Eikö olekin kumma juttu, kun jokin laittaa meidät epäilemään itseämme, jos sittenkin pitäisi ottaa
. Kuka? siellä päässä huutelee juomisen puolesta, kuka vastaan. Itsekö sen lopettamisen tekee itselleen vaikeaksi, vai mikä siinä on, kun haitat tiedetään olevan suuremmat, kuin hyödyt, niin sehän pitäisi olla päivänselvä asia, mutta, kun ei ole.
Mikä on se koko kuvio, niin siinä on sitä ajateltavaa. Esim miksi halutaan tarjota alkoholia muille? Itse tarjosin siksi, jotta olisi vielä parempi syy juoda, kun muutkin on kännissä. Eikä se yhtään vähentänyt juomisen tarvetta, kun sain siten näyttää pystyväni juomaan enemmän, kuin muut. Minä etsin varmasti omista pippaloista kavereita tai ystäviä itselleni, mutta yleensä löysin vain ne, joiden avulla tai kanssa sain juoda.
Omat sosiaaliset ympyrät on muuttuneet, kun en enää etsi menneisyyttä tai tulevaisuutta, siis sitä mitä muistan tai kuvittelen humalalla saavan aikaan, vaan sitä, mitä elämä (raitis elämä) tuo eteen.
Raitis elämä ei kuulostanut aluksi kovin houkuttelevalta, mutta kun muita vaihtoehtoja ei ollut enää, niin siihen oli pyrittävä sekä alettava muuttamaan omia tekemisiä ja ajatuksia. Omat ympyrät muuttuivat, kun opin itsestäni yhä lisää. Mm se, että mihin minun kannattaa mennä ja kenen seuraa etsiä. Luultavasti itse tarjoaisin takaisin vain luuvitosta, jos joku kaataisi minun housuilleni nelikymppistä, jos jostain kumman syystä joutuisin seuraan, jossa juominen on pääasia.
Nyt on paras lopettaa, kun nuo nelijalkaiset ystävät tarvitsee apua, toinen ulkonaoleva haluaa sisälle ja toinen sisällä oleva ulos. On siis pakko hakea posti ja siitä tulikin mieleen, ettei sen hakeminen pelota enää 