Hyvä, ettet retkahtanut, olisi varmasti aamulla ahdistanut kahta kauheammin. Nyt se alkoholilainsäädäntö, johon kuuluu nuo myyntiajat, pelasti taas yhden ihmisen. Olen siitä täälläkin paasannut. Kyllä ei voi tähän maahan sallia kovin vapaata alkoholipolitiikkaa. Ajatella, että osa on puuhannut hankkeen kimpussa, joka sallisi alkoholin kotiinkuljetuksen.
Mäkin muistan sen tunnelman, kun odotti iltaa juomien parissa. Päivällä sitä puuhasteli hyväntuulisena kaikenlaista ja haki ehkä jo valmiiksi kylmiä juomia. Sitten, kun päästiin liikkeelle, niin alkuun oli tosiaan meno ja olo kohdillaan, mutta sitten mulla kävi aina niin, että alkoi väsyttää ja vituttaa. Muistan lukuisat kerrat, kun en puhunut kelleen mitään ja poistuin “takakautta” lähimmälle taksitolpalla ja painuin nukkumaan. Tämä kuvio toistui niin monta kertaa, että lopetin tuolla yöelämässä juoksemisen, alkoholismi ei silti ollut poistunut minnekään, jatkoin käyttöä omilla ehdoillani vielä vuosiakausia (idiootti) vaikka tiesin, ettei aine sovi kenellekään, varsinkaan minulle.
Nyt nautin kirkkaasta mielestä, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Valehtelisin silti, jos sanoisin, ettei koskaan ollut kivaa. Ne mukavat reissut liittyvät kyllä aina siihen, kun ei oltu liian humalassa ja voi olla niinkin, että aika kullannut muistot.
Elämässä ja maailmalla sattuu kaikenlaista, on aina sattunut ja tulee sattumaan jatkossakin. Ne tapahtumat, jotka saivat minut harppomaan kauppaan, kuin kolmiloikkaaja, tapahtuvat edelleen aina aika-ajoin. Nyt otan ne vastaan, enkä edes heilahda. On mahtava tunne huomata, että on vapautunut siitä alkoholin niskalenkistä.