Niin tuttuja ajatuksia. Oon tässä vasta viime aikoina sisäistänyt kuinka paljon tää riippuvuus onkaan vienyt multa voimavaroja. Ja mitä kaikkea se on aiheuttanut, häpeää, syyllisyyttä, rahan menoa, terveyden laiminlyöntiä, ahdistusta, masennusta, sitä hemmetin kehän kiertämistä päivästä toiseen, viikosta toiseen jne. Oon niin onnellinen että oon päässyt eteenpäin tässä vähentämis prosessissa. Oon kiitollinen joka ikisestä selvästä viikonlopusta, nytkin tuntuu niin hyvältä kun on selvä vkl takana. Ja sitä miettii että miks ihmeessä mä käytin vuosia tän hullun riippuvuuden ruokkimiseen. Ei voi pieni ihmismieli käsittää. 
Niinpä Venkku, minä myös olen itsekseni pohtinut sitä, kuinka paljon tämä on vaikuttanut elämänkulkuuni, esimerkiksi ohjannut väärien ihmissuhteiden pariin (miehet), aiheuttanut itseinhoa, kohtuutonta taakkaa ja kuinka niillä asioilla on ollut todella vaikuttavia ja kauaskantoisia seurauksia. Nyt haluan, ja aion, valita toisin. Haluan niin kovasti olla päihteetön, että nyt se halu on asteikolla kuvattuna 10/10, eikä sitä ole viimeisen 15 päivän aikana mikään horjuttanut, mutta kerron kyllä, jos tulee sellainen paikka eteen.
Hieno päätös Lempeä Kettu! Tai mielestäni kohdallasi ei ole pelkkä päätös, vaan pitkällisen itsetutkiskelun kautta kypsynyt uusi suunta elämälle. Pelkkä lupaus tai päätös ei itselläni koskaan aikaisemmin riittänyt raitistumiseen, vaikka halua oli. Kyllä se vaati jonkinlaista kunnon kirjopesuohjelmaa, jossa on pyöritetty ja lingottu omia ajatuksia, tunteita, haluja, motiiveja. Se on tärkeintä mitä pohjimmiltasi elämälläsi haluat - pidä siitä kiinni. Se kantaa niiden hetkien yli, jos/kun houkutus tulee ja silloin toimii myös se päätös, että esim näissä juhlissa en juo vaikka minkälainen coctail eteeni kannettaisiin tai sosiaalinen ilonpito sitä tuntuisi edellyttävän. Sinun elämäsi, sinun valintasi - olet sen arvoinen, että kunnioita niitä.
Kyllä täällä on niin hienoja pohdintoja. Tuo Onnelin “kirjopesu” on kyllä niin totta.
Osaisipa itsekkin pukea pohdintansa noin hienosti sanoiksi.
3 0-päivä menossa mulla tänään. Tämä on ennätys aikoihin.
Tsemppiä meille kaikille!
On kyllä sujunut tämä lopettaminen yli odotusten. Kyllähän se välissä houkuttaa hetkittäin, mutta kuitenkin se menee niin pian ohikin, ettei niistä houkutuksista sen enempää.
- alkoholivapaa päivä ja olen erittäin iloinen tästä. Alkoholitta ilman oleminen sujuu yhtä helposti kuin joka iltainen juominenkin sujui, mutta tästä alkoholittomasta itsestäni pidän enemmän.
Näen aika usein alkoholiin liittyviä unia. Niissä on mukana ahdistus ja se tunne seuraa heräämishetkeen. Nämä unet vahvistavat päätöstä elää päihdevapaata elämää.
Viime yönä uniin tuli vanhoja asioita ja heräsin hiestä märkänä. Toisaalta uni oli puhdistava, vaikka se olikin painajainen. Tulkitsin asiat niin, että tietyt asiat vain kuuluvat elämään, omaan kokemusmaailmaan, murheitaan tai tunteitaan ei tarvitse hukuttaa. Ihminen käsittelee asioita unissaan, vaikka päivätietoisuudessa ne asiat eivät olisikaan pinnalla. Juominen häiritsee tätä käsittelyprosessia ja siitä saa vielä kaupan päälle liskojen yöt sekä fyysisen krapulan juomisen iloista. Tämä aamuna olin erittäin iloinen siitä, että heräsin selvinpäin.
Oon itse myös havainnut että kun irrottautuu tai yrittää irrottautua addiktiosta alkaa kaikenlaista mönjää nousta pintaa ellei valveilla niin sitten unissa. Ja niitten käsittely ei sitten ole mitään herkkua.
Muokkausta.
Terve, - no en varmaan ole, mutta pohdintoja multakin… Laitan tämän tähän, samakait se vissiin on mihin laittaa… Enivei. Nyt ku tässä on muutama vko tullu oltua juomatta, niin oon saapunut tämmöselle pysäkille ku, että ei olekkaan enää niin kevyt tai semmonen iloinen, niinku ois rakastunut kevyt olo rinnassa koko ajan ja riemua selevinpäin olosta… Tämä alkaa maistumaan puulle. Tosi pahoissa vesissä seilataan nyt, nyt ei ole retkahtaminen kaukana. Mietin tuossa että ku nyt ryyppäis niin taas vois olla sitte jonku aikaa selvänä että kokis taas sen euforian että pystyykin olemaan selvänä… Kuinkahan kauan tätä kestää. Eilen oli vielä pahempi pvä. Makasin sängyssä enkä päässy/saanu aikaseksi yhtään mittään… En juo ainakaan tänään. Jos joku tulis ja ehottais ja Tarjoais… Saattaisin revetä.
Terve Kaamanen!
Olen esittänyt itselleni seuraavan kysymyksen, kun juominen on ollut mielessä. - Haluanko juoda vai haluanko olla selvinpäin?
Ja sen jälkeen kysyn, mitä valinnasta seuraa?
Valinnan jälkeen on helppo olla, kun hieman aikaa on kulunut, etenkin kun on valinnut itselleen sen parhaimman vaihtoehdon.
Tuttuja fiiliksiä Kaamanen sinulla, mitä olen itsekin kokenut. Ne ovat kuitenkin ohimeneviä. Kunnon kolan heiluttelu tai reipas lenkki ulkoilmassa vois piristää. 
Nyt tsemppiä Kaamanen!
Tulevana viikonloppuna tulee täyteen kuukauden verran raittiutta.
Dydy dyydy dy dy… Hävisin taistelun bissemarkkia vastaan tänään. No sotahan on vasta alussa.
Kuukauden pohdintoja. Aina on hyvä päivä vähentää tai lopettaa, jos korkki on auennut.
Tämä päivä tärkempi ja valinnat. Asioita tulee pohdittua, kirjoitettua ylös ja sitten ne tuntuvatkin yhtäkkiä niin pieniltä ja mitättömiltä.
Kyllä tuntuu mukavalta viettää lauantai-iltaa selvänä.
Päivitystä. Kuukausi on ylitetty ja oleminen on mennyt herkäksi.
Havainnoin ihan jokaisen asian ympärilläni. Masentuneisuus-hetket. Olen kaiketi ollut aika pitkään hieman masentunut. Hymyilevän ihmisen takana voi olla piilotettua kipua. En kyllä tiedä olenko niin hymyileväkään, kun työttömänä sosiaaliset kontakteja ei juurikaan ole, paitsi harrastuksissa.
Kuten olen täällä masista poteville muistuttanut, että tulee vielä se kauniimpi päivä, nyt pitäisi muistaa se itse, kun masennus tuntuu olossa konkreettisesti.
Terve. Kuulostaa samalta kuin minulla oli viime viikolla, se on vaikiaa paikka kyllä ja mulla meni höpöksi silloin. Tympäsi alottaa taas alusta. Mietiskelin tuossa eilen, että oonkohan niin pöpi, että mulla pittää aina välillä retkahtaa siksi että sitte ku on jonku viikon selvänä niin tullee semmosia endorfiini tai adrenaliini tai mitälie(en oo lääkäri, enkä ala tällä iällä ennään lukemaankaan) myrskyjä ja sitte ku olot tasottuu siihen selvänä olemiseen, niin tuntuu että ei tunnu miltään. Niihin myrskyihin varmaan voi ehkä jäähä koukkuun. Ikänsä selvänä olleet ihmiset ei käsitä varmaan tämmöstä… Harmi. Nyt lujana yrität olla lempeä kettu ja tuulta purjeisiin vaikka köli raapiikin karikkoa.