettu. Siis TODELLAKIN.
Kaamanen.Sie tarviat koiran.
Siis ihan kaikella hyvällä. Ittelläni on 2 ja pitää aika mukavasti järjissään.
Kiitos kaikille viesteistä, Venkku, Tiikeri, Kaamanen ja AinaKo, olette ihania, lähetän tässä nyt Kaamaselta oppimani vertaishalin kaikille. 
Kiitos, että olette jaksaneet vierailla tässä ketjussani, jossa olen purkanut tuntojani, joista en kenellekään oikeassa elämässä puhu.
Auttaa todella paljon, kun kuulee, ettei taistele yksin juomista, masista, todella vaikeita päiviä ja mielialojen vaihtelua vastaan. Tai ehkä taistelu on väärä sana. Taistelulta se tuntuu, mutta kai se on myös sellasta hyväksymistä, että näin vain on. Ei auta, vaikka kyyneleet pusertuu silmänurkkiin, antaa niiden vaan tulla.
Mulla on aina ollu koira, se on vaan kotipaikassa ku ei täällä voi pitää metsästys koiraa, parempi sillä on siellä kopissa, ja äitillä on siellä Sisäkoirakin, eli mulla on kaks. Kyllä meikäkin varmana juo joskus, mutta se pvä ei ole tänäkään pvänä. Jep kyllähän nuo mielialat täälläkin vaihtelee päivänkin aikana monta kertaa, ei se alkon himosta kyllä johu, aina Kait mulla on vissiin vaihellu. Harvoin vihainen oon kyllä. Virtapiikistä masis puolelle saattaa romahtaa pvän aikana montaki kertaa. Välillä autoradio huutaa ja kohta seon kiinni ja tuntuu etten kuuntele ennään yhtään biisiä, nevö. Koskaan en oo kännissä vissiin tapellukkaan, nyt ei tuu mieleen. En halua mittään lääkitystä mielialaan, ihan hyvä ku vaihteleeki,kun sen tietää niin ei se haittaa niin paljo, muutenkin täsä joutuu 11 lääkettä ottaan joka pvä. Hyvää viikon alkua evribadi. Siitä se taas lähtee… Wroom… Wroooom. Wroooom… Krrrrr. Wrooooooom. Siinä kiihdytys uuteen viikkoon. Kevät ja me.
Ylös sieltä kolosta NYT!
Kaamanen, täällä ollaan. Wroomm, wrrrroooommm. Raittiina on hyvät kyydit. Välissä voi antaa keulia. Kattokaa nyt, oon raitis! 
Heii(fonzie tyylillä sanon) mukava kuulla. Oot vissiin reippaalla tuulella, - ei haittaa, niin tääläki ollaan.
Fonzie, oli niin kovin mieli matalalla monta päivää, ja tuntui ettei mitään ulospääsyä ole, niin päätin keskittää kaiken energiani tekemiseen, että jospa auttaisin itseäni jotenkin ja vain loisin itselleni enemmän painetta keskittyä ympärilläni oleviin asioihin ja ihmisiin itseni sijasta. Se toimi sitten erittäin hyvin. On tuntunut pitkästä aikaa yhden kokonaisen vuorokauden siltä, että olen elämässä kiinni. Erittäin tervehdyttävää. Voisiko olla, että ajatukset tervehtyvät ja minä myös?
Voi, ja voit. Kyllä se on niin että se tummalta näyttänyt pilvikartasto voi muuttua! Mä ainaki uskon omaani. Piru täsä on kaks vkoa kohta tullu taas kikkailua, pirumpi mulla ois 2kk melekeen jos en ois lätränny tyhmyyttäni, vieläkin vituttaa. Huomiseksi oon suunnitellut autoremaa ku meinaa moottori tippua maantielle, pakko laittaa yks kumityyny. Ei Kait sitä muuten tarvis laittaa, mutta joku saattaa löytää hyvän koneen maantieltä joku pvä ja meikä joutuu körryyttelleen niinku kiviset ja soraset prkl. Ruokaaki pitäs tekassa, nakkikeitto loppu vasta tänää, kestise melekeen viikon(hyi) rupiaa pikkuhiljaa sanotaanko vituttamaan syyä kokoajan lusikalla, pakko laittaa jottain haarukalla syötävää kampetta välillä, heitän pihalle nuo lusikat.
Koronauutisointi sai korkin aukeamaan.
Nyt tosiaan se, että vähentämisen kautta lopettamiseen.
Tunnelma on aika sanaton. Ei tunnu miltään. Lopettaa täytyy, se on selvä. Palaamisiin.
Koronauutiset ja uhkakuvat masentavat ja huolestuttavat minuakin, varsinkin kun emme ole vaimon kanssa enää nuoria emmekä perusterveitä. En ole kuitenkaan tarttunut pulloon kun viikko sitten mulla diagnosoitiin kihtikin.
Alkoholin aiheuttama masennus ja ahdistus on kyllä rankkaa. Onneksi se helpottaa päivä päivältä. Ei muuta kuin paljon tsemppiä!
t. Juhani
Voimia, Lempeä kettu <3 Mietinkin juuri tuossa kertana eräänä, että tämä nykyinen maailmantilanne varmasti provosoi kaikenlaisia päihdeongelmia…
Moikka kaikille. Kiitos tsempistä! Joo tällaista tänne. Kyllähän juomiseen aina syy löytyy.
Pysykää lujana. Välttäkää “hällä väliä”- meininkiä juomisen suhteen.
Jämeryyttä löytyy, joten huomenna se jälleen alkaa ja tästä tehdään nyt korjausliike, se on selvä se.
Ei tästä oikein saa mitään. Se on hienoa, että järki toimii näin ajoissa. Yks pintti ja se on siinä. Tai no… Mehän olemme vähentäjienkin puolella. Onneksi… Ehkä huomenna illalla pari, jos tilanne vaatii, mutta muussa tapauksessa lopetan.
Kuten sanottu, melkein 6 viikkoa oli hieno saavutus. Nyt jälleen tsemppimeininki päälle 
Hei Lempeä kettu,
Täällä tuttu virsi eli heräsin veskiin ja nyt ei heti nukuta niin vilkaisin kännykästä plinkkiin. Alkaa vähän huolestuttamaan sinun yli viikon jatkunut lipittely / juomisesi. Se olisi hyvä saada poikki ennen viikonloppua jolloin vauhti tuppaa kiihtymään. Ahdistus ja masennus on vain käytävä läpi. Kaikkea hyvää Sinulle!
t. Juhani
Heippa Juhani! Oikeassa olet. Olen todella nyt lopettanut tänä aamuna siis tehnyt päätöksen. Eikä enää tee mielikään. Eilen tuo “vielä pari olutta” tuntui hyvältä.
Krapula siis kärsitään, epätodellinen olo, pyörrytys ja herkillä olo. Vapina. Voisi olla pahempikin olotila, mutta näillä mennään. Olotila on nyt se, että juominen on loppu.
Koko yhteiskuntahan on loppunut, kun tänään katson ympärilleni. Miten tästä selvitään.
Buranaa päänsärkyyn. Pikkuhiljaa maailma näyttää kirkastuvan sumuisen verhonsa takaa.
Kysymyksiä. Milloin lannistuin näin paljon, että elämä menetti värit? Tarvitsenko apua masennukseen? Kyllä.
Päihdelinkissä on juttua myös löheisriippuvuudesta. Sekin saattaa osua ja upota.
Kovin suuria itsesyytöksiä ei ole, koska ne eivät hyödyttäisi mitään. Nyt vain parempaa olemista ja raittiutta kohti tunti kerrallaan, koska aika tuntuu matelevan.
Päivitystä. Söin tukevan lounaan ja nyt on kahvi tippumassa. Otin vitamiineja. Join raikasta vettä. Tunnustelin olotilaa, joka on aika hyvä. Väsynyt, mutta hyvä. Toiveikas.
Kyllähän tämä tästä. Iltapäivän illan puolella käyn kevyesti ulkoilemassa. Tästä se taas lähtee päivä numero 1.
Taustailijat, joilla sama meininki, ois kiva jos näyttäytyisitte. Voidaan vaihtaa ajatuksia ja löytää lisää tsemppiä.