Miksi sä sanot noin ? Ihan kuin et olisi lukenutkaan mitä kirjoitin.‘Ei mikään täällä jaetusta ole suoraan siirrettävissä toisen ihmisen aivoituksiin’. Miten sä saat tosta sen, että pitää hyväksyä kyseenalaistamatta?
Nimenomaan on hyvä kyseenlaistaa ja keskustella ja tarjota omia vaihtoehtojaan. Suhtaudutko jotenkin jo valmiiksi niskakarvat pystyssä tähän kirjoitteluun? Että, perkele, tulevat neuvomaan…
Mistä tiedät kirjoittajan asenteen? Pystyisitkö pelkästään lukemaan tekstiä ja poimimaan sieltä niitä kohtia jotka sinusta vaikuttivat hyviltä?
No mun mielestä tossa oli vähän ristiriitainen sävy, että toisaalta saa kyseenalaistaa ja toisaalta taas ei. Mutta ehkä sitten halusit vaan sanoa, että asiat saa ja pitääkin kyseenalaistaa.
Mistä tiedän kirjoittajan asenteen, hmmm… Sen kun tietäisikin… Miten ihminen toisaalta voi tunnistaa jotain piilotettua muiden aikomuksissa, siis ihan normaalielämässäkin? Esim. jos jossain on joku ihminen joka näyttelee pyhimystä ja oikeasti aikomukset onkin pahat, niin miten sitten jotkut ihmiset voi väittää näkevänsä ne pahat aikeet siellä pyhimysroolin takana ja toiset ei taas niitä näe? Mistä ne ihmiset ne muka näkee? Sinänsä ihan hyvä kysymys…
Tai mistä joku raitistunut alkoholisti voi nähdä juovan alkoholistin alkoholiongelman, vaikka tämä ei sitä itse myöntäisikään?
Mun mielestä noi sivut vaan vaikuttaa vähän huijaukselta. En sitten tiedä miten selittäisin asian. Voisin ehkä jotain kohtia koittaa tuolta poimia jossain vaiheessa, teen tässä nyt ruokaa samalla.
"Jos ihailet pomosi jaloutta, se on varma merkki siitä, että sinussakin täytyy olla jaloutta, vaikka et sitä itse uskoisikaan. "
No mitäs jos mä kirjotan lauseen: “Jos ihailet pomosi jaloutta, se ei ole varma merkki siitä, että sinussakin täytyy olla jaloutta”
“Jos pomo näkee sinussa ahneutta ja himoa, hänen on sinua kohtaan laupiaalla ja ymmärtäväisellä mielellä”
No mä voin yhtä hyvin kirjoittaa lauseen: “Jos pomo näkee sinussa ahneutta ja himoa, hän ei ole sinua kohtaan laupiaalla tai ymmärtäväisellä mielellä”.
Jo tällä kaavalla voin kyseenalaistaa noiden sivujen sanoman. Että hienoja lauseita. Mut nyt en kyllä taida enempää tehdä tätä työtä, kun en taas kykene keskittymään kunnolla, jospa jatkaisin tätä joku toinen kerta, sitten kun taas kykenen keskittymän kirkkaammalla mielellä tähän lukemiseen ja noiden jututtujen “työstämiseen”.
Lisäys: tai mitä nyt muutenkin voi lukea raamattua tai vaikka aa:n kirjallisuutta niin, että pitää niitä kaikkia lauseita ehdottomina totuuksina. Et jos siellä kirjassa lukee, että maapallo on soikea, sillon se sitä meinaa.
Varmaan on molempia. Jos fanaattinen AA:lainen kärsii kuivahumalasta, niin mistä fanaattinen zeniläinen kärsii. Olisiko se sitten vaikka “kuiva-ajattelua”
Jos haluaa matkustaa “tänne ja nyt”, pitää löytää oman sisäisen lapsensa luo - eikä vakavamielisyys kiinnosta lapsia.
Olen katsellut vaimoani, joka pianonsoitonopettajan johdolla on vuosia opetellut siirtämään ääniä nuoteilta pianonkoskettimille. Aika hyvin vaimo osaa painaa sitä nappulaa, jota nuoteissa käsketään painamaan - ei sitä silti musiikiksi voi sanoa.
Tyttäreni on opetellut pianonsoittoa hieman toisella tavalla. Tyttären ollessa alle yksivuotias etsimme pienon koskettimilta ääniä, jotka pitävät toisistaan. Nykyään hänkin osaa soittaa nuoteista, mutta silti hän luo soittessaan musiikkia.
Ei Zen kävelyn oppiminen vuosia kestä. Sen oppii kerralla, kun kävelee paljain jaloin soratiellä tai vastaniitetyssä heinäpellossa.
Ei edes itsensätunteminen loppujen lopuksi vaikeaa ole. Pitää vain pelkäämättä kääntyä omia pelkojaan kohti. Jos haluat kokeilla, niin laita Ravelin Bolero soimaan ja ala härkätaistelijaksi. Anna härän muuttua silmissäsi eläväksi ja valmistaudu härkätaistelun loppukohtaukseen, jossa väistät härän ja upotat miekan sen niskaan. Heiluta punaista vaatetta ja houkuttele härkä hyökkäämään. Kun se syöksyy vaatteen läpi sinua kohti - älä väistä sitä. Kun tunnet härän syöksyvän lävitsesi, pahin pelkosi on paljastanut itsensä ja tullut näkyviin sielusi pimeältä puolelta. Tunne voi olla aika karmea ja psykoottisen pelottavakin - mutta loppujen lopuksi se on vain sylissäsi makaava verinen kuollut härkä.
Loppujen lopuksi on aivan yhdentekevää, onko noiden sivujen sisällössä mitään sanomaa. Ainoa olennainen asia on, mitä opit lukemalla noita sivuja? Viisaimmat oppivat, vaikkei sivuilla olisi mitään opittavaakaan. Tyhmimmät eivät opi, vaikka sivuilla olisi kuinka suuria totuuksia.
No jospa mä kirjoitan näin: Se että näet sivuilla huijausta, tarkoittaa sitä, että sinussa on ‘huijausta’
Suhtaudut valmiiksi kaikkeen mitä täällä kirjoitetaan siihen sävyyn, että joku täällä yrittää vedättää sinua. Miksi ihmeessä? Olin ajatellut jotenkin perusoletuksena, että tänne kirjoittava hakee vilpittömästi uusia näkemyksiä niiltä, jotka ovat jo pitemmällä toipumisessaan. Ja nimenomaan niin, että itse hyötyy niistä, eikä suinkaan niin, että käy torppaamassa kaikki omaan ajattelutapaan sopimattomat jutut Miten sitä voi ajatteluaan laajentaa, jos ei ota mitään vastaan?
Mutta mä olenkin just tommonen, että uskon aina hyvää muista ihmisistä. Joskus saan toki kuonooni, mutta ne käsitellään yksi kerrallaan…Pääosa ihmisistä osoittautuu kuitenkin luottamuksen arvoiseksi
Kaikenmailman Zenit ja Buddat ja Krisnat ja Kristukset
Jotenkin ne ei vain nappaa , ei hirveesti pahaa sanottavaa mut eivät vaan toimi mulle.
Johtuuko siitä että tiedän ilman zenejä miltä tuntuu kävellä avojaloin pellolla lämpimän lehemänpaskan tursutessa varpaidenvälistä , kuin myös sepelin ja savihiekan eron askelluksessa.
Voihan niitä asioita pohtia paremman puutteessa mut aikas joutavalta ne kuullostaa.
Noinkohan siitä avuksi olisi ongelmiin ?
Asian käsittämistä on yksinkertaistaminen auttanut, menen niiden äärelle ikäänkuin seisovalle pöydälle josta otan sitä mikä näyttää ja maistuu hyvälle . Sit tietenkin lautaselle jotain oudompaa jonka voi laittaa biojätteisiin ellei maistu.
Siispä Morkkis ota tästäkin vain se mikä maistuu Toivoopi Kanthoona
Eli se tarkoittaa automaattisesti, että jos minä näen jotain esimerkiksi vaikka vihaisen ihmisen, niin se olenkin minä joka on vihainen, selvä.
Suhtaudunko? Mielestäni täällä on myös hyviä pointteja, mutta osa ihan diipa daapa juttuja. Olenko täällä torpannut kaikki omaan ajattelutapaan kuulumattomat jutut?
Sulla on varmaan suuri kokemus myös näistä asioista, mutta jos ei nappaa, niin ei nappaa. Oma on asiasi. Vaikka ei kyllä mullekkaan mitkään hare krishnat sun muut jeesustelut nappaa.
No milläs tavalla sinä olet löytänyt tämän sisäisen lapsen luo?
Jooh, samaa se aa:ssa istuminenkin on, siellä vaan kuunnellaan sitä lässytystä ja istutaan perse penkissä, ei sen kummempaa. Mäki voin tästä vuoden kokemuksella sanoa. Kun sullakin on näistä zen-jutuista niin pitkä kokemus.
Tota AA:ssa käymistä vois kyllä harkita.
Niin se vaan on, että kaikki on täyttä paskaa. Kaikki hare krishnat ja jeesukset ja zenit ja aa:T ja ihmiset ja eläimet ja palokunnat ja ihan kaikki. Tähän voi tiivistää koko elämän filosofian.
^ Luin juuri kevyeksi kesälukemiseksi nimimerkkien Pasa ja Atpo teoksen "Eniten vituttaa kaikki" , joka on eräänlainen kaiken kattavan vieraantuneisuuden ja “kaikki on paskaa”-filosofian paperille kieli poskessa puristettu manifesti.
Pasa ja Atpo ovat epäilemättä leikkimielellä kirjoittavia ammattikirjoittajia, mutta on hassua että asenteensa on todellisuutta monille nuorillekin ihmisille tänä päivänä.
Elämänmeno ei tarjoa arvoja eikä sisältöjä, merkityksiä. Mikään ei tunnu miltään eikä millään ole lopulta arvoa.
Syntyy täydellinen mihinkään kuulumattomuuden tunne, välinpitämättömyys ja lopulta nihilismi.
Yhteiskunnan vikako, vai yleisen maailman menon?
No se on tosi hienoa että minä en ole enää ainoa joka on ehtimiseen ylläpidolle viestejä laittamassa ja muista kirjoittajista raportoimassa.
Näytät muuten omaksuneen uuden sanan hoettavaksi, tosin en ole ihan varma tiedätkö mitä se tarkoittaa. : )
Minusta tämä on tavallaan kaunis, ja surullinen tarina ja alan tuntea sen omakseni. Narkissos oli tosin poika, mutta niiin kaunis että rakastui omaan peilikuvaansa lammen pinnassa niin että juuttui katselemaan sitä ikiajoiksi. <3 fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
“Jokaisen esiintyvän taiteilijan on oltava hieman narsisti” kirjoitti eräs idolini, kirjailija-näyttelijä AnnaLeena Härkönen.
Toisaalta sitten esiintyvä taiteilija joutuu toimimaan vuorovaikutuksessa lukuisien ihmisten kanssa, ja siinä voi olla paljon apua yhteisöllisyyden tunteesta sekä yleisöön että kollegoihin. Esim. musiikki ja näytteleminen ovat saumatonta tiimityötä. Jos siihen ei kykene tai on liian egoisti, käy taiteilijalle lopulta huonosti. No niinhän monille on kyllä käynytkin.
PS. Esiintyviksi taitelijoiksi itseään kutsuvat myös jossain mainitut härkätaistelijat, vaikka kyse on oikeasti sadistisesta eläinrääkkäyksestä. Moista törkeyttä ylläpitää ahneus ja sitä tarjotaan turisteille, jotka houkkamaisesti kuvittelevat samaistuvansa moisessa irvokkaassa näytöksessä espanjalaiseen kulttuuriin. Oikeasti suurin osa espanjalaisistakin vastustaa kyseistä irvokasta “urheilua”.
Ne havainnot, joita saamme tarkkailemalla toisia ihmisistä ovat kovasti vaillinaisia. Aivan kuin ne lapsena piirretyt kuvat, jotka saatiin yhdistämällä numeroita viivan avulla. Ai mikä riemu oli löytää sarvikuono niiden pisteiden seasta. Elävässä elämässä se viiva, jonka avulla yhdistämme pisteitä tulee meidän omista kokemuksistamme. Voidakseni nähdä huijausta, minulla täytyy olla kokemus huijauksesta. Voidakseni myötäelää surua, minulla täytyy olla oma kokemus surusta.
Aivan kuten noilla sivuilla sanotaan - kaikilla ihmisillä on paljon kokemuksia. Sillä pyhimykselläkin on kokemuksia epä-jaloista ihmisistä, joten pyhimyksetkin kyllä tunnistavat huijauksen. Ehkäpä pyhimykselle onkin tunnusomaista, ettei pyhimys näe huijausta siellä, missä sitä ei ole.
Jos ihminen näkee paljon huijausta ympärillään, on liian pitkälle menevä johtopäätös ajatella, että tuo ihminen on huijari. On kuitenkin varsin perusteltua ajatella, että tuollaiselle ihmiselle huijaaminen/huijatuksi tuleminen on hyvin merkityksellinen kokemus. Mistä tuo merkitys sitten on syntynyt on ihan mielenkiintoinen kysymys.
Jos koko ajan katselemme ympärillemme etsien huijausta, näemme paljon huijausta. Jos koko ajan katselemme ympärillemme etsien jaloutta, näemme paljon jaloutta. Minusta se jalo maailma vain on kauniimman näköinen.
Kanttoona tuohon jo aika yksinkertaisesti vastasikin: “Kävelemällä paljain jaloin niityllä ja painamalla jalkani lehmän paskaan, kun sellaisen näen.” Äitini yritti huijata minua sanomalla, ettei lehmänpaskan päälle kannata astua. Tottakai halusin kokeilla asiaa. Tuntui aivan mahtavalta, kun lämmin paska litisi varpaiden välistä - äitini siis yritti huijata minua eksymään zeniläiseltä polulta ja ryhtymään virkamieskoneiston osaksi - aika paljossa onnistuikin.
Oli tosiaankin, silloin kun join. Ei tehnyt mieli ottaa, mutta viinanhimon saattoi laukaista ihan vain joku pieni juttu…Tupakointi, tietyn biisin kuuntelu, riita jne. Kun oli vähän vielä heikko olo edellisestä keikasta, kohta sitä taas mentiin. Sillä asenteella tietysti, että kyllä on elämä vaikeeta JA muut eivät tietenkään voi mua ja ylitsepääsemättömiä ongelmiani ymmärtää. Siis kyllä, ajattelin välillä, että juon koska olen sairas…
Yli vuoden olen ollut juomatta, eikä ole mitään mielitekoja.On niin paljon muuta sisältöä ja terve olo. Onhan näitä vastoinkäymisiä ja v-tutuksia tullut, ja reilu vuosi sitten olisin jo lähtenyt suinpäin juomaan -ongelmia pakoon. Nyt en, eli luulen sisäistäneeni aika hyvin tämän uuden elämänasenteeni/elämäntapani. Jatkuvasti tietysti muistuttelen itselleni, että älä urpo ainakaan ryhdy kohtuukäytöstä haaveilemaan… :mrgreen:
Okei. Noh, jokaisella oma tapansa. Kaikkea hyvää vaan, vaikka eilen taas oli tunteet pinnalla…
Onkos siellä ryhmissä muuten sellasia ihmisiä, jotka kiivastuu vähän väliä?
Niin, tuttua tuo, että tunteita ei käsitellä, vaan niiden tilalle juodaan viinaa kurkusta alas. Nykyään saatan juoda vettä, tai koka kolaa suruun, mutta toimintamalli on edelleen sama, uskomatonta. Vaikka olenkin jo paremmin oppinut käsittelemään tunteita.
Toi kanssa, että muut ei ymmärrä. Musta tuntuu edelleen, että aika harva ymmärtää. Tai kykenee kuuntelemaan edes vähän. Ryhmissä oli taas aikoinaan tunne, että siellä ihmiset ymmärsi välillä tosi hyvin mitä on meneillään. Mulla oli vähän samankaltanen, “repsahdan koska olen alkoholisti” tekosyy ehkä? Vaikka tavallaan paikkansapitävä, mutta jos sitä käyttää juomisen syynä niin eri asia kai…
Joo, toi kohtuukäyttö on kans yks ansa. Mulle nimittäin rupes ne ajatukset pyörimään päässä vähän aika sitten. Sitten luin täältä, et joku oli kohtuukäyttöä harkinnu ja tuli mieleen, että varmaan jokainen alkoholisti on kyseisen vaiheen käynyt läpi.
Tässä juuri kirjoitettuna periamerikkalainen onnellisuuslöpinä.
Jollei ihminen ole valmis luopumaan vahingollisista tavoistaan niin auttaako todella kärvistellä ja esittää jotain mitä ei ole?
Otsikosta, on huomattava helpotus tuntea kuuluvansa just tähän, tähän hetkeen, tässä paikassa. Jollei tule sitä tunnetta, lähden pois.
On toi aika huono syy juoda/repsahtaa… Kuulostais varmaan aika hölmöltä, että tupakoitsija tupakoisi siihen v-tutukseen, että hän on sairastunut keuhkoahtaumatautiin tai että pähkinäallergikko syöpöttelisi itsensä henkihieveriin, koska sattuu vain olemaan perso pähkinöille…
Ton kohtuukäyttösoopan on käynyt varmasti jokainen läpi. Vähän kyllä älytöntä ruveta näin kolmekymppisenä opettelemaan jotain, mitä ei ole koskaan hallinnut. Käy lukemassa juttuja vähentäjien puolelta. Siellä moni harjoittelee tuota jaloa kohtuukäytön taitoa vuodesta toiseen. Elämä on aika alkoholikeskeistä ja toivotonta. kaikella kunniotuksella heitä kohtaan. Turha sitä oon päätänsä Karjalan mäntyyn hakata, jos on muitakin vaihtoehtoja.
Vaikka kyseessä vakava asia, niin jostain syystä tuo kohtuukäytön harjoittelu vuodesta toiseen saa minut hörähtämään naurusta. Ehkä olen jo oppinut jotain. Joo, helvettiä se varmasti on heillä.
Eihän kumpikaan noista teeskentelemistä tai kärvistelyä tarkoita ollenkaan! Omalla kohdalla kävi niin, ettei rationaalinen ajattelu ja ymmärrys palannut 28 juodun vuoden jälkeen raitistumista seuraavana päivänä, eikä edes vuotena Oma pää tuotti kaksijakoisia ajatuksia - sitä että piti hakeutua hoitoon, mutta myös sitä, että voi ottaa pari… En voinut luottaa omiin ajatuksiini, joten oli mentävä ‘virran’ mukana (go with the flow), eli muiden hyväksi kokeman AA:n mukana. ‘Fake it till you make it’ tarkoittaa puolestaan sitä, että siellä ryhmässä pitää istua vaikkei huvittaisikaan, kunnes pää alkaa palatua normaaliksi. ‘Persettä penkkiin’ sanotaan Suomessa
Olisiko se sitten vaikka “kuiva-ajattelua” 
ota tästäkin vain se mikä maistuu Toivoopi Kanthoona 
