Ilman muuta on kiva kuulla sinun, Boheemi ja kaikkien muidenkin kuulumisia. Kysyin lähinnä siksi, että viimeisestä viestistäsi sai sellaisen kuvan, että elämäsi olisi tasapainossa alkoholin suhteen. Jos näin on niin se on todella UPEAA! Antaa toivoa meille muille jotka yrittävät vähentää ja miettivät onko se oikeasti ikinä mahdollista vai onko ainoa mahdollisuus lopettaa kokonaan. Itsekin haluaisin päästä siihen, että ei olisi mitään ongelmaa olla ilman tai jos juon niin juoda vain sopivasti. Hienoa jos olet sen jo saavuttanut. Toivottavasti saat vielä maksa-arvosikin siihen kuosiin, että voit huoletta jatkaa hedonistista nautintoa.
Itsekin maksasta huolestuneena olen lukenut aika paljon aiheesta ja jutellut lääkärin kanssa. Totta on, että maksakirroosi ei varoita oireilla, mutta verikokeilla sitä voidaan kyllä ennustaa. Samoin ultralla. Ja lääkäri myös kertoi, että jos maksakirroosi havaitaan ajoissa niin se ei ole kuolemaksi vaikka olisikin alkanut. Siinä kohtaa kyllä on sitten paras lopettaa kokonaan. itse toivon, että jos osuu kohdalle niin olen kuin sinä, eikä ole mitään ongelmaa lopettaa.
Kirjoittele toki Boheemi lisääkin kokemuksistasi kun siltä tuntuu, mutta koita kestää (tyhmiä?) kysymyksiäni. Utelias kun olen.
Mun juominen on tällä hetkellä suht hallinnassa, mutta tää tasapaino on niin herkkä, niin herkkä…
Ei tarvitse kovin suurta vastoinkäymistä taas elämässä, niin Alkon kautta sitä aletaan sulatella. Joo kävisin kaikissa mahdollisissa maksakokeissa, jos olisi varaa. ALAT oli kesällä 148, muuta dataa ei ole. Ulosteen värin olen huomannut reagoivan juomiseen, merkkinä maksan rasittumisesta. Joka juomiskerran jälkeen viikon aina vaalean saven väristä paskaa. Sappea ei erity. Sitten tummuu. Askites pelottaa. Jos siitä tulee mitään merkkejä, niin lopetan pysyvästi. Se vaan voi olla sitten liian myöhäistä siinä vaiheessa. Viimeiset vuodet olen vetänyt kännin neljän päivän välein, Viimeiset kuukaudet viikon välein. Nyt pidin 10vrk tauon. Jos saisin pidettyä kännien välillä kahden viikon tauot aina, niin olisin erittäin tyytyväinen. Sitten jos vielä kuolee, niin kuolkoon.
Työpaikan pikkujoulut on nyt juhlittu sitten tältä vuodelta. Ihan ok bileet oli, mutta kyllä taas ihmettelin miksi piti vähän väkisinkin kiskoa viiniä kaksin käsin. Älkää ymmärtäkö väärin, en ollut mitenkään näkyvästi humalassa ennen kuin ehkä taksijonossa. Jotenkin vaan oli taas se moodi päällä, että kuvitteli kaiken muuttuvan hauskemmaksi juomalla enemmän. Todellisuudessa bileet vaan oli vähän tylsät. Tiedätte ehkä sellaiset, joissa on valtava määrä väkeä isossa paikassa, jossa sitten vaellat ympäriinsä etsimässä tuttuja, vaihdat heidän kanssaan muutaman lauseen ja jatkat sitten etsimään taas lisää tuttuja. Olisin ollut jo kympin aikaan ihan kypsä lähtemään kotiin, mutta kun jotenkin sitä uskoa aina riittää siihen, että vielä jotain hauskaa voi olla edessä. Onneksi sentään maltoin olla lähtemättä jatkoille, joten olin suht aikaisin kotona.
Krapula kuitenkin vähän vaivasi eilen aamulla ja ikävä kyllä kotona oli jäljellä korjaussarjaa. Hyvin olisin tullut toimeen ilman sitä, mutta kun kerran oli tarjolla niin tulihan sitä sitten juotua. Onneksi ei sentään ollut kuin parin drinksun verran, muuten olisi vaan kankkunen siirtynyt tähän aamuun. Kyllä sai tänään taas huomata, kuinka paljon vähemmän viikonloppu rentouttaa / palauttaa silloin kun juo. Olin aivan poikki kun aamulla heräsin hiukset märkänä hiestä. Eikä nyt kuitenkaan ollut mikään pidempi putki takana.
Ihanaa, että keskiviikko on vapaata. Voi oikeasti levätä kun ei ole mitään syytä juopotella. Tarkoitus olisi juhlistaa itsenäisyyspäivää menemällä elokuvien päivänäytökseen ja sen jälkeen ravintolaan syömään. Eikä pisaraakaan viiniä tai muutakaan alkoholipitoista minulle. Mies juokoon oluet ravintolassa, minä toimin vapaaehtoisesti kuskina.
Minulla on ollut aikaisemmin vähän tapana tuijottaa kalenteria ja miettiä mitä kaikkia vapaita on tulossa normaalien viikonloppujen lisäksi miettien, että sitten voi rauhassa juopotella kun ei tarvitse töihin herätä. Tänä aamuna tajusin tuijottavani kalenteria miettien milloin on eka viikonloppu niin, että ei tarvitse juoda viinaa / viiniä. Todella kummallinen ajatus minulle!! Mutta niin terve, noinhan se juuri kuuluukin olla. Juhlimisen ja juopottelun kuuluukin väsyttää niin, että sitä ei halua tehdä liian usein.
Nyt siis vielä yksi kostea viikonloppu (lue lauantai) edessä, sitten pari viikkoa kuivattelua ennen jouluaattoa. Joulu on usein ollut todella paha juomisputken syy. Tänä vuonna pitää se saada muuttumaan. Pitkää vapaata ei saa pilata pöhnällä, vaikka en ihan alkottomana aiokaan olla. Tuo eilinen vaan osoitti kuinka helposti minulla lähtee lipsumaan krapulassa hyvät päätökset. Heti jos lähtee korjaamaan ollaan taas väärällä raiteella. Siksi pitää aatona juoda niin vähän ettei ole mitään syytä korjata seuraavana päivänä. Tätä muistutusta pitää lukea moneen kertaan ennen sitä.
Virkeää viikon aloitusta kaikille, toivottavasti olette pirteämmällä mielellä kuin minä tänä aamuna. Mietin täällä töissä mihin voisin mennä ottamaan torkut eikä kello ole vasta kuin vähä yli kasin
Maanantaita, onpa taas monta samaistumiskohtaa päivityksessäs :mrgreen:
Kuten esmes toi, että yrittää parantaa bileet kovemmalla kännillä, eikä ymmärrä vaan luovuttaa. Ja se loiventaminen, se vaan on vaan jotenkin niin koukuttavaa sitten, kun sen kerran on oppinut. Ja ihanat viikolle osuvat pyhäpäivät, pakkohan sellaset mahdollisuudet on ollu käyttää hyväkseen. Joulunpyhistä puhumattakaan.
Oli mukava herätä tänä aamuna paremmin nukutun yön jälkeen. Vaikka minulla vähentäminen eikä 5 viikon tipatonkaan varsinaisesti parantanut kokonaan huonoa nukkumistani on siinä vissi ero onko mennyt nukkumaan pää täysin kirkkaana vai humalassa / krapulassa.
Mielestäni oli positiivista, että tällä kertaa juhlissa jo tiedostin tekeväni sitä, että yritin juoda ne hauskemmiksi. Ehkäpä joku kerta jo opin ihan vaan lähtemään himaan.
Tuo tasoittelu on tosiaan sellainen vihon viimeinen asia, mistä tulee olemaan kaikkein vaikein oppia pois. Tässä kohtaa kiroan miestäni, että sen joskus minulle opetti kun ei kestänyt katsoa kärvistelyäni. Vaikka enköhän olisi oppinut lopulta ihan itsekin. Nykyään saatan olla jopa parempi kuin hän siinä . Ei no, vakavasti puhuen se on kyllä kaiken pahan alku ja juuri, minun kohdalla. Onneksi tulevana viikonloppuna en voi sunnuntaina mitään juoda, kun pitää ajaa auto lentokentältä kotiin. Jouluna toivottavasti juomat loppuu kesken, enkä voi loputtomiin tasoitella. Mutta se ei tietenkään ole mikään pysyväis ratkaisu, pitää oikeasti oppia siitä pois jos en halua olla siinä tilanteessa, että pitää lopettaa kokonaan juopottelu. Se on vaan niin, että kun sen kerran oppi ei halua / jaksa / viitsi enää sietää sitä krapulan ikävää oloa. Ei vaikka tietäisi sen kestävän vain määrätyn ajan ja sitten olo olisi taas ihan ok.
Tyräkki, jos luet tätä niin hauskaa juustoiltaa. Ajattele kuinka paljon voit niitä ihania rasvaisia herkkuja rauhassa ahmia, kun viini ei vie ruokahalua eikä lisää kaloreita.
Nyt on sitten juhlallisuudet takana. Kauniisti oli sekä Suomessa, että maailmalla valaistu erilaisia asioita, mutta olisin kyllä kaivannut hieman jotain karnevaalimeininkiä tällaiseen isoon juhlaan.
Me juhlistimme sitä käymällä elokuvissa päivänäytöksessä; Idän pikajunan arvoitus. Todella nimekkäästä näyttelijäkaartista huolimatta hieman tylsä elokuva. Ehkä sekin vaikutti, että loppuratkaisu palasi mieleen aika aikaisin. Ja toisaalta oma pää on mieltänyt Hercule Poirotin tietyn tyyliseksi kirjojen ja David Suchetin filmatisointien perusteella. Mutta ihan oli kuitenkin mukavaa ajanvietettä. Ja kyllä nykyiset elokuvateatterit on niin mukavia, että niissä istuu mielellään katsomassa tylsempääkin filmiä. Sen jälkeen sitten syömään muiden laittamaa ruokaa. Illalla juhlistin itsenäisyyttä kuten varmaankin puoli Suomea, katsomalla toisten kättelyä sohvalta käsin, selvin päin.
Nyt sitten 2 työpäivää ja taas viikonloppu. Tulossa lauantaille todennäköisesti kohtalaisen runsasta viinin tissuttelua. Tarkoituksena toimia Leelian lepotuolina ystävälle, joka on päättänyt erota pitkäaikaisesta avopuolisostaan. Siinä sivussa käydään syömässä hyvin (kasvisravintolassa!) ja kierretään Tukholman baareja. Ajokunnossa on oltava sunnuntaina myöhään iltapäivällä kun kone laskeutuu taas Suomen kamaralle.
Vaikka parin viimeisen juopottelu kerran jälkeen on ollut vähän sellainen olo, että ei ole ollut sen arvoista niin nyt kyllä taas odotan ihan innolla sitä tunnetta kun eka valkkarilasillinen humahtaa nuppiin. Nyt täytyy vaan pitää mielessä, että on koko ilta aikaa eikä viini juomalla lopu Tukholman baareista. Tuon ystäväni kanssa en usko, että tuleekaan mitään ongelmaa. Övereitähän en juurikaan julkisesti vedä, mutta joskus on tullut se olo, että haluaisi kotiin sohvan nurkkaan kiskomaan sitä juomaa nopeammin. Nyt luulen ja uskon, että tulee sellainen lauantai ilta jolloin tulee todennäköisesti taas tavoitettua se hauska humaltumisen tila, jossa on pientä jännitystä ilmassa siitä mitä ilta tuo tullessaan. Vaikka syy tavata ystäväni on aika surullinen en usko että meillä on synkkää. Hän ei ole sellainen ihminen joka jäisi tilanteeseen vellomaan sen jälkeen kun päätös on tehty. Ja hänkin odottaa “tyttöjen” iltaa kaupungilla ihan yhtä innokkaasti kuin minä. Kun on saatu käsiteltyä syyt eroon niin varmasti pääsemme enemmän suunnittelemaan hänen tulevaisuuttaan ja juttelemaan ihan kaiken maailman muista asioista.
Ihanaa on se, että tiedän pystyväni aivan helposti olemaan perjantain juomatta eli lähden lauantaina reissuun pää kirkkaana ilman mitään veressä virtaavaa alkoholin painolastia. Sen olen huomannut, että ainoa keino oikeasti nauttia juomisesta on se, että sen aloittaa elimistö täysin puhtaana kaikista substansseista. Näin siis minun kohdalla.
Nyt on sitten kaikki sosiaaliset sovitut tapahtumat tältä vuodelta ohi. Lauantaina lähdin kaverin luo Tukholmaan, ekat lasilliset meni jo puolenpäivän aikaa lentokentällä ja siitä sitten aika tasaista tahtia pikkutunneille asti. Välillä käytiin kyllä syömässä mutta täytyy myöntää, että molemmat oltiin kyllä hieman horjuvassa kunnossa kun hotellille käveltiin. Eilen sitten olisi ihan kauheasti mieli tehnyt loiventaa, mutta onneksi auto odotti lentokentällä. Kotiin päästyäni oli sitten “pakko” ottaa pari siideriä ja drinksua kun oli koko päivän muka kärvistellyt. Todellisuudessa krapula oli juuri hellittänyt eli ei ollut mitään hyvää syytä enää mitään juoda, muuta kuin tapa. Tuossa taas yksi tapa josta on eroon päästävä.
Flunssa alkoi pukkaamaan päälle jo perjantaina joten viikonloppu väsytti vielä normaaliakin enemmän. Nyt todella odotan seuraavaa viikonloppua kun SAAN olla juomatta ja vaan nukkua ja levätä. Jouluna sitten vasta seuraavan kerran aion nauttia mitään alkoholipitoista.
Olisi pitänyt tänään varmaan jäädä kotiin tätä flunssaa parantelemaan, mutta en kehdannut kun heti eka ajatus on, että muut luulee että minulla on krapula. Ihan kuin ne jostain sellaista voisivat keksiä kun eivät ole edes nähneet minun ikinä mitään juovan pikkujouluja lukuunottamatta. Mutta näin se alkkiksen nuppi toimii. No, ei tällainen kuumeeton flunssa mihinkään pahene tästä toimistossa istumisesta, mutta kun ajatuksia on vaan vaikea pitää kasassa. Harmi, että kaikki päivän tärkeät palaverit ovat iltapäivässä, ne kun haluan hoitaa ennen kuin häippäisen.
Toivottavasti saatte muut odotella joulua terveenä ja juuri niin raittiina kun haluatte.
Tuosta “pakko” ottaa vaikka krapula oli hellittänyt…mulla oli se itsenäisyyspäivän taistelu glögin kanssa just tuota ihme syitä me keksitään! mä se oman piruni silloin selätin vaan sunnuntaina pikkujoulujen jälkeen en selättänyt. Okei muutamaan jäi jne vaan en tykkää kuitenkaan.
Ja sitten tuli vaan mieleen ylipaino tuolla mun ketjussa mainitsit siitä. Jee täällä sama ongelma varsinkin tuossa tissien alla röllä painaa ja siinähän ne makkarat nätisti keskivartalolla muutenkin möllöttää elimien ympärillä.
Eli kun en juo viiniä niin sitten herkuttelen. Ei hyvä sekään.
Sulle nyt ei voi sanoa, että lisää liikuntaa kun liikut jo eli pitää siis niitä herkkuja vähentää? mun ainakin! en mä voi kilojeni kanssa hyvin koska syön huonosti. Tasan tarkkaant eidän mitä oikea ruoka on, mutta kun olen muka niiiiin väsynyt niin en jaksa panostaa siihen. Mutta muutoshan tähän on tultava. Ootko messissä?uus ketju pystyyn jossa puhutaan ravinnosta. Koska herkut näköjään on sitten viinin korvike.
Joo, ilman muuta messissä kunhan ei aleta liikaa hifistelemään millään hankalilla dieeteillä. Ja jouluna kukaan ei saa paasata herkuista, jooko?
Mun kilot ovat kertyneet selvästi alkoholista ja siitä että annoskokoni ovat liian isoja. Silloin kun juon enemmän eli molempina tai jopa kolmena päivänä viikonlopussa en osta mitään herkkuja kotiin. Mies siitä on välillä narissut, mutta olen perustellut sitä sillä, että jos vielä kaiken sen alkoholin lisäksi söisimme herkut olisimme molemmat jo niin isoja, että emme mahtuisi ovista. Mutta heti kun on viikonloppu, että en juo ollenkaan tai vaan vähän saan mielestäni herkutella. Tulos siis plus miinus nolla.
Eilen ja tänään on tosiaan ollut aika flunssainen olo ja siksi tietysti jätän jumpan väliin. Heti kun ei ole sitä niin aivot kääntyy taas johonkin alkoholidementia asteelle ja yrittää kertoa, että nyt voin sitten ajaa Alkon kautta kotiin. Siinä flunssainenkin olo paranisi. En ihan oikeasti aio todellakaan näin tehdä, mutta erikoista, että sitkeässä on opitut tavat. Pidemmän aikaa kuitenkin olen elämästäni viettänyt niin, että alkoholi ei ole kuulunut arkeen eikä flunssan paranteluun kuin niin että olisi. No, lähdenpä kohta kotiin ja alan nieleskellä erilaisia flunssaa helpottavia alkoholittomia substansseja ja toivoa, että huomenna heräisin paremmassa kunnossa.
En tiedä johtuuko flunssasta, mutta jostain syystä tällä viikolla alkoholi on pyörinyt mielessä vähän väliä. Oikeasti ajatus olisi olla jouluaattoon asti kuivin suin ja kuvittelin, että se ei aiheuttaisi minkään sorttista kärvistelyä tai ahdistusta, mutta nyt näyttää siltä, että toisin voi käydä. Ehkä vaan kuvittelin, että kun 5 viikon tipaton meni kuin tanssia vaan niin voisin sen jälkeen milloin hyvänsä olla viikkoja ilman. Pitää kai sitten taas vaan nöyrtyä ja aloittaa samankaltainen psyykkaus mikä edelsi tipatonta. Näiden 4 juopottelu lauantain jälkeen tiedän taas, että minulla on rentouttavampi viikonloppu jos en juo mitään. Sitä pitää nyt takoa tuonne aivokuorelle oikein urakalla ennen kuin perjantai koittaa.
Ei kai sei mikään katastrofi olisi vaikka joisinkin aikaisemmin, siis kun ei ole nyt mitään muuta takana kuin että haluan oppia olemaan välillä ilmankin alkoa viikonloppuisin. Mutta todella tuon haluan nyt sisäistää. Eli lähettäkää virtuaali psyykkauksia minun suuntaan jo satutte tämän lukemaan. Noidutaan pois sekä flunssa, että kaikenlaiset alkoholin himot.
Hus hus pois pirut kuiskimasta olkapään takaa ja flunssapöpöt tiehensä!!
Auttoiko muutakaan kun en osaa. Mutta virtuaalista psyykkausta ja potkua prsuuksille kyllä
Eikä mitään hankalia dieettejä vaan syömisenkin järkeistäminen sen viinan ohella.
Ei oikeen ole kirjotusenergiaa iltavuoron jälkeen, mutta muutama sana oli pakko sulle kommentoija
Flunssa ei lähtenyt mihinkään, mutta Alkon näkeminen suorastaan ällötti eli kyllä sinussa Vilmasto jotain noidan vikaa on
Just nyt ei jaksa ollenkaan miettiä mitä suuhun laittaa, kaikki maistuu vaan kurkkupastilleilta. Mutta kun tästä hieman tokenen niin aloitetaan toinen ketju missä pohditaan (hyvällä huumorilla) miten saisi syömisenkin tasapainoon. Samasta aukostahan nuo kaikki sisään menee. Jos sinulla on energiaa niin aloita ja minä liityn joukkoon kun tämä pää alkaisi paremmin toimia. Nyt yritän vaan selvitä töissä kaaoksesta. Sekin tietysti paheni juuri tälle viikolle kun olen taudissa, tyypillistä.
Nyt kyllä vi…ttaa aika pahasti. Piti olla viikonloppu selvänä ja aivan oikeasti sitä tunsin haluavanikin kun taas meni aika monta viikonloppu viihteellä. Lauantaina kuitenkin annoin periksi sille, että flunssainen olo otti todella päähän. Oli tauti pahimmillaan, joten totesin, että ulos ei ole mitään asiaa eikä muutenkaan mitään jaksa tehdä. Niinpä sitten päätin juoda kännit. Ja nyt ihan oikeat kalsarikännit (no, laitoin verkkarit jalkaan) ja aloitin tissutella puoliltapäivin. Naapurit siinä sitten poikkesivat parit oluset siemailemassa flunssatartuntaa uhmaten. Kun vielä ruoan meille laitoin en sitten siitä sohvalta noussutkaan ennen kuin illalla saunaan. Mitään mielikuvaa ei ole siitä mitä olen vikaksi katsonut töllöstä ja mihin aikaan mennyt nukkumaan. Mutta eipähän flunssa vaivannut
Tuo lauantai ei kuitenkaan varsinaisesti ole se suurin ketutuksen syy. Vaan se, että sunnuntai meni sitten loiventaessa. Vain koska kotona oli rajattomat resurssit alkoholia. Mies oli käynyt jo joulu-ostokset hoitamassa. Nyt joutuu kyllä varmaankin menemään uudestaan. Se loiventelu tietysti tarkoitti, että eilen sitten oli krapula aamulla ja niin kun olen itselleni vannonut, että ne loppuu. Jos en osaa vähentää juomista niin, että ei työ kärsi niin sitten sen pitää loppua kokonaan. Mitenköhän kauan vielä annan itselleni näitä harjoittelumahdollisuuksia???
Kun en kerran raittiuslupausta ole (vielä) antanut niin kalsarikännit sinänsä on mun mielestä joskus ihan ok ja voi olla ihan rentouttava ja piristävä päiväkin. Mutta ei silloin, kun oikeasti olin suunnitellut olevani kuivilla. Eikä loiventaminen ole minulle hyvä juttu. Jos sen osaisi tehdä “oikein” eli ottaisi ihan oikeasti vaan pari siinä pitkin koko päivän niin mikäs siinäkään vaikka terveydenhuollon henkilöt voivat olla jo siitäkin eri mieltä. Ongelma on siinä, että minulla tuo loiventaminen lähtee lapasesta jos alkoholia on tarjolla. Minun pitää oppia siitä tavasta kokonaan pois, ei ole käypä vaihtoehto vaikka niin hyvältä idealta sillä hetkellä tuntuukin.
No, nyt on joulu edessä. Silloin on aikaa juoda ja loiventaa, ellen pidä itselleni kuria. Viime lauantaisen esityksen perusteella ei tee kauheasti mieli päästää täällä ilmoilleen mitään lupauksia, kun sitten niin kovasti hävettää jos joudun kertomaan että ei onnistunut. Mutta teenpä sen silti, jos häpeän pelko auttaisi (edes joskus) pitämään lupaukseni. Eli itselleni nyt lupaan, että en juo alkoholia tämän viikon perjantaina, lauantaina korkeintaan pari glögimukillista hautausmaavierailun jälkeen illalla (tässä onneksi auto asettaa rajoituksia) ja aattona sitten saa ottaa vähän enemmän, mutta niin että pysyy koko päivä ja ilta muistissa. Tapaninpäivä pitää taas mennä selvänä, jotta töihin tullessa ei ole mitään ikäviä tuntemuksia.
Teettekö kukaan muu itsellenne jotain sääntöjä jouluksi?
Mä päätin eilen että jatkan sittenkin Antabus-kuuria Joulun ja vuodenvaihteen yli. 3 viikon tipattomuuden ja 3 päivää ilman Antabusta kohdalla ehdin jo herkutella että pääsen ryyppäämään ja kalsarikännäileen pitkän jouluviikonlopun silleen sivistyneesti, alle 10 annosta per päivä kuitenkin. Alkaen toki perjantai-illasta.
Sitten kuitenkin havahduin tuumailemaan että onpas se sitten ankeaa olla välipäivät töissä kuivinsuin kun ihan satavarmasti jää tissutteluputki päälle ja iltaisin tulee kuitenkin haettua sixpäkki longeroa töitten jälkeen, ja sitten onkin edessä jo pitkä uudenvuoden viikonloppu, jolloin se “sivistynyt” pieni rommipullo tulisi kuitenkin varattua joka päivälle.
Sitten edessä olisikin 4 päivää töitä, jolloin kuitenkin hakisin iltalohdutusta muutamasta longerosta. Sen jälkeen sitten 3 iltaa pikkurommi. Ja sen jälkeen 5 iltaa töiden jälkeen “loiventelua”, ihan vaan jo muodostuneen tavan vuoksi. Sitä sitten tulisi varmaan jatkettua koko Tammikuu tissutellen joka ikinen päivä.
Jos kuitenkin jatkan Antabusta nyt pitkien vapaiden ajankin, yllämainittu kuvio olisi sillä selätetty. Helpompi on vähentää kokonaiskulutusta kun ei ole takana päivittäistä käyttöä. Eli Antabuksen poisjättö ja tulevalla iloliemellä herkuttelu on mun vähentelyprojektilla semmoinen vaaran merkki, että takana ei vielä ole riittävästi tipatonta putkea jotta voisi ottaa vain yhtenä päivänä, ja olla ilman seuraavana.
Siihen Tyräkki tähdätään, mutta kuten varmaan arvata saatat onnistumisen todennäköisyys on aika pieni. Olisikin hauskaa kun täällä pyörisi vedonlyönti. “Mikä on kerroin tänään sille, että Vilma EI ole krapulassa 27.12. töihin tullessa? 1:15? Vai vielä huonompi?” :mrgreen:
Mutta vielä yritän. Vaihtoehdot kun ovat oppia oikeasti takaisin kohtuullisempaan käyttöön tai sitten lopettaa kokonaan. Entiselleen ei voi jäädä eikä huonompaan suuntaan todellakaan voi mennä.
Kun tämä ärsyttävä flunssa hellittäisi niin, että pääsisi normaaliin elämään ulkoilun ja kuntoilun osalta. Silloin on huomattavasti helpompi vaalia tervettä elämää kaikilla muillakin alueilla. Sitkeässä vaan on tauti, kohta 2 viikkoa vaivannut ja eilen taas tuntui vaan pahenevan. Mutta eiköhän se joulun 4 päivän levolla vihdoin lähde. Siitä sitten kohti uutta vuotta ja vanhoja lupauksia.
Mitenkäs se VIlma noin köpelösti nyt kävikään loiventelun kanssa kun seuraavan kerran haluat loiventaa niin käyt vaan lukemassa noita ajatuksiasi. Mulla se on vaan ehoton kielto loiventelulle kun on työpäivä tulossa. Ja kummasti se toimii, en vaan ota mitään silloin. Mutta jos ei ole työpäivää niin silloin se on ongelma. Eli mun pitää olla aina töissä niin ei ole ongelmaa
Mulla on nyt jotenkin ihan tyhjä pää tän asian suhteen. Pääkoppaa tyhjennetty ammattilaisen luona ja muu energia menee töihin. Aattelin ihan punkku pullollisen hakea kuitenkin. Ekan tälle talvea punkku on se mun pahin pahe eli aika hyvin oon sen välttänyt kesän jälkeen. On meillä ollut valkoviiniä vaan siitä en niin välitä niin pullo ei hupene vauhilla. PItää siis ostaa semmosia juomia joista ei tykkää
Mun suunnitelma on levätä sen mitä kotona olen. Pari viimeistä vuotta on ollut painajaisia muutenkin niin joulu menee siinä sivussa omalla painollaan. Rakastan joulua, mutta kaikki ylimääränen on karsiutunut siitä viime vuosina.
Ei ehkä paras idea kesken yövuoroviikkoa kirjoittaa jotakin kun on just herännyt mutta halusinpa nyt muutaman sanan sanoa
Niinhän ne meidän vaihtoehdot on. Joko vähentää tai lopettaa. Lopettaminenhan ois “helppoa” kun vaan lopettas. Samoin vähentäminen…ei juo niin paljoa. Yksinkertaista eikö totta?
Nyt tainnutat sen flunssan ja sitten menet krapulatta töihin 27.12. EIkö sekin ole yksinkertaista
. Ei no, vakavasti puhuen se on kyllä kaiken pahan alku ja juuri, minun kohdalla. Onneksi tulevana viikonloppuna en voi sunnuntaina mitään juoda, kun pitää ajaa auto lentokentältä kotiin. Jouluna toivottavasti juomat loppuu kesken, enkä voi loputtomiin tasoitella. Mutta se ei tietenkään ole mikään pysyväis ratkaisu, pitää oikeasti oppia siitä pois jos en halua olla siinä tilanteessa, että pitää lopettaa kokonaan juopottelu. Se on vaan niin, että kun sen kerran oppi ei halua / jaksa / viitsi enää sietää sitä krapulan ikävää oloa. Ei vaikka tietäisi sen kestävän vain määrätyn ajan ja sitten olo olisi taas ihan ok.
ihme syitä me keksitään! mä se oman piruni silloin selätin vaan sunnuntaina pikkujoulujen jälkeen en selättänyt. Okei muutamaan jäi jne vaan en tykkää kuitenkaan.
tuolla mun ketjussa mainitsit siitä. Jee täällä sama ongelma 
eli pitää siis niitä herkkuja vähentää? mun ainakin! en mä voi kilojeni kanssa hyvin koska syön huonosti. Tasan tarkkaant eidän mitä oikea ruoka on, mutta kun olen muka niiiiin väsynyt niin en jaksa panostaa siihen. Mutta muutoshan tähän on tultava. Ootko messissä?uus ketju pystyyn jossa puhutaan ravinnosta. Koska herkut näköjään on sitten viinin korvike.
