Tilanne tänään?

Kuivaushuone
41

Mä laitoin tuonne toiseen topicciin Malibulle lähinnä kommenttia!

Tilanne tänään on se että en oo nukkunut viime yönä juuri laisinkaan, ja oon ihan superväsynyt, ja yöllä oli ihan kauheita painaisunia, aivan hirveitä, ja heräsin omaan itkuun ja huutoon.
Ekana tuli taas mieleen itsemurha-ajatukset, ihan selkeitä ajatuksia että miten se kannattaisi tehdä, ja se ajatus oli niin todellinen ja niin sellainen mukaansa vievä että piti ottaa sängyn reunoista kiinni ja hokea itselleni ‘Pysyt nyt vaan tässä’ No se olo meni nyt pois,enkä mä nyt varmaan sellaista tee, mut lekurin kanssa pitää siitäkin puhua, koska mä luulen että ne mielialalääkkeet aiheuttaa tätä oloa!!
Onneksi silloin kun olen sekaisin tai kännissä niin ei tule mieleen mitään sellaista, oon aina sekaisin jotenkin järkevämpi, jos niin voi sanoa, tai ‘normaalimpi’ samalla vaikka onkin ihan poissa, no joo, en tiedä saako tästäkään mitään selvää…
Sitten eilen katsoin telkkarista L-koodin ja siitä tuli mieleen kun se yksi tyttö viilteli itseään niin heti oli kavereita auttamassa ja viemässä hoitoon, niin ei mulla vaan oo sellaista elämää, tai sellaisia ystäviä! No tv sarjahan tuo on, eikä oikea elämä…
Nyt menen koiran kanssa ulos ja sit laitan väriä päähän ehkä. Ja yritän jotain siivota tänään, jos edes veis roskat, ja söis ruokaa, eilen vedin vaan karkkia ei muuta, ja siitäkin tulee paha olo.
Joo se on Malibu totta että netissä jaksan roikkua, mutta se on ainoa mitä jaksan tällä hetkellä, ja siitäkin syntyy riippuvuus :unamused: :exclamation:

42

…sit vielä äsken sellaisen seikan huomasin, että kun mulla on tapana lykätä kaikki asiat, ja jotenkin rupean märehtimään siinä ajatuksessa ‘et täytyy tehdä sitä ja sitä, mutten jaksa’ niin nyt yritän niin että ‘vaan teen’ heti, ennen kuin tulee se negatiivinen ajatus mieleen.
Esim äsken piti mennä koiran kanssa ulos, niin heti tule sellainen ‘voi ei en jaksa, ja pitää pukeutua jne’ ‘ja jos rapussa tulee joku naapuri vastaan’ jne, mutta sitten kun vaan menin niin oli ihan kivaa, vaikkei oltu ku 15 minuuttua, kun koira paleli.
Mutta tuolla on nätti päivä, ihan sininen taivas, ja menen kohta uudestaan kävelylle, se piristää kummasti!

Hyvää päivän jatkoa vaan kaikille!!!

43

Uh. Viime yö oli tosi omituinen, ehkä näin unta että valvon tai jotain. Joka tapauksessa aamulla oli ihan pieksetty olo.

Sitten leikkauksen jälkeen töihin pitkästä aikaa. Onneksi päivä oli aika iisi, mutta mitään ylimäärästä en jaksanu ajatellakaan. Osastonhoitaja kysyi millon haluun pitää lomani…ihan sama en tidä yhtään.

Aamulla oli pakko ottaa oxepamia ennen kuin lähti töihin. Ihan vaan 15 mg joka ei siis oo mulle mitään. Lähinnä helpottunut että päivä on ohi.

Illalla on jooga ja huomenna onneksi reikihoitopäivä. Ne on jotenkin ihanan puhdistavia ja rauhoittavia päiviä.

Meillä on täällä menossa näköjään joku Itämaa-buumi. Ei sillä että se paha juttu olisi, lähinnä kauniita ja hyviä asioita sieltä on onnistuttu tähän meidän raadolliseen kulttuuriin poimimaan.

Mulla on tosi inhottava olo sen Benzopää-jutun takia. Miten typerästi onnistuinkaan sanomaan ihmiselle, jota en mitenkään ois halunnu loukata. Toivottavasti se edes tietää että oon tosi pahoillani.

Vähän matalapainetta…

Ja suorituspainetta. Mä olen aina ollu duunissa se “hyvä” joka “osaa” ja jonka hermo kestää kun toiset ei enää pysty täydessä kaaoksessa toimimaan. Voit varmaan Malibu arvata, että kun sille hyeenalaumalle sanoo, että “mulla on nyt tosi raskasta, enkä jaksa olla ihan kympillä mukana”, niin 20:stä työkaverista 15 käyttää tilaisuutta hyväkseen ja heittää puukon selkään. Naisvaltaisella hoitoalala, sairaalamaailmassa vallitsee sellainen hirveä paskanpuhumisen kulttuuri, että jos joku sanoo että sitä väsyttää, ollaan jo jonossa menossa ylihoitajan juttusille kertomaan että tällä jollakin on depressio eikä se kykene työhön. Nähny liian monta tällaista kohtaloa, enkä juuri omista asioistani töissä puhele. Ja sekös ihmisiä ottaa pannuun.

Mulla on ollu tyylinä pitää oma tontti puhtaana ja pysyä sillä tontilla. Ehkä siks oon pärjänny. Mutta toisaalta kai mun elämä ja terveys on arvokkaampi kuin työ. Mutta kun se työ kuukuu siihen elämään jne…sikäli mulla voiskin olla varaa jäädä saikulle nukkumaan, että vakipaikka on eikä siitä ihan helpolla voi ulos heittää.

Sekavaa tekstiä…sori. Se musta onttous sisällä ilmeisesti vie kaiken järjellisen.

Sain lääkäriltäihanan ison paketin Stillareita. En tiedä miks otin. Miks hain apteekista. Tekis ihan hirveästi mieli ottaa niitä aika monta ja valua siihen ihanaan Dali-maailmaan…

44

Lyrica, vastailin tuonne toiseen topiciin, mutta vielä tässä lisäilen tähänkin.
Mihin asti sun voimavarat sitten riittää? Vuorotyö, ihmissuhdetyö ja lääkekoukku, unettomuus? Varmaan on pysähtymisen paikka kaikkinensa?

Ja muille tänään kirjoittaneille. Olette kirjoittaneet tänään tosi paljon tekstiä ja niitä tässä olen mielenkiinnolla lukenut. Hyviä ajatuksia tänään teillä kaikilla. Mennään eteen päin päivä kerrallaan!

Joku tuossa mainitsi vertaistuen, Irti Huumeista ei vastaa?
En tiedä paikkakuntaasi, mutta jos pääkaupunkiseudulla olet, niin Stop Huumeille kenties vastaa?

Yksi asia mistä olette tässä kirjoitelleet ovat olleet juuri nuo itsetuhoiset ajatukset. Väistämättä niitä tulee, mutta ei kai se ole ihmekkään, koska on niin paha olla? Olla koukussa ja asiat ja pää sekaisin?
Suunta ei ole kuin ylös päin.

Toinen asia mistä ajattelin tässä taas heittää on se, että on ollut puhetta siitä, että kun on riippuvuus niin ei kykene mihinkään aineen/päihteen käyttöön. Monella kirjottajalla on kysessä monipäihteisyys ja alkoholikin on kuviossa. Jotkut ovat tehneet tavoitteen siten, että haluaa pudottaa jonkin yksittäisen päihteen pois. Hyvä niin, silloin ainakin edetään asia kerrallaan. Tosin vaarana aina on tuo kontrollin menettäminen jne.
Monella on käyntejä lääkärissä ja avohoidossakin.
Muutamat ovat aikoneet mennä käymään ryhmässäkin. Hyvä suunta siis kuitenkin? Vai mitä olette mieltä?
Tsemppaamista täällä on myös, joten kannattanee jatkaa samaan malliin?
Vaikka tässä työntekijänä ja ohjaajana olen, niin minullakaan ei aina ole antaa valmiita vastauksia.

Joskus olen työssäni puhunut siitä, että päihdeongelman hoito on helppoa. Tässä tarkoitan sitä, että aika pitkälle on kuitenkin niin, että ihmiset toimivat aika pitkälle tiettyjen lainalaisuuksien mukaan. Päihdeongelmat muodostuvat ajan oloon, jokaisella on oma pohjansa ja kun seinä tulee vastaan ei ole muuta keinoa kuin alkaa hoitamaan itseään ja asioitaan kuntoon. Eli siinä mielessä työntekijänä näkee monta kertaa sen, missä vaiheessa asiakas on. Tämän jälkeen sovitaan miten toimitaan. Luodaan hoito-ohjelma, jota noudattavat henkilöt alkavat sisäistää omaa tilannettaan ja omaa päihdeongemaansa. Monet toipuvat siinä vaiheessa, kun alkaa lakata taistelemasta tuulimyllyjä vastaan. Eli kiinnittää huomionsa siihen, että päihteettömyys on se ykkösasia. Käy ryhmissä, keskustelee ja purkaa tuntemuksiaan. Joskus lääkitykset ovat tukena jne.

Tosin en sano enkä tarkoita, että kuitenkaan viimekädessä, ongelmista toipuminen olisi helppoa. Oikotietä ei aina onneen ole, joutuu laittamaan välillä itsensä likoon satasella. Joutuun luopumaan monesta asiasta ja rakentamaan uuden elämän tavan, ja se ei ole helppoa. Lisäksi kun siihen tulee nuo psyykkiset riippuvuudet jne. Niin toipuminen on joskus hidasta.

Näin laitoshoidossa työskentelevänä näkee kuitenkin usein sen, että kun asiakkaat ovat meillä ilman päihteitä, että miten hyvä olo saa pikkuhiljaa jalansijaa ja toipuminen etenee. Päihteettömyyden myötä jaksaa ja kykenee taas hoitamaan asioita ja menemään elämässä eteen päin.
Alkuvaiheessa tunteet heittelevät laidasta toiseen ja välillä on todella epävarma olo siitä, että tuleeko hoidosta mitään.

Yksi tärkeimmistä asioista on se, että ympärillä on toipuvia ja muutoin raittiita ihmisiä. Vertaistuki on myös eräs tärkeimmistä asioista. Vertaistukea on ryhmät ja muut keskustelufoorumit samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Usein siitä löytyy toipumisen tukipilarit.

Tsemppiä!

45

Olen viime päivinä miettinyt just tuota asiaa että pitäisköhän sitten olla ihan täysin päihteetön. Olin tammikuussa tipaton, ja kaikki meni oikein hienosti, en nyt ehkä ihan koko kuukauden mutta melkein, ainkain 3.5vko.
Ja nyt sitten kun oon aika paljon juonut, tai muutama kerta kotona vetänyt kännit, ja muutama kerta baarissa, niin joka kerta tulee sählättyä jotain, esim ne stilkkarit mitä vedin 3.ssa päivässä. Ja just toi että juo niin paljon että ei oikein tajua mitään enää ja on vaara itselle että muille.

Mä vaan niin haluaisin olla sellainen kohtuukäyttäjä mitä tulee alkoholiin, esim tykkäisin käydä 3.lla kaljalla jonkun kanssa, tai joskus jakaa pullon viiniä, mutta ehkä se sitten on niin etten siihen pysty. Että jotenkin se raja on jo ylitetty moneen kertaan ja paluuta ei oo. En tiedä, jotkuthan pystyy siihen, tai itse asiassa suurin osa ihmisistä osaavat sen kohtuukäytön. Mikä meitä sitten vaivaa?! Missähän on se vika?!
Ja mitä tekee sen että jostain tulee juoppoja ja jostain ei?! Nää on vaan heiteltyjä kysymyksyä, niihin ei tarvitse vastata jos ei halua :confused:
Mä ainakin henk.kohtaisesti uskon että mä vaan olen ‘sairas’ eli ei minusta enää tule sellaista kivaa kohtuudella juova naista. Aina tulee olemaan se riski että vedän ne överit! välillä osaankin juoda vähän, ja olen huomannut että se hirveästi riippuu seurasta.Ja yksin jos juon niin en ikinä ole juonut kohtuudella, en oo ikinä avannut viinipulloa niin että oisin juonut vaan osa, ei ikinä!
Mulla on se mun maailman ihanin ihminen koko maailmassa, niin hänen seurassa voin juoda vähän, ja hän vie kotiin enkä lähde sekoilemaan. Mutta en voi vaatia että joku on mun hoitaja tai vahtikoira jos haluan käydä kaljalla… Joo no tää on taas tätä saivartelua…Mutta on se niin vaikeata jos ei mitään enää sais käyttää, en tiedä osaanko olla ihan raitis enää. Se jotenkin pelottaa ihan kauheesti, just toi että 1 päivä kerrallaan, kun kuitenkin on kyse koko elämästä, ja vaikka on se yks päivä, niin silti se ajatus on että ‘olen selvinpäin nyt ja aina’ ja se jotenkin tuntuu ahdistavalta, että on polttanut ne sillat ja ei oo enää paluuta, sellaiseen kivaan baarielämään, mistä kuitenkin tykkään. Tykkään siitä koko kuviosta, en vaan siitä juomisesta, mutta silti en kyllä voi kuppilaan mennä selvinpäin istumaan, en vaan voi.

46

Kaks kuukautta ollu ilman huumeita. Diapameistaki päässy eroon… enää menee mielialalääkkeen lisäks vaan 3x15mg opamox päivässä. Ens viikol pitäs alkaa tiputtaa neki. Yks kuudes osa viikos, eli eka viikko 7,5mg+15mg+15mg sit 7,5mg+7,5mg+15mg ja sitä rataa. Pitää sit ilmotella miten onnistuu. Alkoholi täs eniten rassaa ku sitä tekis miel ihan liikaa. Tosin en oo juonnu ku “vaan” neljä kertaa kuudes viikos. Et semmost.

47

mulla tulee aina niin paha mieli jotenkin ku noita malibun jutttuja lukee…toivottavasti sulla on siellä joku ketä voi halata sua usein ja välittää paljon…eikös sulla se mieheskin ollu? kai se osottaa sentään että välittää ja tykkää…ainakin vaikuttaa teksties perusteella et sillä ainakin on oikeesti väliä ootko olemassa vai et ja missä kunnossa… kuullostaa vaan niin surulliselta noi mm. itsemurhajutut vaikkaki ymmärrän kyllä olotilas…on kans hirveen vaikee ruveta auttamaan näin kaukaa mut toivoisin et jaksat uskoa et sullakin tulee vielä olemaan kaik hyvin…kuhan pääset eroon siitä paskasta bupresta ja muistakin aineista mitkä on sut tohon kuntoon saanu…?hirveesti jaksamista ja tsemppiä.

nii juu ja taisit kirjottaakki et saa mailata ni mä voin kyllä mielellään jos juttukaveria kaipaat…on itelläki saman aineen kanssa ongelmia mistä ei tunnu pääsevän millään eroon ni ohan se mukavaa et ois sellanen juttukaveri itelläki ketä tietää mitä ite käy läpi…

48

meitsiltä malibulle virtuualihali.

en oikeen osaa tota textiä kommentoida.luin sen kyllä läpi ja suurimman osan sisäistinkin.

toimiiko teillä päin mitää na-ryhmien tapasta.kelasin ku tota kaveri asiaa pohdit tossa textissä.na:sta voisit saada selväpäisiä kavereita jotka on entisiä käyttäjiä ja ymmärtää asioista jotai ja samalla pääsisit purkamaan mieltäsi siellä :slight_smile:

joillekkin siis sopii toi na.tuo päivään jotain tekemistä kodin ulkopuolella.mutta ei tietenkään kaikille.kannattaa kummiskin kokeilla.ei menetä mitää.

ite kokeilin mut ei se onnistunut tietyistä syistä ja itsestäni mutta kokeilla kannattaa.

ootko ajatellut mennä testamaan ton adhd jutskan.mun ite pitäs mennä.sais jotain apuu tähän olotilaan.mun entinen työntekijä epäili et mulla ois kanssa adhd tai joku sen tyyppinen.ite en oo vielä saannu aikaseksi mennä tarkistamaan asiaa mut tarkotus ois.

ja kiitos kannustavasta textistä :slight_smile: vähäsen jo unohtunut toi suunnittelu et menis ja vetäsin kamaa siellä mökillä.ei ehkä ihan paras suunnitelma kummiskaan.

ahdistus on jo poistunut tältä päivältä osittain.tän päivän ahdistus johtui suurimmaksi osaksi siitä että tänne meille oli yks entinen kaveri tulossa kylään.en ois halunnut sitä tänne ja rupesin epäilee et sillä ei oo ihan hyvät aikeet ku tuli puhe sen kanssa sellasista asioista joista se anto kuvan et on yhen mulle tosi pahan vihamiehen kanssa ollu tekemisissä.tää vihamies yritti puukottaa mua kerran ja sillon vedin turpaan tätä mun ex-kaveria samalla ku se kävi kanssa mun kimppuun.

kävin mielessäni läpi tänää kaikki ajatukset mitä vois tapahtuu jos tää tyyppi tulis ja sil ois vaikka se vihamies mukana.et joutusin oikeesti henkeni puolesta tappelemaa.ja se johtais varmaan siihen että joltain se henki lähtee tai ainakin sattuu sen verran pahasti että sairaala keikka tulee.

menin nukkumaan enkä noussut päivällä ylös siihen aikaa ku sen piti tulla.en tiedä onko käynyt oven takana mutta en oo ainaskaan kuullut mitää.mulla on sellanen asia ku joku vitun ylpeys tosi paha paikka.jos oisin ollu hereillä ni oisin avannu oven ja kattonu mitä tapahtuu.en osaa perääntyä tilanteista joissa toinen uhkaa mua.ylpeys ei anna periksi ja siksi katoin parhaaksi mennä nukkumaan.

onneks en heränny ja ei kyseistä ihmistä oo näkyny ois voinu olla aika paska tilanne.

ahdistus katos mutta entä sit seuraavan kerran ku se ilmottaa tulevansa.joutuu taas hyperventiloimaan ja miettimään et minkä aseen kanssa meen ovelle vastaan :unamused:

oon ruvennu miettii et jos muuttasin veke tästä asunnosta.ihan vielä se ei oo mahdollista mut niin pian ku vaan pääsen ni muutan veke.yhessä vaiheessa ku kävin röökillä tos oven edessä ni oli pakko olla joku ase mukana et jos joku tulee.oon tullut oikeesti ihan helvetin vainoharhaseksi.tiedän että jos mulle kävis jotain ni sukulaiset hoitas asian mut en vittu haluu saada puukosta sen takia et maailma on täynnä sekopäitä joita oon joskus sattunut ärsyttämään sillä et oon oma itteni.

eihän meitsi mikää enkeli oo ollut mutta silti.en mäkään lähe kostaa jotain vanhoja asioita tonne jotka yleensä johtuu kaikkien osapuolien mokailusta.riitaan tarvitaan aina kaksi ihmistä.

tulipas paljo textii :laughing: mut kyllä helpotti

49

Tilanne että tuli otettua jotain sellaista mitä ei alunperin olisi koskaan pitänyt kokeilla. Laskut saatanalliset ja kestää muutaman päivän palautua takaisin maanpinnalle 0,2 metamfetamiini gramman takia.

Oireiden aikana tuli fiilis että nyt menee ihan vituilleen elämä, parempi olla käyttämättä mitään ja parempi, etten koske toista kertaa tuohon paskaan, se ei tee mitään hyvää, pilaa elämän ja vie rahat.

  1. päivä ilman tuota kuraa. Päivittäin tulee vielä henkinen saatana joka sanoo että ota ota, mutta pitää pitää mieli lujana, eikä antaa periksi. Ensinnäkään ei tuon kanssa ollut yhtään hauskaa ja toisekseen se vie sitten mukanaan jos siihen sortuu. Anteeksi olen antanut itselleni, tuli väärää ainetta pussissa ja minä tyhmänä sitten otin sitä. Miksi antaa vahingon pilata kaiken?

Päätin samalla ottaa taukoa pilven polttelusta ja hoitaa nyt elämää toisella tavalla, nauttia ilman sohvalla jumittelua.

Pysykää lujana. Vituttaa että menin kokeilemaan ja joku pään sisällä sanoo, että lisää lisää. Onko kokeneilla vihjeitä miten päästä yli tästä? Motivaation haku? Kauanko tätä yleensä kestää?

50

tsemppiä myös sulle pätkivä rekisteri :slight_smile:

koita säkin pysyä lujana! :slight_smile:

mä täällä himassa viihdytän itteäni tällä hetkellä lukemalla vanhoja päiväkirjoja :laughing: uni ei taas tuu johtuen varmaan siitä ku nukuin päivällä joten päätin käyttää ajan johonkin.oikeesti saa nauraa ihan huolella ja sit jotenkin tulee samalla kauheen surulliseksi.

lueskelin tota yhtä päiväkirjaa jonka oon kirjottanu joskus 13 vuotiaana.Huumeiden käytön osalta oon kirjottanu seuloista ja hoidosta jne.nyt mietin tässä eikö ne sossut oo oikeesti välittäny vittu mistään mitään.

Texti menee suurinpiirtein näin:

pääsin lyhytaikaisesta hoidosta ulos.hoito kesti n. 4 viikkoa.no käyttö jatkuu ja ensimmäinen positiivinen tulos tulee viikon päästä tosta hoidosta.kyseessä on silloin cannabis.amfea olin myös käyttänyt mutta se ei näkynyt.seuraava tulos samalla viikolla ku toi canna positiivinen ja se on amfe plussalla.noo seuraava tulos onkin sit opiaatti positiivinen ku oli vetäny pollee.ja siitä eteenpäin kaikki tulokset amfe positiivisia.Ja tää ei oo mikää läppä.ei kukaan puuttunut.päähän tapputtelivat vaan.koko kesä meni amfea vetäessä.sitten opinkin jo huijaamaan testeissä.

sain jatkaa vetämistäni rauhassa 15-vuotiaaksi asti.Ton huijaamisen opettelun jälkeen tuli vielä muutama positiivinen mutta ei kummiskaan niin paljo ku tossa aikasemmin kuvailin.Kummiskin ulkoisesta olemuksesta näki varmasti ettei kaikki oo kunnossa.painoa 35 kiloa ja pituutta kummiskin sen verran että toi on jo aika helvetin paha alipaino.kädet tulehtuneen koko ajan jne.naama ihan harmaan värinen.silmät lautasena.

mutta ei kukaan puutu ni nou kan doo.jotenkin mua nyt harmittaa ettei ne sillon puuttunut tohon mun vetämiseen.tosin siihen aikaa ajatus oli toinen mutta nyt jälkeen päin ku ajattelen asiaa ni oisivat voineet ehkä mua jotenkin auttaa.mutta joo jossittelu ei tilanetta enää muuta.

mutta tällasia mietteitä tällä hetkellä.meen jatkaa päiväkirjojen tutkimista ja kummastelemaan ihmisten käytöstä eritilanteissa.

en tiiä oisko tää texti pitäny johonkin muualle kirjottaa mut laitoin nyt tähän triidiin.

51

tänään taas vähän vituttaa oma saamattomuus…en oo edelleekään pystyny olee ilman…uskottelen itelleni et on hyvä syy siirtää lopettamista sihen asti et saan rahaa et saan lääkkeet…on toi totta silleen et ilman ardinexeja en tiedä mahdanko pystyä lopettaa kun menee reflat niin pahaks et en es uskalla ajatella…ei oo yhtään rahaa enkä tiedä koska saankaa seuraavaks…pitäs kumminkin lääkärimaksu ja lääkkeet maksaa ni sihen tarvii jonkun verran kumminkin…subua voin ostaa piuhalle tai pieniä määriä sentään…mut jotenkin tuntuu et tä on osittain taas tätä seliseli-juttua…onpahan taas syy vetää…

halu on kumminkin edelleen kova lopettaa ja kasvaa kokoajan…en mitään muuta odotakkaan nii paljon et saisin sitä rahaa…ja et voisin olla ilman…et musta tulis taas “normaali”.ja voisin elää niinku muutkin mun ikäset ketä ei käytä.tai ehkä mä joudun odottaa reilu kuukauden et poikaystävä lähtee katkolle ni ei oo houkutuksia sen puolestakaan…äh…vituttaa just tämä…syitä löytyy aina vaan…on niin pirun ristiriitasta kun haluais niin kovasti olla ilman mut silti ei ole vaik vois…noh sitä se riippuvuus on…

ehkä mä en vaan pysty lopettaa muuta kun jossain laitoksessa…pitäsköhän mun laittaa itelleni joku takaraja et koska riittää…luvata itelleni et ellen oo esim. kesään mennessä lopettanu (ollu ilman ainakin 2kk) ni meen katkolle.tuskimpa sitäkään pitäisin…
joop taas vähän masentavaa tekstiä…

52

R e p s a h d u s.

Meeen takaisin peiton alle. Tää on ihan paskaa. Minkä helvetin takia ees yrittää.

53

Huomasin muuten sellaisen pienen jutun, että eilen paska olo tuli sen jälkeen kun aloin lukemaan tätä palstaa. Energia ja ilmapiiri on kai niin negatiivinen, että itselle tulee plasebo ja päänsisällä harha, että minullakin pitää olla näin.

En siis halua sanoa pahaa kenestäkään, mutta minua ei varmasti sitten näe täällä kirjoittelemassa kovin usein. Kun keskityn kaikkeen muuhun, enkä edes ajattele tuota paskaa niin kaikki menee paljon paremmin.

Tsemppiä kaikille, minä muutin mentaliteetin tänään ja sitä ei mikään vitun kemikaali tule voittamaan.

54

On se ehkä joskus noinkin, että se paha olo tulee kun lukee kaikkea negatiivista, mutta mun mielestä kannatta muistaa että jos on itse just lopettanut, tai jopa ihan äsken retkahtanut, niin sitä paskaoloa ei voi syyttää muita. Koska se vihantunne ja paha olo tulee ihan vaan siitä aineesta.

Mutta sitten toisaalta mä tiedän mitä tarkoitat, esim jos mä luen jotain lopettamistarinoita niin tuleehan niistä paha olo, samoin saunan puolelta tekee mieli mennä vetäämään, siksi mä en siellä osallistu paljon niihin kamanliittyviin aiheisiin, vaan enemmän muihin off topic aiheisiin.
Samoin yritän tällä hetkellä lukea kirjoja jotka ei käsittele huumeita, juhlimista ym positiiviselta näkökulmalta, samoin musa vaikuttaa.

Mutta kuitenkin mun mielestä tästä ryhmästä saa, sekä voi itse antaa paljon hyvää!
Vaikka ei ihmisiä tunne ollenkaan, niin silti niitä miettii, ja kirjoituksissakin voi lähettää jollekin hyvää mieltä!!

Mä esim tulin tosihyvälle tuulelle Malibun kaikista vihjeistä, ja oli kivaa kun hän oli ajatellut kaikkia meitä erikseen, ihan oikeina henkilöinä. Minun mielstä se tuntui hyvältä!!

Ok, Kauniita unia nyt teille kaikille!!

55

Heips kaikille!

Mä otin tuossa illalla nokkiin taas sen millin bubrea ja toisen annoin äijälle säästöön! Se on niin vittuuntunut, ku mä puhun kokoajan, et mä en jaksa ees ottaa tästä kerrasta morkkiksia, ku ei tajunnu mun värittävän punaisten verhojen kuvioita kultaisiksi (mä luulin et ne oli keltaiset tai kultaiset ja ne oli ilmaisverhot…), vaan kuvitteli mun kysyvän et eiks oo hienot jostaa silittämisest… :confused: Mul on kuitenkin viikon päästä lääkäri ja sit saa psyyke kestää, ni härkää sarvista vain… Mä oon tehny sen niin monta kertaa ennenkin! Eilenkin meni vielä ihan hyvin selvänä, mut tänää oksensin, joten enpä alkanu psyykkeen kaa leikkii, ja sen valvonnassa ei mee överiks homma…

Kiitos kaikille ihanist teksteistä! Mul vaihtelee mielialat laidasta laitaan yleensäkin, joten nyt on ihan minuutteja, et mieliala muuttuu… Mä kuitenkin joudun kokoajan tuntee huonoa oloa; joko siitä, et on viekkarit tai siitä, et oon ottanu! Onneks tää homma kohta ratkeaa!

Älä Pinn musta huolehdi, jooko? Huolehdi itsestäs, se on parempi niin… Mul ei oo täs asias enää ketää, kenen kaa mä voisin puhua, mä sit kirjotan, must se poistaa hyvin pahaa oloa! Ja mä mailasin sulle takas, on tosi kiva, et jonkuu samas tilantees olevan kaa voi vaihtaa ajatuksia :smiley: ! Mut jos musta huolehditaan/pelätään mun kirjoituksia täällä, ni mä en koht kehtaa kirjoittaa… :confused: Mul on tapana nähdä asiat musta-valkosena ja se haittaa mun elämää! Nytkin tuo äijä on mun vihamies, koska se ei kuunnellu mua lainkaa! Sitäpaitsi se kuorsaa! Toisaalta mä voisin olla mukava aamul ja keittää sille kahvia (kuten aina hereil olles teenkii), mut sit se pilaa mun tuulen, ku se on aamuäreä! Mä kuitenkin oon niin lyhytvihanen, et oon jo leppynyt… :question:

Ninde, kiitos halista, sulle kans virtuaalihali, tai oikeastaan kaikille tääl olijoille! Meil ei oo NA:ta! Mä pyysin tänne sellaista netistä, mut… Lähin on Kouvolasa ja mä ite asun kyl yli 50 000 asukkaan kaupungis siin lähempän stadii, ku kouvula, mut… A-klinikka on täys ja muutenkin kaks Suomen 15. köyhintä asuinaluetta, mut ei NA:ta?! Mulle riittäis se MTT:n puolelle pääseminen, mut ku sekii on täys! Ja mä saan käydä klinikal viäl 5 vuotta lopettamien jälkeenkin, mä niin pidän mun omahoitajast, etten mä raaskis lähteekään sieltä! Mä kuitenkin oon etuoikeutettu ja pääsen kohta käymään molemmissa :slight_smile: ! Ja tääl todellakii on narkkareit, iteasias tääl on kuollukii niin älyttömäst ihmisii, et mä en tajua, miks ei oo rahaa terveydenhuoltoon! Tai tajuan, tänne tehää kokoajan jotaa paskaa, mitä asukkaat ei halua ja sit kesäsin kolmesta arvauskeskuksesta vain 1 on auki! Ja tänne koulutettii Joulun al 15 tukihenkilöö, mut eipä ne vastaa, ku niille laittaa postia! Ihme jengiä!

Pätkivä Rekisteri, kyl tänne voi kirjottaa! Ei tääl kilpailla, kuka on vetän kauiten tai eniten tai mitää… Joskus vain on paska fiilis ja tänne se on helppo purkaa, toisaalta näin voi tehdä ja mä ainakin teen myös silloin kun on hyvä fiilis, kuten nyt on ihan ok olo… :slight_smile: Mä saan rahaa tänään ja ostin Buddha-patsaan ja tilasin meikkejä, jotka sain tänää (eli äijä vähens vuokrasta) :blush: … Mul on meikkejä ku maskeeraajalla! ja ei mitää kontrollia luomivärien ostossa :blush:

Lyrica, harmi et retkahdit, mut sehän kuuluu asiaan, kuten laihduttaessa… Ei saa vain lannistua :confused: … Mä en kyl sit tiedä, mitä sun pitäis tehdä työpaikan kans, jos on naisvaltanen ala! :confused: Mä oon ollu tarhas harjottelus ja voi helvetti sitä touhua (mitä kestin 9 kk!)!!! Mä olin yleinen jätesanko, mut… Laitoshoitajat haukku lastentarhanopettajia, tai yhtä joka kopioi toiselta viikko-ohjelman; lastentarhanopettajat haukku sosionomeja, ja he haukku laitoshoitajia (entisiä perhepäivähoitajia), keittäjä haukku joitakin henkilökohtaisel tasol ja KAIKKI puhuivat johtajan miesystävistä!!! Mä en ymmärtänyt sitä kadehtimista ja kun monella ei ollut miestä, niin sit puitiin muiden miesjuttuja! Ja olin kaikista nuorimpien puolella ensin, joten puolet lapsista laitettiin mulle (ne kaikista vilkkaimmat) ja toiseen huoneeseen ja sit 3 hoitajaa vahti niitä rauhallisempia 4 lasta, tai oikeastaan juorisivat toisessa huoneessa! ja ku ne haukku toisesa ja yhen (ilm. lievästi jälkeenjäänyt tai jollain tapaa omituinen lähes 30-vee mies) toisen harjoittelijan pystyyn, ni mä voin vaa kuvitella, mitä ne puhu musta!!! Mä kuitenkin vedin jo kamaa, ja pistin sen sit mielenterveyden piikkiin!
Ehkä sun kannattaa hakea vain sairaslomaa, jos tuntuu tosi pahalta, sä kuitenkin olet virallisestikin täl hetkel työkyvytön, jos niin sanot lääkärille… :frowning: Eihän sun tarvitse kertoa muille, että miksi… Ja mä tiedän kavereiden vanhempia, jotka ovat joutuneet hakemaan saitsua lastensa huumeidenkäytön aiheuttaman stressin takia, et… älä vaa polta itseäs vahingossa loppuun kuitenkaan, jooko? Voimia sulle!

Kiva Holly 2, jos mun vinkit piristi… Meitä kun on niin pieni ryhmä, musta on kiv sanoa jokaiselle jotakin erikseen… Jos joku sanoo juuri mulle jotain, mä tietenkin saan siitä paljon paremman mielen, kuin et se olis yleisesti heitetty… Must on tosi mukava, et sul on kaveri, kuka vähän katsoo sun perään :slight_smile: … Ja jos sulle ei alko sovi, ni se on tosi hyvä, et otat noin kohtuudella; samalla kuitenkin pääset ulos ihmisten ilmoille, mikä tietenkin aina on mukavampaa, kuin istua yksin kotona :smiley:…

Ja mdma, aivan mahtavaa! 2 kk.tta on jo pitkä aika… Mitä kaikkea oot jättän pois ja miltä olo nyt tuntuu???

Iteasias nyt ku kaikki on sanonu mulle jotaa, mua suorastaa nolottaa noi viime kirjotukset, ku olin niin masentunu, mut mul tosissaan mielialat heittelee laidasta laitaan… :confused: Ja tänään päivällä kun heräsin (nousin vasta puol seitsemält illal, mut heräsin jo tunnin aiemmin), mä olin niin pahal tuulel, ettei ois huvittan ees nousta sängystä, mut sit mä olin saanu sen Yvesin paketin :smiley: … Ja tänään mä pääsen laittamaan tavarat paikoilleen (eipä kaikella paikkaa ole, prkl :confused:), mut huonekalut, ku äijä vihdoin laittoi listat kiinni; mä en aio jättää mitään häiritsevää ens Torstain jälkeen, koska sit mul on lupa olla niin maan sairas, vaik oon ite sen hankkin!

Mut jaksakaahan kaikki :smiley: ! Täällä on niin hyvä ilmapiiri mun mielestä (vaik ihmiset ois masentuneita), et kyl mun mielestä meil kaikil on hyvät mahollisuudet päästä tavoitteisiimme, eikös vain? On hyviä päiviä ja huonoja päiviä, kuten elämäs yleensä. Nyt on 100%:sen varmasti enemmän niitä huonoja, mut sit ku päästään nauttimaan raskaan työmme hedelmistä, niin on jo kesä ja päivät ovat varmasti 100% parempia :smiley: ! Uskon niin!

T -MQ-

56

ei en mä ollenkaan sitä tarkottanu ettei sais tai vois kirjottaa vaik tuntuiski pahalta…tärkeintähä mun mielest on et kirjottelee tänne just sitä milt tuntuu…ja toivottavasti auttaa ku saa purkaa…ainaki mulla auttaa…mut kummasti sitä jollain tasolla välittää täst vertaistukiryhmäst tai mikä ny onkaa vaikkei teitä ketää tunnekkaan :slight_smile: …mut jep ymmärrän pointin oon itekki vähän sitä tyyppiä et tulee nähtyä asiat helposti liian mustavalkosena…ja kaikki on niin ehdotonta…no mutta…jos ny vihdoin menis nukkumaan, öitä ja jaksamisia kaikille! :smiley:

57

Eilen kirjottelin, että en oo kahteen kuukauteen vetäny huumeita. Eilen sit sorruin ja otin ekstaasia… ei oo kyl morkkiksia tullu ja toivottavasti ei tule. Prkl ku kaikki kaverit käyttää jotain niin tosi hankalaa olla vetämättä mitään. :frowning:

58

Ei nyt etene. :cry: Vituttaa.
No, terapia tuntuu toistaiseksi hyvältä vaikka kai mä menen ennen pitkää lukkoon sielläkin. Lääkäri ja hoitaja epäilee että mulla on Aspergerin syndrooma, kattelin netistä että aika moni juttu täsmääkin. En tiedä, olishan se helpottavaa tietää miksi mä olen tällainen, ehkä kaikki ei olekaan vanhempien syytä. Mutta tarkoittako se sitten sitä että musta ei ikinä voi tullakaan normaalia?
Miksen mä koskaan onnistu missään? :imp:

59

malibu:

Harmi ettei siellä päin oo Na-ryhmiä :frowning: Toivottavasti sinne päin perustettais ryhmä/ryhmiä.Mutta tsemppiä vaikka tilanne ei ehkä maailma paras oo johtuen teidän asuinalueen terveydenhuollosta.

Meitsillä alko tää päivä hyvin ja yökin meni ihan jees.Nukuin viime yönä tosi hyvin ja heräsin tos kaheksalta aamulla pirteänä ja levänneenä pitkästä aikaa.Käytiin koiran kanssa pitkällä aamulenkillä.

Ainoa ei niin mukava asia oli se kun näin samalla yhen tutun.Se oli tosi huonos kunnossa ja mulla tuli pahamieli siitä ku näin sen niin huonon näkösenä.Muutama tunti meni miettiessä tätä kaveria mutta päädyin tulokseen ettei se mitää hyödytä jos surkuttelen sitä mis kunnossa se oli.Ei se tilannetta paranna mihinkään suuntaan.

Muuten tosi jees päivä ollu.Vois taas kohta lähtee ulkoilee ton koiran kanssa :slight_smile:

Ei tää aina niin kauheeta oo :laughing:

pätkivälle rekisterille:

Yleensä sitä näin alkuvaiheessa tulee aika paljon ongelmia vastaan ni niistä mielellään kirjottaa ettei ne jää kummittelemaan.Ei tää mulla ainakaan koko ajan ihan helvettiä oo ollu tää selvinpäin oleminen.Tuskin mä muuten oisin 2kk muutaman päivän päästä 3kk ollu selvinpäin.Mutta ongelmia kohtaan päivittäin.Ei sitä oikeen voi odottaa että kaikki sujuis kun tanssi ku aikasemmin elämä ollu ihan erilaista ja toimintatavat kanssa.Tulee yhteentörmäyksiä ja mielialat heittelehtii.Mutta silti en vaihtais päivääkään :smiley:

60

Mun mielestä ois vaan positiivista jos sais jonkun diagnoosin, että itse ja muut ymmärtäis ‘että on vähän ns sairas’

Eikä toi asperger ole mitenkään sellainen että tarvis ajatella että ‘eikö minusta tuu normaalia’ Sitten ainakin saat apua, ja ymmärrystä.

Ja aspergereilla on hirveästi hienoja piirteitä!! Just on julkaistu joku kirja joka kertoo naisesta joilla on asperger, ja se elää itsetuhoista elämää, ryyppää ja narkkaa ja myy itsensä, ja sitten se saa kosketukseen isoon gorillaan eläintarhassa ja se rupeaa ymmärtämään tunteitaan, ja mikä on rakkaus jne ja menee yliopistoon ja on kai nyt jo juulkaissut monta kirjaa. Eli ei toi oo mikään ‘loputon’ tuomio.

En muista kirjan nimeä, mutta oisko ollut jopa Gorillan kosketus. Mä aion lukea sit kun löytyy.

Itse en tiedä mikä johtuu mistä, omalla kohdalla, osa kai lapsuudesta, osa jostain muusta, mutta mä oon aina ollut jotenkin ‘erilainen lapsi ja nuori’ ei hyvällä eikä pahalla, mutta erilainen. Enkä sittten tiedä miten paljon se on vaikuttanut että siitä on saanut kuulla, aina, aina, kokoajan, että on niin vaikea ja hankala :imp:
Mä oon käynyt läpi kaikki nuo 'varastelu, lintsaaminen, tappeleminen, syömishäiriöt, valehtelu, yleinen häiriköinti, koulujen keskeytys, töistä lintsaaminen, juopottelu, viiltely, sairaalloinen seksisuhtautuminen, lääkkeiden ja huumeiden käyttö sekä epäonnistuneita parisuhteita, siis kaikkea huoma mitä ihminen voi tehdä! :imp: enkä tiedä mistä johtuu.