Minusta on hyvä, että kirjoitat olostasi ja tuntemuksistasi… ja olethan saanutkin tukea ja arvioita. Tietyllä tapaa nämä ongelmat ovat samankaltaisia ja toisten kokemuksista on hyötyä. Onhan moni (mm minä) hakannut päätään seinään oikein kunnolla. :mrgreen:
Ongelmiin ei ole oikein maantieteellistä ratkaisua; raivohullut apinat niskassa pysyy kyllä kyydissä, vaikka menisi minne. Olen tätä kokeillut ja sama sonta on edessä paikkakunnasta riippumatta. Tavoitan kyllä tuon ajatuksen vetäytymisestä ja hiljentymisestä ja itsensä etsimisestä omassa rauhassa. Entä jos sen aika olisi hiukan myöhemmin? Jos ongelma on ympäristö ja väärä seura, toki paikan vaihto auttaa, mutta jos ongelmana on itse itselleen, tilanne voi yksinäisyydessä pahentua ja edessä vaikka tolkuton ryyppyputki ja totaalinen tuho.
Omasta kokemuksesta ja muita sivuista seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että jos olo ei juomisen lakattua suht pian korjaannu, silloin on muitakin ongelmia kuin pelkkä alkoholiriippuvuus. Join aikanaan lähinnä turruttaakseni itseni ja kun yritin olla ilman ja tajusin, että viina ei toimi enää toivotulla tavalla, vaan olen joka kerran pahemmissa ongelmissa kännissä, niin olo oli hirveä. Alta paljastui loputon tuska ja tietyllä tapaa tunne-elämältä vinoon kasvaminen jo alun alkaen ja jollain tapaa se lohduttoman yksinäinen, ikävissä oloissa elänyt lapsi. Oliko juominen jotenkin ollut sekä suoja, että este henkiselle kehitykselle? Olin lapsukainen nelikymppisen hahmossa… 
Eikä itseensä tutustuminen oikein onnistu edes tuurijuoppona vaan pidemmässä raittiudessa. Löytyy muita keinoja sietää olojaan. Riidan jälkeen voi lähteä lenkille tai istuskelemaan luontoon. Sekin muuttuu ajastaan yhtä automaattiseksi, mitä juodessa on “tuttipullo” eli viina. Ajatusketju lakkaa pyörimästä kehää “nyt v*tuttaa ja siihen viinaa”. Ankeatkin tunnetilat menee ohi ja ne oppii sietämään selvinpäin ja alkuun mulle riitti lykkääminen, en kieltänyt ajatusta juomisesta kokonaan, vaan ajattelin, että odotan ainakin puoli tuntia tai iltaan. Silloin se on ainakin tietoinen päätös, eikä refleksi.
Masennukseenkin on monia hoitokeinoja. Ainakin nukkuminen pitää saada kuntoon, säännöllinnen ateriarytmi ja kevyttä liikuntaa. Itsemurha tietysti voi pyöriä mielessä, mutta omalla kohdallani jätin sen viimeiseksi vaihtoehdoksi, koska sitähän se on. Kaikki muut keinot kannattaa kokeilla ennen sitä, elämänsä voi saada hyväksi, paljon paremmaksi kuin uskookaan. Vaikkei elämä ole aina helppoa, olen tyytyväinen että olen elossa.
Toivoton, on hullua käyttää samoja keinoja ja toivoa eri lopputulosta! Jos nyt käyttämäsi toimenpiteet ei auta raitistumaan, kokeile jotain muita keinoja. Sinäkin voit ihan hyvin onnistua jättämään juomisen, kuten moni muukin on onnistunut. Samanlaista kompurointia se on useimmilla alkuun ollut. 
