Musititko kirjoittaa ruksin myös tenttipaperiin? Ettei jäänyt tärkein kysymys tentissä vastausta vaille. 
^ . Siihen kysymykseen oli tänään ilahduttavan helppo vastata. 
.
Mielestäni todella fiksu veto vaihtaa “syöpäkääryleet” pelkkään nikotiini valmisteeseen. Addiktio pysyy, mutta keuhkot huokaisee helpotuksesta. Itsellä on tuttu joka teki samalla lailla, mutta nyt syö sitä purkkaa jo kohta kolmatta vuotta
Itsellä on aikomus myös lopettaa nikotiini addiktioni. Itse tosin tulen lopettamaan seinään. Tulee oleen todella tuskaista, mutta olen niin monesta erilaisesta psykoaktiivisesta aineesta vierottautunut, että osaan tavallaan jo valmistautua maanpäälliseen henkiseen helvettiin joka kestää viikkoja
Kannattaa muuten tutustua vaikka netin avulla siihen kuinka haitallista nikotiini on aivoille, se on ainakin itselle saanut pontta enemmän ja enemmän tähän lopettamis päätökseen kunhan saan noita muita mömmöjä eka poistettua…
Hieman ensimmäistä kertaa lueskelin ketjuasi ja hyvin näyttää raittius etenevän. Tsemppiä ja vaikka välillä sataisikin paskaa niskaan muilta “kaikki tietäviltä konkareilta” niin pidä oma linjasi. Korkki vaan kiinni se on pää asia!
.
.
Sen kieltäminen on suurempi ongelma, kuin tuosta puhuminen. Puhuminen ongelmistaan voi tuoda ratkaisun niihin, mutta salailu taas…
Kaavahan on usein sama, kun syitä löytyy vaikka miten paljon ja jos ei löydy, niin juominenhan ei niitäkään tarvitse. Tarpeen voittaminen on usein haaste, kuten nuo sosiaaliset ympyrätkin, mutta usein nuo sosiaaliset ympyrät on voitettu, kun juomisen tarve on voitettu.
Mitkä asiat puhuu juomisen puolesta, mitkä vastaan? Usein kaikkia juomisen aiheuttamia ongelmia ei osaa aluksi edes havaita, mutta kun saa olla raittiina, niin nekin tulee näkyviin. Mm nuo sosiaaliset ongelmat ovat sellaisia, kun ne näkee tavallaan kaikki sen pullonpohjan läpi.
Näyttää siltä, että ainakin sinulla kirkastuu päivä päivältä mitä viina vie ja raittius tuo. Eihän kaikkia asioita osaa nähdä raittiuden syyksi, mutta ottaa ja sitten juo, niin näkeekin miten lisäsuunnitelmat muuttuu ja kaikki muuttuu taas, mutta mihin suuntaan,…
Tässä lauseessa saatta olla jotain itsellesi tärkeää. Mitä tuo noviisiuden tunne sinulle merkitsee. Vaikuttaa siltä, että tuo tunne olisi synnyttänyt halua juoda. Tartu tuohon tunteeseen ja mieti erilaisia pelkoja, joita siihen liittyy. Piirrä käsitekartta, niistä peloista ja uhkakuvista. Avaa nuo pelot konkretiaksi ja tosiasioiksi, etteivät ne pääse syömään sinua epämääräisinä möhkäleinä. 
.
Kovin tyypillinen taipumus meillä oman itsemme Jumalilla. Haluamme olla muita parempia niissäsin asioissa, joihin kykymme eivät riitä. Juuri tuon takia harrastan golfin peluuta. On niin hyödyllistä hyväksyä olevansa muita lahjattomampi. Mikis sitä pesäpallomailaakaan pitäisi mistään muusta syystä huiskia, kuin yhdessä olemisen ilosta. Onko sillä sitten merkitystä osuuko palloon vai ei. Tuohon vaivaan jouduin juomaan paljon viinaa, sillä aikaa kun muut nautiskelivat leikkimisestä.
Tuo kuulostaa sekä pahaksi äityneeltä perfektionismilta (katso esim. täällä nyyti.fi/palvelut/elamantait … uttaminen/). Molemmat ovat ajattelutapoja ja toimintamalleja, joista voi oppia pois - ne eivät siis ole faktoja, jotka täältä ikuisuuteen ja loppuelämäsi määräävät elämääsi. Ihan yhdessä yössä se ei tapahdu, mutta treenaamalla saa tuloksia (puhun kokemuksesta). Ja molemmat löytyvät usein alkoholismin taustalta - työ/koulu/sosiaalinen elämä kaikki menevät suorittamiseksi ja hyväksynnän hakemiseksi suoritusten kautta. Samalla ajaa itsensä yhä ahtaampaan häkkiin, kunnes lopulta pitää juoda (silloin kun voi olla kuin Ellun kanat ja lyödä vaikka kaiken läskiksi).
Luin tuossa mielenkiintoisen kirjan siitä, miten ihmiset tekevät päätöksiä ja oppivat uusia asioita. Erittäin tärkeä tekijä (siis ihan aivokemiallisesti tärkeä) on epäonnistuminen ja uudelleen yrittäminen: nämä yritykset auttavat ratkaisemaan ongelman nopeammin ja luovemmin kuin se, että koettaa tehdä kerrasta oikein ja täydellisesti. Samalla “epäonnistumisten” myötä oppii myös asioita, joista on hyötyä tulevien ongelmien ratkomisessa. Ihminen on rakennettu oppimaan kokeilemalla ja siksi sanotaan, että “erehtyminen on inhimillistä”. Ja mielestäni hauskinta ei ole täydellinen suoritus: hauskinta on se, kun yrittämisen ja erehtymisen ja kokeilemisen kautta lopulta onnistuu.
Sekä perfektionismista että itsetunnosta on kirjoitettu paljon (suomeksi/englanniksi) ja aineistoa löytyy netistä ja kirjastosta. Suosittelen, lukeminen herättää ajatuksia ja antaa työkaluja ongelman ratkomiseen. Ainakin itse koen asioihin perehtymisen olleen valtavan tärkeää, tavallaan omien ajattelutapojen kyseenalaistaminen ja uusien opetteleminen ovat avanneet ihan uuden elämän, jossa on ok olla keskeneräinen.
.
Mä olen alkanut tykätä maailman ärsymmättävimmästä sloganista “nothing changes if nothing changes” - se ärsytti/ärsyttää, koska se on niin totta 
Mutta samaisen sloganin siivittämänä olen saanut muutettua aika paljon kaikenlaista elämässäni, koska tottahan tuo on. Jos mikään ei muutu, olen viiden vuoden päästä täsmälleen siinä missä olen nyt, ja sitä en todellakaan tahdo.
.
Join yöllä unissani nelikymppistä ja tulin känniin eikä selvistely olis voinut vähempää kiinnostaa ja hyi vittu. 
Nuo unet kertonevat siitä, että sisikundisi kaipaa viinaa. Ei mikään ihme, onhan se tottunut viinaa saamaan. Vedä kolme kertaa syvään henkeä ja käy siellä jokamiehen joogatunnillasi. Koita rauhoitella ja kannustaa sitä sisikundia.
Huomenta Narkutunja
Unissa sitä kelaa juomistaan monelta kantilta, osa ehkä kaipaa vielä jotain mennyttä fiilistä, mutta valveminäsi haluaa
pysyä raittiina. Työnnä vain sisikundillesi tutti suuhun :mrgreen: Myöhemmin tulee unia, joissa “sisikundisikin” alkaa inhoamaan alkoholia ja sanot unissasikin ei.
Tosi hienosti olet selvinnyt tähän saakka, minä olin aikoinani ihan lamassa monta kuukautta, ei olisi ollut puhettakaan joogailemaan menosta, suunta oli lähinnä tupakalle ja takaisin sisään. Työssä selvisin joten kuten. Joten ole vain ihan tyytyväinen itseesi, perfektionismiksi riittää, että on päivän kerrallaan juomatta. Muu tulee aikanaan.
Netti edelleen poikki (asia jolle ei voi mitään, vaikka yrittäisi kuinka soitella nimeltä mainitsemattomaan firmaan), joten tikku jää taas viikoksi rakkaalle tytölleni. Lempeällä itsensä pakottamisella senkin jättäminen onnistuu, kas kun tuo nettiiriippuvaisuuskin uhkaa holistia…
Tsemppiä ja rasti ruutuun tulee tänäänkin, eikö?
Kiitos tsempeistä molemmille, rastia ruutuun 
.
Upotan itseäni täällä hyvään musiikkiin, toimii paremmin kuin hyvin. Tenttiinkin luin kaverin kanssa, joten en ole edes pelkästään laiskotellut tänään .
Muistathan nimenomaan laiskotella tarpeeksi ja nimenomaan hyvällä omallatunnolla. Siitä se sisikundi tykkää Laiskotteleminen on myös hyvä keino potkia perseelle sitä sisäistä perfektionistia.
Se tekee nöyremmäksi, kun tajuaa yhä lisää siitä ongelmasta ja sen vaikutuksesta meihin, kun edes unissakaan ei saa olla raittiina, vaikka haluaisi. Ongelma ei ole mikään pikkujuttu jota ei tarvitsisi työstää itsessään. Se on kyllä hyvä juttu, että ongelmansa kokee selvinpäinkin, jotta voisi jatkaa herättyään tekemään kaikkensa.