Vähentäjän katkohoito

Mulla meni luottotiedot jo 2 vuotta sitten kun ote viinanjuonnista alkoi ensimmäisen kerran
livetä täydellisesti. Vippejä otettiin kännissä juomisen jatkamiseen ja maksettiin uusilla vipeillä… Rahapelejä en toisaalta ole ikinä pelannut. Tossa tilanteessa on oikeastaan helpotus, kun luottotiedot lopulta menevät ja velat ovat ulosotossa. Ei ne siellä käräjäoikeuden kansliassa ja ulosottovirastossakaan mitään ilkeitä ihmisiä ole kun joudut asioimaan siellä, saattavat jopa yrittää kannustaa sinua hoitamaan asioitasi kuntoon.

Pelkillä vipeillä ei onneksi saa kasattua niin suurta velkamäärää ettei sitä saisi työtätekevä ihminen maksettua muutamassa vuodessa. Tosin ensinhän pitäisi päästä riippuvuusongelmista ennen kuin edes kykenee työntekoon.

Voisiko sulla olla esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö aiheuttamassa tuon holtittoman rahankäytön. Ihan tällaisena ideana vaan kysyn.

Eipä siihen välttämättä mitään kaksisuuntaisia tarvita, kun ryynikännissä rällätään ja mällätään. Tuollaiset kombot ja kovat päihderännit aiheuttavat ihan itsessäänkin monilla ihmisillä todella holtitonta käytöstä. En tietenkään kiistä, etteikö tässä voisi olla jokin MT-häiriökin taustalla. Jokinhan siihen yleensä ajaa, että pitää vetää nuppinsa säännöllisesti aivan turvoksiin ja sekoilla, kuin viimeistä päivää :confused: .

Kiitos kysymästä! Näyttäisi menevän päivä päivältä vaan paremmin, mitä nyt pientä flunssakröhää puskee kun ei ole säännöllistä väkijuomaa nielua desifioimassa! :wink: Huomenna maanantaina tulee 14 päivää täyteen kauhujen yöstä katkolla, eikä ole sen jälkeen tehnyt mieli alkoon koskea. Reippaasti vaan töihin maanantaina ja uutta salpaaja-reseptiä varmuuden vuoksi taskuun jos alkaa v-käyrä nousemaan taistelussa törppöä tietotekniikkaa vastaan.

Vihreän teen sisältämä teaniini (l-theanine) toimii mulla vähän samaan tapaan kuin noi beetasalpaajat ja lievittää hitusen ahdistusta, kannattanee testata sitäkin. Sitä saa ihan tavallisesta vihreästä teestä kun hauduttaa väh. 10 minuuttia eikä keitä vettä yli 80 asteiseksi, sillä se käsittääkseni tuhoutuu yli 100 asteessa, tai ainakin suurin osa siitä. Teen sisältämä kofeiini kaiketi muuttuu tuoksi teaniiniksi. Saa myös luontaistuotekaupoista ökyhintaan ekstraktina.

Juu, vihreää teetä pitää taas alkaa päivän mittaan ryystämään, kun tällä viikolla on tuo kahvipeikko alkanut juotattamaan mustaa myrkkyä kaksin käsin, mikä näyttää vähentävän salpaajien rentouttavaa vaikutusta aika tavalla. Komeron kätköstä löytyykin jo huomiseksi paketti Pirkan Vihreää Minttuteetä, mikä ehkä maistuu vähiten aasinkuselta… :laughing:

^ Tuosta kahvin litkimisestä tuli mieleen, että mistäköhän se johtuu, että kaikissa paikoissa jossa olen ollut katkolla/vieroituksessa, niin pahimpien olojen mentyä ohi jengi alkaa ryystään erilaisia kofeiinipitoisia juomia ihan urakalla?

Pahimmillaan se menee siihen, että normi kahvinjuoja lisää käyttöänsä 4-6x isommaksi kuin normaalisti…

Hmm… Vapauttaahan se kahvikin dopamiinia aivoissa, joskaan ei läheskään samalla tavalla kuin alkoholi mutta kuitenkin. Itelläkin mennyt kahvia tässä ihan tolkuttomia määriä, ja nyt kun on vähentänyt pariin kupilliseen päivässä niin kummasti on tasapainoisempi olo kaikin puolin :unamused:

Niinpä. Mä olen juuri tullut siihen tulokseen, ettei tällä hetkellä kofeiinin(kaan) kohtuukäyttö ole mua varten. Juuri kuivumassa olevat juopon dopamiinia himoitsevat aivot kun käsittää sen hyvin nopeana hyvän olon lähteenä, nimenomaisesti alkoholin korvikkeena.

Suklaata ja tuoremehuja kului katkon jälkeisinä 10 päivänä järkyttävät määrät, mutta nyt onneksi tuo syömäpuoli alkaa tasaantumaan, mutta selvästi huomasi että loppupelissä ylipainokin on sukua alkoholismille ja vastaaville addiktiokuvioille.

Palatakseni kahviin, niin joka toimiston nurkassa vaanivan kahviautomaatin nappia painamalla vähän tylsä normiduunikin alkaa maistua heti ylimaallisen kivalta ja jännältä muutaman tunnin ajan, mutta sitten alkaakin iltaa kohden ylämäki ja uupumus painaa.

Stressikäyrä nousee jyrkästi ja kotiin raahaudutaan suunnilleen raivopuuskan voimalla. Senhän pitäisi olla vain kahvia, eikä mitään kokaiinia, mutta nähtävästi kuivattelevan juopon aivot ottavat “ilon” irti kaikesta mitä löytävät.

Havaintojeni mukaan, kofeiinin käyttäytymistä ohjaava kaava on aikalailla samanlainen kuin alkoholilla, eli vaikka olisi ollut pitemmänkin aikaa ilman, niin sen yhden ainoan pienen annoksen jälkeen sitä aletaan progressiivisesti kiskomaan lisää päivä päivän jälkeen.

Salakavalasti lisääntyvän käytön ja siitä seuraavien vieroitusoireiden jatkuvan paikkaamisen kierre se taisi ajaa meikäläisenkin lopulta nollaamaan adrenaliinia tihkuvaa olotilaa alkon avulla, joten nyt otetaan askeleita taaksepäin siinä järjestyksessä kuin mihin tähän päivään on tultu.

Jos nyt saisi kaffen vieroitusoireet ajettua alas vihreällä teellä alkavalla viikolla, niin sitten pidetäänkin vuoden karenssi kaikesta kofeiinista, aivan kuten on tarkoitus alkoholistakin. Luojan lykky ettei sentään tarvitse taistella nikotiinia tai muuta psykotroppia vastaan.

Viikon päästä sitä on toivottavasti vapaa kaikista muista aivokemian manipulaattoreista paitsi b-salpaajista, joita luulen rouskuttelevani vielä jonkin tovin, ihan varmuuden vuoksi. Sitten jossain vaiheessa niistäkin eroon, mutta nyt pitää olla suht’ skarppina stimulanttirintamalla.

Hyvin tuttu ilmiö, katkojen lisäksi myös ns. normilataamosta, jossa olen vieraillut useampaan otteeseen muista, kuin suoraan päihteisiin liittyvistä syistä. Myös tupakointi on porukalla usein varsin massiivista noissa paikoissa. Noin se taitaa pitkälti mennä, kuten grip sanoi, että kun ei mitään muutakaan huumetta saa, paitsi toki ne talon lääkkeet, joista ei ainakaan pitäisi kummempia oloja tulla, niin vedetään sitten sitä, mitä saa, eli kahvia ja tupakkaa :confused: . Vapauttavathan molemmat sitä dopamiinia.

Lisäksi tuossa on myös sellainen sosiaalinen pointti IMO, että kun sitä muuta tekemistä ei välttämättä ole ja monet ihmiset tahtovat toki aikansa kuluksi turista keskenään, eivätkä vain möllöttää ylhäisessä yksinäisyydessään siellä suljettujen ovien takana, niin se kanssakäyminen toisten kanssa sujuu huomattavasti ns. luontevammin kahvikupposen äärellä ja/tai tupakkahuoneessa :confused: . Tupakoitsijoiden keskenhän sitä juttua alkaa helposti syntyä tupakkapaikoilla, siis muissakin olosuhteissa, kuin laitoksissa. Tiedän porukkaa, joka ei muuten polta tai juo kahvia, kuin laitoksessa ollessaan.

Itse juon kahvia ja poltan tupakkaa(jälkimmäistä olen pyrkinyt vähentämään ja onnistunutkin siinä ihan kohtuullisesti :smiley: ) siviilissäkin aivan liikaa, mutta laitosolosuhteissa noiden substanssien kulutus kasvaa mulla ihan järjettömiin mittasuhteisiin :open_mouth: . Monesti siinä on ollut taustalla myös sitä, että olen ollut sen verran tujun leptilääkityksen alaisena, että olen yrittänyt pitää itseäni edes jotenkuten hereillä ja tässä maailmassa kofeiiniövereillä :mrgreen: .

Hienoa Arkkitehti! :wink: Käytkö ryhmissä vai suoriudutko itseksesi?

Kylläpä alkoi naurattaa SoiKanteleen kommentti kahvinjuonnista. :laughing: Itselläni kahdeksas päivä selvänä ja eilen ehdin ihmetellä omaa yhtäkkistä intohimoa kahvia kohtaan. Nykyään menee pari pannua päivässä, kun taas ennen kului hyvällä tsägällä kuppi päivässä ja sekin sosialisoidessa. Lisäksi Lidlin suklaamuffinseja on mennyt järkyttäviä määriä.

Kyllä ne on juopon aivot, jotka tätä kroppaa ohjaa. Antabus hyvänä kävelykeppinä ja kahvikuppi kädessä mennään eteenpäin.

Tsemppiä!

Kiitos kysymästä. Itsekseen on suoriuduttu kun tuo paikallinen päihdeyksikkö vielä pohtii että tarttenko jotain vai enkö tartte. Hyvin kuitenkin työt luistaa ja elämä tuntuu olevan mallillaan. Alkaa tulla tämä pettävä 2 viikon kuivattelun jälkeinen “eihän tässä oikeastaan mitään ongelmaa, mä mitään apua tartte selvästikkään” -kohta. Alkoa ei yllättäen ole tehnyt mieli kertaakaan, eli jotain on kuitenkin erilailla kuin ennen. Saas nähdä milloin olotilat alkavat tuntua liian ylivertaiselta ongelmaan nähden. No onneksi pääsen puhumaan asiasta aika nopsaan työterkkarin puolelle jos alkaa ajatukset olemaan raittiutta vastaan.

Tämä on ehkä yksi yleisimpiä juopon itsekusetuksen sudenkuoppia. Valitettavan usein tuo lause muuttuu ajansaatossa muotoon–> “eihän mulla ole mitään ongelmaa, kyllä nyt muutaman voi aina ottaa, voihan kaikki muutkin, olen selkeästikkin vain liioitellut viinasta aiheutuvia ikävyyksiä”

Kunnes sitten taas ollaan tärisevänä oliona katkolla lutkuttamassa mansikkapami-liuosta ja vannotaan pyhästi “ei koskaan enään” :mrgreen:

Mikäs muuten Kanteleen sai aina kerta toisensa jälkeen arvelemaan “että josko sittenkin?”

Tiesin kyllä jo hyvin alkuvaiheessa ongelmani kehittymistä, että olen alkoholisti eikä juomiseni voi pysyä hallinnassa ainakaan kovin pitkään. Mutta ainakin minun juoponpsyyke sai ajattelemaan, että voin omalla tahdonvoimallani hallita juomistani. Totuus on se, että en minä pysty ja minun ei tarvitse enään sitä testata. Jos nyt käyn lähisiwasta hakemassa pari keskiketterää olen 1-3kk sisällä joko vankilassa, mielisairaalassa suljetulla, haudassa tai katkolla.

Minulla oli ja on psyykkeessäni aika ajoin tarve päihtyä ja aikaisemmin toteutin tätä tarvetta alkolla tai pillereillä (koska niitä on hyvin helppo saada). Nyt kykenen sen tekemään kannabiksella silloin kun sattuu olemaan toleranssit alhaiset ja se jostain syystä juuri minulla toimii niin (myös silloin kun yrtti ei enään päihdytä lainkaan kuten esim. juuri nyt), että en koe enään päihtymyksen himoa mihinkään.

Eli en minä tavallaan ole pystynyt ratkaisemaan päihdeaddiktiotani vaan ajattelen edelleenkin “että josko sittenkin”, mutta nyt en korkkaa vaan pajautan vaikka se ei päihdytäkkään enään. Se kuitenkin rentouttaa hiukan ja nostaa mielialaani sekä jollain oudolla tavalla muuttaa perspektiiviäni ylipäätään elämää/maailmaa kohtaan positiivisemmaksi. :mrgreen:

Sun täytyy kysyä joltain muulta neuvoa siihen, miten se mahdollinen päihtymyksen tarve täysin kadotetaan. Minä en siihen ainakaan ole vielä kyennyt. 1-2kuukautta menee helposti vesiselvänä, mutta sitten alkaa päässä ns. viiramaan ja tässä tilanteessa tottakai valitsen sen juuri itselleni haitattomimman lääke/päihde vaihtoehdon.

Ps. Oletan sen perusteella mitä olen livenä juoppojen kuullut tarinoivan ja paljon netistä sekä kirjoista lukeneena, että se on hyvin yksilöllistä millä tavalla tämä itsekusetus ryyppäämään lähdöstä tapahtuu. Myös on hyvin tavallista, että jos alkoholisti onnistuukin ottamaan ns. fiksusti oman aikansa niin tämä lisää ongelmaisen ihmisen valheellista itsevarmuutta ja voimistaa vähättelevää suhtautumista holismiinsa. “Kyllä minä voin taas näin perjantain kunniaksi hieman ottaa kun viime perjantainakin määrät olivat kohtuullisia”.

Uskoisin että kun selvittää miten oma päihtymyksen tarve on alunperin saavutettu, voidaan seurata jalanjälkiä takaisinpäin miten se kadotetaan.

Joskus kyseessä on pelkkä fyysinen addiktio joka muodostuu säännöllisesti käyttämällä, ilman mitään alkuperäistä psyykkistä tarvetta. Tällöin riittää että lakkaa käyttämästä ainetta jolloin sen tarvekkin lopulta kadotetaan.

Mutta, useimmiten taustalla on jotain joka pitää hoitaa. Ja (psyykkistä) haavaahan on vaikea hoitaa jos on jatkuvasti (päihdyttävä) laastari päällä. Oli se sitten minkä värinen tahansa.

Aina alkujuurta ei saa selvitettyä, jolloin on syytä osata valita juuri itselle kustomoitu laastari, joka säännöllisessä käytössä aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja itselle sekä muille, sekä tekee elämästä elämisen arvoisen, haavoineen päivineen.

Näin lopuksi tekee mieli runoilla:
Nikotiini, kofeiini, suklaa ja muu,
mutrusta muuttuupi hymyksi suu,
mutta miksi mutrussa oli suu? :wink:

Niin tästähän on monen kohdalla uskoakseni kysymys. Mutta kun on katsokaas sellaisia pirun sääri- ja makuuhaavoja aivoissa joita ei voi parantaa. Ole siinä sitten päihteittä.

Mutta mitäpä jos ei joillakin yksilöillä ei ole mitään haavaa/traumaa vaan ihan yksinkertaisesti synnynnäinen halu ainakin satunnaisesti muuttaa tajuntansa tilaa? Tiedemiehethän ovat pohtineet tätä ihmisten lajityypillistä käyttäytymistä pitkään (selvyyteen ei taida kuitenkaan olla päästyn miksi ihmiset päihteilevät). Jotkut eläimet käyttävät vapaaehtoisesti päihteitä ja jopa lapset esim. kieppuvat ympäriinsä leikkiessään koska sen jälkeen päässä pyörii jännästi ja näkökenttä “liiraa”. Sekä isossa osassa muinaisia korkeakulttuureja erityisesti erilaiset luonnonpsykedeelit olivat papiston ja eliitin suosiossa ja näitä kasveja pidettiin “oppaina” ja “liittolaisina”.

Jospa luonnon evoluutio on tehnyt joillekin kasveille/sienille sellaisia ominaisuuksia, että ihmiset kokevat niistä olevan apua eri tilanteisiin. Ja jos ja kun ne auttavat myös kasvin levinnäisyys ihmisten keskuudessa on aina taattua. Voiko ihmisten ja luonnosta löytyvien päihdyttävien kasvien välillä olla jokin ihan tarkoituksenmukainen yhteys?

Joo, Arkkitehtikin haluaisi kokeilla kaikenlaisia psykedeelejä, ja nimenomaisesti mahdollisten psyykkisten pulmien avaamisessa, jotka aiheuttavat nyt esim tätä alkoholiriippuvuutta. Jos vaan löytyisi 30 päivän psykedeeliseen hoitoon keskittyvä suljettu Alko-hoitola, niin olisin siellä jo! :laughing:

Toisaalta vielä tässä vaiheessa kaaosta karkuun kompuroidessa ei ehkä ihan vielä tahtoisi ottaa projektikseen jotain ihan toisenlaista kokemusmaailmaa. Pitää antaa nupin ensin tasaantua sen vuoden verran, josko sitten lähtisi harkitsemaan käymättömiä korpimaita… :wink:

Täällähän ei mitään saa suositella, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna olen itse sitä mieltä, että tähän nykyiseen raitistumisprosessiini vaikutti erittäin vahvasti yksi sienitrippi syksyllä. Dokasin toki silloinkin, mutta tajusin koko touhun ja kuvion järjettömyyden kaikessa karmeudessaan… ja absurdiudessaan niissä oloissa. En toki lopettanut dokaamista saman tien, mutta tuon kokemuksen jälkeen juomisesta hävisivät hiljalleen kaikki nautinnolliset piirteet. Voi toki olla mahdollista, että näin olisi tapahtunut ilmankin tuota psilosybiini-trippiä. Jos johonkin päädyt, niin pidäpä ainakin aika pitkä tauko tuosta viinasta ennen sitä, sieltä psyykestä voi muuten puskea esiin vähän liikaa kaikkea kuonaa kerralla, mikä voi olla joko tosi hyvä juttu tai tosi tosi huono…

Minulla on hyvin samantapainen kokemus tosin perspektiivin nyrjäyttäjänä toimi kannabis(joka omaa alhaisilla toleransseilla käytettynä myös psykedeelisiä vaikutuksia) erittäin suurilla kerta-annoksilla syötynä ja poltettuna samaan aikaan yhdistettynä meditaatioon.

Oli tavallaan pakko katsoa peiliin, hyväksyä tosiasiat ja laittaa korkki pysyvästi kiinni. Tosin en tiennyt, että pillerien kanssa pääsee vielä syvempään kuiluun joten jouduin tekemään tämän “flipautuksen” kaksi eri kertaa. Jälkimmäinen oli jostain syystä huomattavasti vaikeampi tehtävä…