Olin 1,5 vuotta raitis ja näin sinä aikana monta kertaa unta että vedin jallua. (En ikinä edes juonut Jallua. Taisi olla viinanhimo niin kova että piti vetää oikei jallua sitten) Aamulla herätessä olin iloinen että se tapahtui vain siellä unessa. Sitten kun tissuttelin taas raittiuden jälkeen “kohtuukäyttäjänä”, muistelin noita unia. Krapuloissa ja ahdistuksissa kaipasin sitä että olisinkin oikeasti raitis ja kännissä vain unissani. Siitä se raittiuspäätös sitten lähti elämään.
Tsemppiä täältä multakin,täälläkin ollaan taas uuden yrityksen alussa!Itse voisin antaa sinulle eteenpäin neuvon että älä ole itsellesi liian ankara. Mulla on ollut tapana murehtia töitä,opiskelua ja ihan kaikkea mahdollista. Sitten,usein kun on tuntunut että nyt en onnistunutkaan jossakin asiassa täydellisesti niin on tehnyt mieli lähteä juomaan. Ja nimenomaan lähteä kaljalle koska muutaman kaljan jälkeen kaikki on valoisampaa. Muka. Kemiallinen harha mutta uskottava sellainen.
Sitten miettii myös itsekin sitä että toiset eivät ole tyytyväisiä minuun tms. Sekin antaa aihetta “piristää” itseään kun muut eivät muka ymmärrä/välitä. Varmaan kummastelee joskus aikojen päästä näitä keloja mitä oli juodessa jos silloin on raitis… Juodessa mietin monesti yöhön asti jotain tiettyä ongelmaa.Yksin koska olenhan niin “herkkä etteivät toiset sitä kuitenkaan niin koe”.Ja eniten arkailin lopulta puhua toisille.Ja toki näin on vieläkin.
Ja nuo opiskeluun,töihin tms liittyvät “vapaa-ajan harrastukset”,miksi ne liittyvät niin usein dokaamiseen? Itse olen aina ollut hilpeä ja mukava “laulutyttö” tuttaville,mitä nyt on kummasteltu juomani viinan määrää ja sitä että aina menee yli. Eikö “hauskoissa nuorten bileissä” ajatella alkoholinkäytöstä että kaikki eivät halua/voi tehdä niin. Mitä tehdä kun omat “kantamestat” ovat alkoholin juomiseen liittyviä? Mulla eräs ystäväni nykyään vaan syyllistää mua juomisesta ja painostaa kanssaan tekemään “tavallisia” asioita. Hyvää voi tarkoittaa mutta en mä aikuisena ihmisenä tarvitse ketään itseäni torumaan vaan tukemaan minua olemaan menemättä kaljalle. Haluaisi kuitenkin käydäkin jossain näin 25-veenä.
Ethän sä muille oo vastuussa kuin itsellesi mutta tukea täältä koko Plinkistä saa niin vähentämiseen kuin lopettamiseenkin. Uni on hyväksi mut (kuten tiedät) jo vähän reippaampikin juominen aiheuttaa univaikeuksia,kireyttä ja stressiä.
Mäkin heräsin virkeämpänä kuin hetkeen (toki vielkin väsyttää) ja innoissani pohdin et miksei aina herätä näin.
Taisi olla Narkujalla kyse pelkästä unielämästä. Leffat käy vilkkaaksi tuossa raittiuden alkumetreillä, eikä meno ole himmennyt vielä puolen vuoden kohdallakaan. Aihepiiri tosin on monipuolistunut alkoholista mitä omituisempiin seikkailuihin, mutta vieläkin välillä viina on mukana unissa tavalla tai toisella.
Millä tavalla ei edes unissakaan saa olla raittiina, minä ainakin olen raittiina koko valveillaoloaikani. Ei mulla mitään alkoholiongelmaa ole koskaan ollutkaan muulloin kuin selvin päin, mitä nyt sitten joskus viinan loppuminen kesken illan. (No joo, pieni kärjistys tässä, olen kyllä joskus tiedostanut alkoholinkäyttöni ongelmallisuuden myös vähemmän selvällä päällä.)
Ja vielä, jos kyseessä olisi mielestäni jokin pikkujuttu jota ei tarvitse työstää itsessäni, en varmasti olisi tällä palstalla vaan vetämässä viinaa. Kerro toki, millä perusteella olet minusta sellaisen kuvan saanut?
[/quote]
Minä olen korkeintaan tyytyväinen, että teet itsesi kanssa töitä, kun kenenkään alkoholiongelmaa ei voida sanoa vähäpätöiseksi. Itsekin näin noita unia ja olin muutaman kerran aivan shokissa juomisesta, mutta kun lopulta heräsin ja se henkinen krapula hälveni, niin tajusin lisää, kuinka suuri merkitys raitistumisella oli minulle. En halunnut enää juoda, mutta en voinut sille mitään, että unet kiusasi minua vielä. Oli niillä oma parantavakin tarkoitus, mutta oli ne kiusallisiakin.
Taisi joku sanoakin miten pää taistelee vapautuakseen juomisen tarpeesta noilla unilla ja niin se varmaan onkin.
^^Joo kyl mäkin oon jo kiskonut unissani punkkua ja miettinyt että “noinko vaan” … ja sitten herännyt ihan vähän ja ajatellut että aha, eipäs, no HYVÄ. Etten ole noin helppo.
On hyvä kun pystyt tarkastelemaan itseäsi ja niitä “stressipaska angstejasi” ikään kuin ulkopuolisen silmin.
Tälläinen tietynlainen perspektiivi omaan itseensä alkoholistina, auttoi suunnattomasti minua oman raittiuteni alkumetreillä.
Ja sitten kun tulee juuri niitä, “kai sitä yhden voisi ottaa” tai “onhan tässä jo tovi onnistuneesti raitisteltu niin, mitäpä tuosta yhdestä railakkaasta illasta nyt hernettä nenään vetäisisi”, niin silloin hyvä keino (siis ainakin itsellä) oli vain miettiä, että ne on puhtaasti alkoholistisia ajatuksia ja johtuu addiktiostasi. Eli vaikka ne ovat sinun ajatuksiasi niin ne tulevat sinun tietoisuuteesi juuri sairautesi vuoksi. Eli periaatteessa ne eivät ole puhtaasti sinun omia ajatuksia
Hieman vaikea selittää miten sen itse koin mutta annoin tavallaan “viinapirulle” vapaat kädet mutta en antanut sen johdattaa minua fyysisesti tuopin ääreen
Ja kun kuukaudet vierivät niin nämä alkoholistiset ajatukset hiljenevät, voi niitä siittä huolimatta tulla, mutta silloinkin vaan noudattaa samaa, edellä mainitsemaani kaavaa. Se on ollut minun tyylini ja onnistuneesti olen päivä kerrallaan edennyt omaa etanolitonta polkuani.
Hei,mahtavaa!
Mulla oli aiemmin tänään hidas ja tyhjä olo. Koko ilta yksin kotona. Mutta tästä se lähtee. Jos menis baariin niin se ois vaan oman mielen mutkien verhoamista alkoholilla. Joten päätin että enpä mene. Täällä roikuin.
(En ikinä edes juonut Jallua. Taisi olla viinanhimo niin kova että piti vetää oikei jallua sitten) Aamulla herätessä olin iloinen että se tapahtui vain siellä unessa. Sitten kun tissuttelin taas raittiuden jälkeen “kohtuukäyttäjänä”, muistelin noita unia. Krapuloissa ja ahdistuksissa kaipasin sitä että olisinkin oikeasti raitis ja kännissä vain unissani. Siitä se raittiuspäätös sitten lähti elämään.
Juodessa mietin monesti yöhön asti jotain tiettyä ongelmaa.Yksin koska olenhan niin “herkkä etteivät toiset sitä kuitenkaan niin koe”.Ja eniten arkailin lopulta puhua toisille.Ja toki näin on vieläkin.
Leffat käy vilkkaaksi tuossa raittiuden alkumetreillä, eikä meno ole himmennyt vielä puolen vuoden kohdallakaan. Aihepiiri tosin on monipuolistunut alkoholista mitä omituisempiin seikkailuihin, mutta vieläkin välillä viina on mukana unissa tavalla tai toisella.
