Tilanne tänään?

holly2:

Mulla on sama juttu.Haluisin saada jonkun diagnoosin kanssa.Oon ite käyny monilla eri psykologeilla,psykiatreilla,päihdetyöntekijöillä jne lista on loputon.Kaikki ne on heittäneet vaan arvauksia ja omia mietteitään ilmaan.Osa on sitä mieltä että mulla ois Adhd,psykoottista käyttätymistä ja tää ei ollu sellanen arvaus et oisin sillon ollu aineissa ku kyseinen psykologi ton totes,masennustakin ne on mulle ehdotellu.Lista on loputon.Mutta silti kukaan ei oo vaivautunut tutkimaan enempää.Arvauksia heitelty mutta ei lähettetty jatkotutkimuksiin mitä ihmettelen suuresti :unamused: Oon tässä suunnitellut että menisin tutkittutamaan itteni.Oon tosiaan tuntenut lapsesta asti ettei kaikki oo ihan kuosis.Olin aikalailla lapsuteeni ihan omissa maailmoissa jne.Ei ollu kavereita.Sosiaalinen kanssakäynti ei onnistunut.En saannut mitää aikaseksi.Keskittyminen nollassa.

ninde! Joo kannattaa kai selittää että haluaa tietää mikä on! Ja muuten sitten menee ykstyiselle, koska ne mun mielestä suhtautuu vakavammin, ja ainakin ne lääkärit missä mä oon käynyt, niin ne ovat olleet tosi tyytyväisiä että itse ehdottaa jotain. Ne kokee sen merkkinä että on itse kiinnostunut paranemisesta.
Mulle on ainakin ihan todetty masennus, siis jo vuosia sitten, ja sellainen masennus joka johtuu jostain kemiasta… ööh, en muista nyt niitä termejä. mutta on mulla jotain muutakin, eli yritän nyt adhd testeihin päästä.
Ja olisi jotenkin niin helpottavaa että sais jonkun vaivan korjattu, esim se että mulla on hirveän vaikeata kohdata asioita, eli luikertelen ja vältän kaikenlaista, ja sitten ne vaan kasaantuu jne…Ja ymmärrän mä sen että elämässä on niitä paskoja hetkiä, mutta hyviä pitäisi kuitenkin olla enemmän. ja haluaisin sopeutua ja olla ‘normaali’ ja tykätä siitä!
Ja tähän voidaan vielä liittää sellainen, että olen kuitenkin viettänyt selviä kausia mun elämässä, ja paljon, pitkiä kausia etten oo käyttänyt mitään, edes alkoa, ja silti on se paha olo, eli ei oo vaan päihteilystä kiinni. Sitten on tarttunut päihteisiin koska on ollut niin paha olo :exclamation:

Holly 2 puhut asiaa.
Toisaalta tuntuukin helpottavalta ajatella että kaikille mun ongelmille oliskin joku selittävä diagnoosi, mä kun oon ajatellut että olen itse sotkenut ja pilannut elämäni ja asiani, luuseri mikä luuseri. Ehkä ihmiset sitten ymmärtäis paremmin miksi en osaa olla niiden kanssa niinkun muut. Tai pysty tekemään töitä ryhmässä. Mullahan oli peruskouluaika yhtä helvettiä, kiusattiin, lintsasin ja koulu meni huonosti, en sopeutunut siihen maailmaan. Ei ollu kavereita. Olin outo erakko jota kukaan ei halunnut tuntea. Ja olen edelleen. Just se ulkopuolisuuden tunne, se ettei sopeudu mihinkään ja on seurassakin yksin eikä kukaan ymmärrä, se on masentavaa.

Mutta sitten taas… jos mulla onkin krooninen “vika” jota ei voi parantaa, ei auta vaikka mä kuinka haluaisin parantua ja muuttaa elämääni.

Tänään en oo kuitenkaan ottanu mitään (vielä), pakko yrittää vähentää, mutta kun tuntuu että mä en edes yritä. Mulla ei oo itsekuria yhtään. :angry:

Mä oon koittanu aikasemminkin saada jotain apua tai ees jotain diagnoosia.Kävin yhellä päihdeasemalla ja siellä ne lupaili et pääsisin jonkun sairaanhoitaja/psykologin juttusille mutta pelkkiä lupauksia ne oli.Joka kerta muistuttivat että täältä et mitää lääkkeitä saa :unamused: Sinänsä aika kummaa että en kertaakaan lääkkeitä sieltä kinunut vaan halusin yksinkertaisesti päästä johonkin tutkimuksiin tai ees jotain :unamused: Aina oo lääkkeistä koittanu pysyä erossa ja helpomminkin niitä saisin ku menemällä jonkun lekurin vastaanotolle.

Mutta asenne siellä oli se että jos epäili että kaikki ei oo ok ja että voisi mahdollisesti olla jotain muutakin vikana ku päihteiden käyttö ni automaattisesti se tarkotti sitä et oon kinumassa jotain vitun bentsoja :unamused:

Aika paska maku jäi suuhun sillon.Eikä hirveesti tehny mieli uudestaan mennä tilittämään omaa olotilaa tai epäilyksiä minnekkään.Nyt ehkä jo vähän rohkaistunut ja voisi lekuriin varata ajan.

Toivottavasti tässä sais selvyyden et mikä mulla on.Kummiskin lekurit epäilly kaikennäköstä ja tuskin nekään ihan turhaan tollasia ilmaan heittelee.Mutta vieläkin ihmetyttää sen kyseisen päihdeaseman toiminta.

…mulla on kylllä mieluummin se ‘krooninen vika’ kun että mua leimataan toivottomaksi luuseriksi… onhan joku diabeteskin sairaus ja epilepsia esim… ja jos sulle todetaan asperger niin saat siihen apua!! tukihenkilöitä ja lääkkeitä, ja oikeata terapiaa, ja niitä hyviä puolia voi ruveta kannustamaan ja ottamaan esiin, koska niitäkin on!!

Mua ärsyttä se että näitä ns. päänvaivoja ja mielialasairauksia yms ei oteta vakavasti. Esim kun mä oon aina ollut kausittain masentunut, niin mun äiti on jaksanut hokea sitä että ‘kas kun meidän mummi on jaksanut vaikka oli 7 lasta ja mies sodassa, niin ei se oo masentunut’ sit se että toinen mummi oli mielisairaalasssa, niin siitähän ei puhuta, tai että isän puolen tädit olivat HYVIN ‘outoja’… no joo…

toi on muuten aika outoo munkin mielestä miten ihmiset suhtautuu “päävaivoihin”.Niitä vähätellää tosi usein.Itekkin oon kuunnellu tota mun mutsilta ja osalta sukulaisia.Ja ei ainakaan kellään meijän sukulaisella oo mitää vikaa.Kaikki on ihan terveitä suomalaisia ihmisiä.Kumma vaan kun nää meijän terveet sukulaiset siis suurinosa vetää viinaa,lääkkeitä tai sit kamaa.Muutama sukulainen on yrittäny itsarii.Pari on siinnä onnistunutkin.Joo terveitä on :unamused:

Joo, tosi on että on helpompi saada apua ja hoitoa jos on “oikeasti” sairas; mua kohdeltiin aikanaan työkkärissä tosi vittumaisesti kun en kyenny ottamaan duunia vastaan mutta lekuri ei suostunu kirjottamaan lausuntoa että oon masentunu kun oli tavannu mut vaan kerran. Sitten kun masis todettiin, johan muuttui asenne. Ei siis näköjään riitä että itse tuntee itsensä sairaaksi. :imp:
Tosin oon mä törmänny tohonkin että ei oteta vakavasti kun sairaus ei näy ulospäin. “Sä oot terve nuori ihminen, menisit töihin.” :imp: Vituttaa ihmiset jotka puuttuu asioihin joista ei tiedä mitään.
Tää vaan tuli niin yllättäen etten oo ehtiny vielä perehtyä asiaan, ja mulla on vielä sekin epäilys että mitään ei löydykään ja mä oonkin oikeesti luuseri. Tosin voinhan mä olla luuseri joka tapauksessa. (Itsesääli auttaa kaikkiin vaivoihin )

… mä yritän nykyään niin etten puhu hirveästi meidän mutsin kanssa, ylipäänsä, ja oon tehnyt sen selväksi sille, että puhutaan vaan ‘small talkia’ koska se on niin paljon sanonut, mistä tajuaa että se ei tajua mitään.
Meidän suvussa taas ei oo mitään päihdeongelmaisia ikinä ollut, paitsi joku vanha eno oli ihan rapajuoppo ja ryyppäsi itseään hengeltä jne mutta siitähän ei hirveästi puhuta…mä oon se ainoa mustapilkku…Päinvastoin mun suku suhtautuu hyvin terveesti esim viinaan, sitä juodaan ruuan kanssa ja joskus joku drinkki, ja en oo kai ikinä edes nähnyt ketään kännissä. Että en sitten tiedä mistä mä oon tullut??
mutta mulla on nyt oma elämä, ja äiti on vaan äiti, ja napanuora leikattu. Mä nyt yritän tästä selvitä ja saada apu ja ehkä sitten kun mä oon 48 esim, niin voisin olla joku päihdeterapeutti, koska kokemusta ois, ja tulen hankalien kakaroitten kanssa hyvin toimeen :slight_smile:

72M Et sä luuseri ole vaikka sulla ei mitää ois todettukkaan.En usko että yksikään meistä on luuseri täällä.Vaikka se saattaa siltä tuntua josku.Ite oon noita fiiliksiä kanssa käyny läpi usein.Tuntuu ettei musta oo mihinkää ja en kuulu minnekkään.Just sama et oisin yksin vaikka oonkin porukassa.Aika vaikeeta sen on tietty nousta sieltä fiiliksistä pois mutta kannattaa yrittää kummiskin.Opetella rakastamaan itseään sellaisena kun on.Saattaa kuullostaa aika lässynlää meiningiltä mutta se on aika oleellinen osa sitä paranemis prosessia.

Mä oon monella tapaa ollut tyytymätön itseeni.Niin fyysiseen ulkomuotoon ku henkiseenkin.Nyt vasta pikkuhiljaa ruvennut tajuamaan etten mä loppujen lopuksi niin paska ihminen oo tai luuseri.Jotenkin tässä vuosien mittaan en enään jaksa vaan ajatella itseäni niin huonona ihmisenä.Liian monta vuotta meni siihen että annoin muiden ihmisten puheiden vaikuttaa muhun.Olin aina ihan idiootti tyyppi tein sitten mitä vaan.Koulussa jengi kiusas mua koska en täyttänyt niiden ihmisten kriteereitä normaalista ihmisestä.Mulla oli aina ihan omat jutut.Elin omassa pikku maailmassani.

Jopa opettajat dissas mua koulussa.

Mutta joo kukaan meistä ei oo luuseri mun mielestä.Esim retkahduksia sattuu niinkuin muutamalle on käynyt tässä mutta se ei tee ihmisestä luuseria.Retkahtaminenkin luetaan tähän paranemis prosessiin.Oon itekkin aikasemmilla lopetuskerroilla retkahtanut käyttämään ja tällä lopetus kerralla oon myös meinannut retkahtaa mutta sitä ei kannata jäädä murehtimaan.Koittaa vaan pyrkiä eteenpäin.Pahaltahan se tuntuu mutta aina voi yrittää uudestaan ja vaikka miettiä että mikä meni vikaa ja mitä voisi tehdä toisin että uudestaan ei retkahtaisi.

Jaksamisia koko kuivaushuoneen porukalle :slight_smile:

kiitos ninde! toi kuulosti kyllä hienolta! kai se on sitten niin ettei olla mitään luusereita. Sitä vaan luo sellaista kuvaa helposti itselleen, kun sen tarpeeksi saa kuulla, just tuollaista ‘vitun luuserinarkkari’ jopa ihan kavereilta kun riitautuu, niin eka mistä haukkuu on se luuserinarkkari…
mulla on kuitenkin ollut aina jotenkin sisimmissäni sellainen olo että musta tykätään, kai se sitten on antanut sitä itseluottamusta jotenkin, mutta esim nykyään mä ihan kauheesti loukkaannun jos joku kritisoi mua, siis en kestä yhtään vaan rupean just itkemään ja mietin että täh, enkö ole täydellinen. Ääh, kauhean vaikeata selittää, mutta samalla kun on se paska olo itsestään, niin silti aina hämmästyn jos joku ei pidä minusta, sellainen ihmeellinen ulkoavaruusfiilis.

Oikein hienoa loppupäivää ihan tasapuolisesti kaikille!!! En nyt enää pysty kirjoittaa kun ajatus ei kulje

Oon huomannu tän saman ilmiön että ihmiset haukkuu luuseri narkkariksi heti ensimmäisenä jos tulee riitaa jostain.En enää jaksa välittää.Niin monta kertaa kuullu ton saman asian.Ja sinänsä aika kumma että yleensä ne jotka on tolleen mua haukkuneet ovat itekin aineiden käyttäjiä tai alkoholi ongelmien kanssa painivia ihmisiä.Osa on ollu kyllä ihan selväpäisiä mutta mulla on suurinosa näistä haukkumisista tullut samassa tilanteessa painivien suusta.

Kyllähän se niin menee että itsekkin rupeaa miettimään että entä jos ne ihmiset on oikeessa ja mä oon ihan totaali luuseri.Pienemmälläkin saa ihmisen itsetunnon poljettua pohjalukemiin.

Jossain vaiheessa itellä vaan itsetunto rupes nousemaan.Tää tapahtu vielä kaman käytön aikaan joka on sinänsä aika ihmeellistä.Kai siinnä rupes pikku hiljaa sisuntumaan ja lopetuspäätös taisi siinnä samalla kasvaa myös.Rupes mitta täyttymään siihen ainaiseen haukkumiseen ja toisten ihmisten arvosteluun.Kai sitä vähän niinku flippas hyvällä tavalla.

Onhan niitäkin päiviä vielä että tunnen itteni saamattomaksi ja jollain asteella huonommaksi ihmiseksi kuin muut mutta nykyään en jää murehtimaan asiaa ja se ei jollain tapaa saa musta otetta enään samalla tavalla kun ennen jolloin yksi pahempi kommenti saattoi aiheuttaa sen että joka päivä tuli mietittyä että oon huono ihminen.Oon koittanu päästä irti tosta ajatusmaailmasta jonka on vuosien varrella luonut.

Taas tuli textii :smiley: Mutta joo meitsi kuittaa ja lähen tästä ulkoilee ton piskin kanssa jos vaikka sais väsytettyä ittensä niin että ens yönä tulis uni :slight_smile:

mulla on ollu kans ton itsetunnon kans ongelmia niin kauan ku muistan…jotenkin muitten mielipiteet musta, on merkinny ihan liikaa…vaik sen tajuaa et ei muitten mielipiteillä pitäs olla väliä, tärkeintä et ite on sinut ittesä kanssa mut silti sitä välittää turhan paljon mitä muut ajattelee…välillä on ollu vaikee ostaa vaatteitaki kun vaikka itestä näyttäis hyvältä ni on vaan miettiny et onkoha tä vähän liikaa mitä muut nyt ajattelee…ihan tyhmää.
nykyää ei o enää niin paha ku joskus teini-ikäsenä…mut kyl sitä välillä vieläki huomaa jotain tollasia juttuja…ja ennen tätä subun käyttöä olin paljo varmempi muutenki itestäni…kai seki osaltas on vähä vaikuttanu ku oon ennestäänki tosi hoikka ollu aina ja sit laihtuski yhtäkkiä melkeen kymmenen kiloa.ja tissit lähtee ekana :open_mouth: :laughing:

mut kyl se itsetuntoki varmaan kohenee parantumisen myötä…nyt ku tosiaan miettii tällasia juttuja ni huomaa koko ajan vaan enemmän asioita mitkä on muuttunu käytön aikana…toi laihtuminen just ja itsetunto ihan paska ja kuin sulkeutuneeks ja välil tosi vittumaisekski on tullu…kuin monta tosi ystävää on “vaihtanu” aineisiin…

joku mainitsi noista esim äitien mielipiteistä pääsairauksista…mä tossa joku aika sitte mainitsin äidille et on kauhee masennus…se vaan siihen (niinku aina ennenkin ku on puhunu et on masentunu et pitäskö käydä vaikka lääkärillä tai jossai juttelemassa tms) et kaikil tulee huonoja päiviä ei sul mitää vakavaa masennusta oo…et vaan valvo myöhään ja kyl ne asiat aina järjestyy ei kannata lääkärii mennä ne vaa määrää lääkkeitä…siis hyväähän se tietenki tarkottaa mut tulee aina sellanen olo et ei se ota yhtään tosissaan noinki vakavaa asiaa…joskus näki mun reseptin (oisko ollu zoloft…joku mielialalääke kumminkin) ja hermostus siitäki ku etten vaa rupee turhaan syömää lääkkeitä…
no mut kyl mä sen kannan ymmärrän tavallaan…sitä ois vaan toivonu ehkä vähän vakavampimielistä suhtautumista…tuli sellanen olo et se puhuu kymmenen vuotiaalle… :angry:

on muuten pistäny silmään et taitaa aika monella teistä olla koira…?jop lähen minäkin nyt lenkille tuon vauvan kanssa ja sit nukkumaan…
nyt en enää ees muista mikä täs aiheena oli… :unamused: toivottavasti ei menny ihan kauheen off-topiciks…

Meitsi lähtee kans aina välillä harhailee aiheesta toiseen tai ainakin musta tuntuu välillä siltä :laughing:

Joo meitsillä on koira.Ihan hyvää tekee kun lähtee ton kanssa ulkoilemaan ja tekee kaikkea kivaa :slight_smile: Tänäänkin on tullut jo muutaman tunnin lenkki vetästyä.Saa ajatuksia vähän suunnattua muualle kun lähtee tekee jotain kivaa ton piskin kans.

Kohta vois taas lähtee ulkoilee ku ei jaksa istuu himassa koko aikaa.Muuttuu tylsä mieliseks ku möllöttää koneella tai telkkarin ääressä koko ajan.Välillä rupee ahistaa ku liikaa istuu sisällä.

Äsken soi ovikello.No menin avamaan ja kas kummaa siellä oli mun yks entinen kaveri pimpottelemassa.Pyysin sisälle sitten kun en viittinyt jättää oven taakse seisomaan.Joskus kumminkin ollaan hyviä kavereita oltu.No mitä kysyy kaveri:saako mistään ainetta :unamused: Joo oli aika lyhyt vierailu.Tää tyyppi vielä tietää että oon lopettanut noi hommat tai ainakin yritän.Mutta joo mukavaa päivää vaan hänelle.

Hyvä että jäi vierailu lyhyeksi ninde!!!

Tänään on todella hyvä tilanne. olin eilen baarissa mun parhaan ystävän kanssa,( ihan mun rakkain tyyppi koko maailmassa)
Syötiin ja juotiin viiniä ja käytiin kaljalla ja oli kivaa, enkä kertaakaan ajatellut mitään muita aineita, vaikka alko nousi vähän päähän.

Ja tänäänkin ollut kiva päivä. Tuli juteltu aika paljon, ja tehtiin se diili nyt että vaan sen kanssa käyn ulkona, ja että harkitsen ryhmää, ja keksitään kai joku yhteinen liikuntakin. Ja viikonloppuna menen yhteen kurssiin. Koiran kanssa tehtiin tunnin lenkki ja tekisi mieli hankkia toinen… pentu…

:smiley: :smiley: Tänään menen ehkä leffaan illalla ja viikonlopun vietän sen mun läheisin luona, kivaa, ihanaa kun joku oikeasti välittää!

Toivottavasti teillä on parempi päivä tänään, ja toivon että teillä on hieno viikonloppu!!

Kiva kuulla että jollain on mukava päivä ollut.Hyvä jos sulla holly2 on joku tukemassa sua :slight_smile: Ite oon kans suunnitellut jonkun liikunta harrastuksen aloittamista.Sais kunnon nousemaan ja painon vähä tippumaan kun on pikkasen paino päässy nousemaan tässä selvinpäin ollessa.

Meitsilläkin oli oikeestaan ihan mukava päivä.Väsyttää jopa.Varmasti ens yönä tulee uni :slight_smile: Ei sinänsä kauheesti ollu vaikutusta sen kaverin vierailulla.Odotin et oisin vatvonut sitä päässäni koko illan mut unohdin koko asian melkeen heti tyypin lähtemisen jälkeen.Eikä tullu mitää himoja vetämiselle vaikka toinen tulikin ainetta kyselemään.

Taas yks päivä takana. Ei mikään älyttömän iloinen päivä. Retkahdus vituttaa edell. Mutta oon pystyny palaamaan takas pienennteetyihin annoksiin. Ja liian nopeesti mä niitä vähensin. Noin kakskytkertaa niopeemmin kun mikään taulukko neuvoo. Mutta kun aina ite tietää olevinaan niin hyvin.

Rankkaa liikuntaa ja reiki-hoitoa. Jotenkin taas enemmän mietityttää kaikki jutut. Etenkin toi töissä käyminen. Kun tuntuu ettei jaksais, mutta ei kai sitä ilman duuniakaan voi elää.

Vähän taas sellaiset itsensä rankaisu fiilikset päällä. Älytön ruokakontrolli ja kaikki lihakset huutaa hoosiannaa. Kun pystyis pysynään noista viiltelyhommista erossa. Mies viimeks vähän säikähti ja oli selittäminen…Saa naähdä kuinka kauan kukaan kaksaakattoa kolmekymppisen akan teiniangstia…

Perkele pistin pitkän viestin, minkä sohasin sit tol hiirel pois (mä käytän Operaa ja meen sivuil hiiren kaa etee ja taakse jne…) :imp: Eli mä kirjotan vaa pääasiat… Huomenna kenties lisää sitten… :slight_smile:

No noit ADHD- ja pers.häiriö-juttuja voi lukea ja testata näilt sivuilta…

http://adhd-aikuiset.org
http://www.amenclinics.com/ac/tests ADD-testi, aikuisten ADHD, joka on lapsena jo ollu ADHD silti…
http://uk.geocities.com/rajatilapersoona/faq.htm Rajatilahäiriö
http://www.ahjos.net/luokitus/F60.htm Persoonallisuushäiriöt (alkakaa siält lopusta, eka on kaikki pedofiilit sun muut… :laughing:)

JeSS, mä lähes muistin noi, ku täs ei näy sivuu, ku täs kävi muutama pv sit häppeningi, ni jouduin kirjottaa noi jo aluks käsinee :smiley: … Pisti silmää et kyl Holly 2:sel ois ainakii aika selkeest oireita ja M72 ja Ninde kans menkää ihmees lekurille, niitten ON tehtävä työnsä, tosin teidän täytyy olla selvinä ja käydä testeissä, mikäli he haluaa! Muut ei kirjottanu niin selkeesti! Mut mä oon ainakii niin vittuuntunu itteeni ja itteni kanssa elämisee, koska mä oon lukenu, ja muut on sanonu niistä merkeist, et lähes kaikki, ellei kaikki on ihan mua, siis todella vittumaista ja erittäin vaikeeta! Mä oon varmaa maailman kusipäisin ihminen sit! Onneks noita voi kehittää, mut esim. rajatilahäiriötä eikä muitakaan pers. häiriöitä pahemmin lääkkeillä korjata; itse pitää muuttua ja terapiaa… Mul on osa käyttäytmismalleista ihan lapsen tasolla, ja se vituttaa; sen huomas MTT:n lekurikin mun ajattelusta, et ei oo helppoa, ei!

Mä oon tänääki viäl ottanu sitä prkleen bubrea, tosin minimimääriä ja nokkina ja huomen ku käyn minuutin pääs frendil maksaas velkani, saan ihan varmasti sitä taas ilmaseks :confused: Mä en vaa pysty vielä kieltäytyy… :frowning: Mut kärsin sit kunnon viekkarit!!!

Mä näin vilaukselta lääkärin Torstaina ja sain pyydöstäni Supriumii, masennuslääkettä, joka mul tehoaa viikossa :slight_smile: … Ajattelin et jos auttais noihi masiskohtauksii vähän… :unamused: Lupasin käydä testeis 2-3 kertaa viikos, jos se tulee vastaa tossa asiassa ja käsitin et asia tulee Torstaina varmaan jollain keinoa hoitumaan, mul on kuitenkin todella ymmärtäväinen lääkäri ja mä lopettaisin itse, jos psyyke kestäis; siit se on vaa kiinni, ja hän varmasti tietää sen myös, koska ennenkin oon niin tehnyt…

Mut pärjäilkäähän kaikki, mä käyn varmaan nukkumaan, vaik pitäis laittaa pyykkejä kaappiin… :confused:

<3 -MQ-

Ylpeä siitä, että ei tullu eilen vedettyä mitään. :smiley: Tänään taas uusi päivä ja uudet haasteet edessä.

Heippa vaan taas kaikille!!

Joo noista malibun laittamista adhd linkeistä, niin mä oon tehnyt noita nettitestejä ja niistä tuleeihan täydet adhdpisteet. Ja ollaan mun mutsin kanssa ja yhden kaverin joka tuntee mut hyvin niin puhuttu, ja nyt kun siitä on ollut puhetta niin nekin huomaa mun käytössä ‘jotain outoa’ esim eilen olin mun kaverin kanssa kävelyllä, niin sit se vaan sanoi nätisti ‘että sä puhut ihan ku urheiluselostaja ois sun päässä’ et muuta ihmiset pysyy ajatuksissaan, mut mulla sillee heittelee että ensin mä jotain vaik mainitsen mun myssyä, ja sit samassa lauseessa rupean pälättää jotain että voi kun minä en oo huomannutkaan ennen että tää talo onkin näin nätin värinen, ja sit taas kommenttia johonkin ihan muuhun.
Se ehdotti jopa vitsinä et tehdään mulle ‘mäkikotka’ t paita…

Voihan sitä miettiä, ja mun lekuri on niinmyönteinen kaikkeen mitä ehdotan, että mä voisin ihan sitä lääkitystä edes kokeilla, siksi että silloin huomaa että oisko se maailma erilainen. Mutta tää on rankkaa näin kun tuntuu että maailma hiippii liikaa mun sisään, tiedättekste, sillee että äänet esim tulee liian kovaa, ja ihmiset liian lähelle.

Mulla on muuten ihan ok olo, en tiedä, otin niitä stilkkareita eilen, ensin yksi, 10mg, ja oli ihan uskomaton olo, en vaan nukahtanut ja sit niitä piti ottaa lisää, mutta nukahtaminen oli pääasia, vaikka tulikin pienet hallut siinä sivussa :frowning:
Tänään ois sit tuo kuuluisa miitti, en oo vielä päättänyt että menenkö, mutta jos menen niin pidän hauskaa, enkä saa morkkiksia, enkä valita tänne, koska silloin se on oma päätös :wink: