Et ole yksin! Tuttu tunne… Ainakaan yksin olemisen tunteesta en ole päässyt, enkä enää aiokaan. Ihmisiä on simona lähellä , mutta ne ei tunnu ajattelevan ja kokevan asioita samoin kun minä ! 
Ihminen on niin yksin päänsä kanssa! Se että koen olevani erilainen ja hyväksyn sen … antaa voimaa arkeen. Hoidan työni ja kodin ja lapset.Sitten vapaana otan sen pullon ja nollaan … Väärinhän se on … Mikä olisi korvaavaa tekemistä?
samanlaisia ajatuksia…joskus olen löytänyt ihmisen joka oli kuten minä siis henkisesti…kyllä kaikki kuitenkin järjestyy …haluan ja aion uskoa siihen…
olen täällä omassa huppelissa kotona ja nukkumaan pitäs mennä ku jaksais. Kerroin omalle ukolle omasta alkon käytöstä eikä muka pitänyt muka mitenkään ihmeellisenä. ??
Mut ehkä ei tiedä mitä kaikkea käyn läpi ja lapset ja kaikkea.
Se käy vaan töissä ja se on siinä. Tää on vielä tällainen pieni paikka missä ei mitään ole missä olis edes päässy sinuiksi kenenkään kans. Et Yksin täällä ollaan koko ajan korpi kuusen alla lasten kans. eikä tahdo jaksaa. Pitäis olla edes joku kenen kans puhua asioista mitä hyvänsä. Mut näin on ollut jo monta vuotta ja mä olen jo luovuttanut ettei mulla ketään ole. Mieskin sanoi että eihän sulla mitään ongelmaa ole ! Niinpä ei varmaan ku hän ajattelee et sit vasta on ongelma ku joutuu hoitoon tai ryyppää joka päivä vähintään aamusta iltaan. Ei sen puoleen mä ite haluan päästä tästä kaikesta eroon. Ja uskon Näin että paikkakunnanvaihdos auttais, Kun kerran asutaan niin syrjässä missä ei mitään ole ja töitä ei ole.
Mun elimistö sanoo jo temput kaikelle ; ehkä on jo muuta vikkaa vaikka en ole ku vasta 35 vuotias mutta ressi sitäki suurempi. Kuten sanoin niin ukko ei pitäny mun juomista mitenkään ihmeellisenä. mut ite pidän ku en en enää saa nukutuksi ilman muutamaa olutta. Hirveä ressi milloin nuorempi herää enkä jaksa hoitaa. Ku pitäis joskus saada nukkuakin. Joten olen luovuuttanut ja alkanut nukkumaan ala kerrassa… Meillä on sellanen vanha omakotitalo.
olipas taas viikonloppu…voi voi, kaikki meni plörinäksi…no, ei kun tuulta päin…ihana kevätilma kuitenkin…
Täällä kanssa krapulaa jo toista päivää. Takana kostea hiihtomatka. Toisaalta hauskaa oli ja pääsin mäkeenikin jopa reippahasti parina päivänä. Eilinen meni täysin makoillessa ja työtarmo on tänäänkin hiukan kateissa.
…hukkasin myös hiukan omaisuuttani, joka sitten löytyi kuitenkin, kuin ihmeen kaupalla. Kortit menee kuitenkin uusiksi, kun olin tietysti kuollettanut ne. Pääsin taas kerran säikähdyksellä, oppisinko tällä kertaa jotakin?
Piristävää kun aurinko paistoi ja lämmin päivä. Illemmalla kevyt lenkki ja jokohan sitä olisi sitten toipunut.
Hyvää viikon alkua kaikille, se on huomenna huhtikuu 
vähän olo tasaantunut kun oli lenkillä ja söi hyvin ja siivoili…miten sitä täytyykin mokailla…niin masentavaa kun aina tekee samoja virheitä…aina uudestaan ja uudestaan, kun ensin hetki mennyt tasaisesti…
En ollu kirjoitanut nyt pitämpi aikaa, koska oli mulla aika vaikea vähentää noin 40 annoksista viikkossa. Nyt juon kaljaa ja joskus snapsia edelleen päivittäin, mutta vähensin niin että juon nyt 3 iso kaljaa 5 sijasta, ja paukku vain viikkonloppuna 2, eli nyt juon noin 30 annosta. Se on edelleen paljon, mutta teen, mitä voin, enkä juo viikkonloppuna humalaan, vaikka mulla aivan sama kun en käy töissä. Olin vähäntänyt kuitenkin, ja seuraava porras on 25 annosta. En tee isot vaatimukset, kuten “en juo enää”, koska en halua loppeta kokonan vain vähentää, ja voida paremmin. Sit haluan vähenna 20 annoksen, ja kun onnistun, niin hyvää on. Terkkuja. Tirskis
Tervehdys, uusi käyttäjä esittäytyy.
Juuri tänään muistelen hauskaa viikonloppua, kun otin kahtena päivänä melko reippaan satsin olutta. Ei kaduta ollenkaan, koska oli harvinaisen mukavaa. Osasyy oli se, että rahaa ei mennyt kovinkaan mahdottoman paljon. Nekin reilut parikymppiä tosin olisivat olleet entuudestaan heikossa ruokarahastossa kova lisäys. Monesti kuitenki tuo rahan meneminen eniten juomistouhussa häiritsee. Vino pino kuitteja baari-illan jäljiltä on mitä oivin morkkiksen lietsoja.
Minun tulee yleensäkin juotua vain siitä syystä, että minua sattuu huvittamaan ja olutta tekee mieli. Itsekurini on melko heikko ja jos oluenhimo sattuu joskus vaikka iltasella iskemään niin minä en ala sen ihmeempiä perusteita itselleni laatimaan oluen ostoa oikeuttamaan. Monesti kyllä koulunkäynnistä aiheutuva vitutus on omiaan saamaan suu enemmän napsamaan, mutta tämän hetken tavotteina olisi säästellä viikkobudjetin pakolliset olutrahat sinne viikonlopulle. Aivan turhan paljon on tullut nyt koulujen alettua juotua ja jos ei muuten niin viikollakin jonkun verran. Olut se perkule kun on vain niin makoisaa. Jumalten kullankeltaista nektaria, jota tulee kyllä sille päälle satuttua kumottua kylmästä tuopista kiduksiin tölkki poikineen illassa. Nyt kuitenkin on näin kuunvaihteessa rahat aina vain enemmän loppu ja käynnissä on suuri tavoite olla selvänä aivan viikonloppuun asti.
Kokonaan selvän viikon olen viimeksi viettänyt arviolta kevään korvilla 2006, sen jälkeen on kyllä jokaikisenä viikonloppuna tullut jonkun verran otettua, mutta kun olin tuosta kahdesta vuodesta 1,5 vuotta töissä niin sinä aikana en kyllä viikolla oluisiin juurikaan koskenut. Työ oli silloin niin vittumaista, ettei sitä selvinpäin olisi kestänyt ja ilman jokaviikkoista nollausta. Nyt opiskeluiden alettua on ollut todella suuria hankaluuksia kontrolloida rahankäyttöä, kun monen vuoden työssäolon aikana oppi käyttämään rahaa melko lailla lupsakkaasti - etenkin alkoholiin. Vieläkään ei yli puolen vuoden harjoittelun jälkeen opi sitä, että se makoisa 10e mäyräkoira pari kertaa viikossa leikkaa opiskelijabudjettiin melkoisen loven jatkoa ajatellen.
On sekavaa tekstiä, koska olen aivan nukahtamispisteessä. Tällainen tervetuliaisavautuminen nyt kuitenkin, kun vihdoin sain aikaiseksi palveluun kirjautua. Lähinnä haen “meistä vähentäjistä” vinkkiä, että mitä kaikkea muuta sitä voisi tehä viikonloppuisin kuin nautiskella kaljaa vauhdittamaan kaikkea muuta kotona tehtävää puuhastelua. Baariinkaan ei ole aina kauhea into kun kuitenkin sen verran kitsas olen perimmäisiltäni. Selvin päin kaikki perusaskareet, kuten tietokoneella pelaileminen, messengerissä höpöttely jne jne tuntuvat huomattavasti latteammalta touhulta. 
Niin härskiltä kuin se kuuluukin olen täällä myös lukemassa muiden ajatuksia ja tarinoita elämäntilanteistaan peilatakseni niitä omaan alkoholin käyttööni. En miellä itseäni kovin mahdottomaksi kuluttajaksi, mutta opiskelijan tulojen määrää ajatellen määrät ovat vallan liiallisia. Se on vain sillä tavalla, että hyvä meininki ei tule kotiovelle vaan se pitää mennä kaupunkin kokemaan - se taas ei aivan ilmaista ole.
En koe olevani alkoholiongelmainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Itsekurini on vain niin äärimmäisen surkea. Jos kaappiini on onnistunut joltain reissulta pari putelia olutta jäämään niin ne on imaistu heti ensi vartissa sen sijaan, että jättäisin ne sinne itseäni kiusaamaan. Mikäli kaapissa möllöttäisi vaikka joku halpa saksalainen tiskivesi niin sitä ei tulisi kyllä välttämättä aivan tuossa tuokiossa imaistua. Pari tölkkiä kotimaista lageria sen sijaan ei siellä kauaa vanhenisi.
Paria krapulassa kouluun menoa (opiskelijabileitä on kun melkoisen usein ellei jopa useimmiten keskellä viikkoa) lukuun ottamatta alkoholi ei ole ikinä häirinnyt velvollisuuksieni hoitoa. Koulukäynti ja aiempi pitkä työssäolojakso eivät ole kärsineet viikonlopun viihteellä käymisestä muuten kuin että senkin viihteellä vietetyn ajan olisin tietenkin vaihtoehtoisesti voinut istua kotona nenä kiinni ruudussa, aivan kun en sitä muutenkin tekisi tarpeeksi. Näillä linjoilla jatkeaan. Pidätä itselläni oikeuden nollailla aina silloin tällöin kun hauskaa seuraa on samoilla linjoilla liikenteessä - kaikki aina siinä rajoissa, että status rehellisenä ja vastuuntuntoisena veronmaksajana säilyy! 
Tähän minun on pakko sanoa, että miksi sitä sentimentaalisuutta ja herkistelyä pitää lietsoa erinäisillä musiikkivalinnoilla? Jos on apaattinen tunnelma niin johan sanoo järkikin, että silloin asiaan voisi saada kohennusta kuuntelemalla iloista musiikkia. Dokatessa kuuntelen useimmiten vain hilpeää mielimusiikkia. Jos alkaisin soittamaan kotimaista melankolista pop-paskaa kuten Joutsenlaulua, Murheellisten laulujen maata, Apulannan Ilonaa tai muita suorastaan apatiaa lietsovia kappaleita niin johan nyt olisi tunnelma erilainen kerrassaan. Onko tuo ihme, jos kapakoissakin on niin apaattinen tunnelma, kun siellä ikivanhat suomen helmet raikaa ja ihmiset notkuu tuoppiensa äärellä tipat linssissä surkuttelemassa omaa kurjuuttansa. Tekopirteys on asia erikseen, mutta tuli vain mieleen tämä sama juttu, joka tulee mieleen joka kerta, kun jossain pienemmässä kapakassa soitetaan noita ikäloppuja itkuvirsiä.
Tuossahan teit legendaarisen tempun ja korvasit ahdistukseen keksityn lääkevalmisteen alkomahoolilla ja kyllähän se sekin asiansa siinä hommassa ajaa. Itse pyrin lääkitsemään ahdistushäiriöni ihan sitä varten saamillani lääkkeillä (tiedän, kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole) ja mahdollisimman harvoin alkoholilla, vaikka se oivan tuntuinen keino ahdistuneen olon kohentamiseen onkin.
Älkää loukkaantuko, mutta kyllä minua hieman surettaa se, kuinka apaattisia olette “retkahdettuanne” ja juotuanne pari hassua olutta. Johan sitä nyt nämä joidenkin turhaan ylenkatsomat “normaalit ihmiset” ottavat oluen-pari työpäivän jälkeen. Itselleni tuo nautitun alkoholin määrä apatiaa lietsoo silloin, kun on tullut otettua joku 18 tölkkiä olutta ihan vain kotona tissutellessa. Tosin sitä en onneksi usein harrasta ja jos kännissä tekee mieli olla niin halvemmaksi se lisäksi noin tulee kuin, että lähtisi baariin maksamaan kipeäksi juotuaan ensin jotain 9 olutta pohjille. Musiikkikin on meikäläisen chilling loungessa kohdallaan, samoin täyden palvelun viihdekeskus. 
E: Anteeksi peräti neljä perättäistä postausta, mutta ajatuksia ja quoteja on varmastikin helpompi seurata näin. Lisäksi ei jaksa aina muokata, koska kilometrin mittaista viestiä ette varmastikaan tulisi niin herkästi lukeneeksi ja aloin lukea ketjua takaperin. 
Pitkästä aikaa taas täällä. Huomaan että uusia tulokkaitakin on paljon, ja että ainakin Tirskis on palannut joukkoomme. Kivaa, tervetuloa!
Minulle ei nyt kuulu mitään ihmeempiä, juon kuten ennenkin; joka toinen päivä 2-4 tuoppia kepua, joka toinen päivä juomatta ja pää hiukan kipeänä! Vähentänyt kuitenkin olen (ennen 4-6 tuoppia A-olutta)!
Ja tämä ei ole aprillipilaa! 
Annuli, kiva kuulla susta taas…ja hyvä kun olet pystynyt vähenteleen…mulla nyt kolmas päivä juomatta…taas vaihteeks…no kevät tulee joka tapauksessa…
Mua jokseen kyllästyttää tänne kirjottelu, joten tarkoittaakohan se etten ole enää niin hädissäni? Alkuun hilpasin tänne aina kun vain mahdollista, nyt hyvä kun kerran pari viikossa…
Loma lähestyy, joten palaillaan sitten jonkin ajan kuluttua.
Aurinkoista kevättä kaikille ja häntää pystyyn vaan
neljäs päivä juomatta ja olo taas superenerginen ja aikas hyvä…11 astetta lämpöä päivällä, mahtavaa…
Aurinkoista Päivää
Viides täysin tipaton päivä menossa!
Enpä muista milloin viimeks oisin ollu näin kauan ottamatta. Vaan onpa ollu vaikeeta…
“Onnex” mun mahaki on temppuillu niin paljo ettei ole edes voinu ottaa vaikka ois kuin tehny mieli. Näköjään täytyy käydä melko pohjalla ennen ku tajuaa vähentää tätä läträämistä! Et sit vasta ku elimistö sanoo stopit tai jotain muuta radikaalia. Eli vähennettyä olen saanu ku pysys vaan siinä.
Päivä kerrallaan. Kiitos todella paljon kaikille kanssakulkijoille!
Teistä on kovasti apua tässä kivisen matkan varrella!
viides päivä täälläkin juomatta ja mennyt yllättävän helposti…ollut niin paljon tekemistä koko ajan…huomenna kyllä tulee ehkä otettua mutta sitten taas juomatta…
musiikki syventää tunteita ja se on tärkeetä ihmisille jotka elää siitä ja pystyyn analysoimaan ja tuntemaan tunteita musiikin kautta…mulle ainakin musiikki on äärettömän tärkeä kanava elää ja kokea tunteitani ja mennä supersyvälle, koska toisten täytyy välillä päästä sinne…
ja eilinen meni juomiseksi ja kaikki päin prinkkalaa kuten nykyään on taas kännissä mennyt