Voi olla kyllä, että joskus tarvitaan nimenomaan suorat sanat.
1 tykkäys
Sekin tuli tässä mieleeni, että miehesi saattaa ihan oikeasti olla todella peloissaan sinun puolestasi ja on valmis ainakin sanallisesti tuollaisenkin uhkauksen esittämään. Saman asian voisi toki esittää rakentavammin vaikkapa sanoilla “Pelkään tämän ongelman vielä ajavan meidät erilleen” tms., mutta en minäkään aina tajua/malta miettiä tarpeeksi pitkälle, ennen kuin suunsa avaa.
2 tykkäystä
Juteltiin nyt illalla enemmän ja hän muotoili asiaa jo hieman “pehmeämmin”.
Takana huoli ja tietenkin kyllästyminen juopottelevaan emäntään. Sanoin että olisit jo aiemminkin saanut kovistella mua.
2 tykkäystä
Takana harvinaisen hyvin nukuttu yö.
Eilen mietin ulkoisen motivaation merkitystä sisäisen motivaation syttymiseksi. Tavallaan siis tämä oma tilanne,jossa on tuo ero asia ja se,että saako sen muutettua muuttavaksi sisäiseksi motivaatioksi. Niin nuo päihdealan ammattilaiset sanoo,että hoidossa olevilla ei välttämättä ole alkuun omaa motivaatiota,mutta se syttyy kun ulkoiset motivaatiot on vieneet/tuoneet hoitoon.
2 tykkäystä
Tosi hyvä, että miehesi reagoi asiaan jämäkästi ja hienoa, että osaat sitä myös arvostaa. 
1 tykkäys
Heräsin aikaisin ja väsyneenä. Koiraa käytin pikaiseen ulkona,ush mikä ilma…
Eilen illalla mietiskelin tuota petaamista ja rehellisesti sanottuna sitä kyllä tapahtuu koko ajan. Eniten tuota mistä mainitsin @Lintuanna ketjussa eilen, ajattelen olevani juoppo ja ennemmin tai myöhemmin kuitenkin ratkeavani. Mutta myös “Ansaitseminen”: Ajattelen, että kun olen tsempannut näin hyvin, voin ottaa yhden.”
Uskomattoman typeriä ajatuskulkuja,mutta niin totta omassa elämässä.
Luin omaa ketjua läpi ja törmäsin Naurismäen viisaisiin sanoihin.
Häntä on kyllä ikävä.
1 tykkäys
Lenkillä ja vesijumpassa käyty.
Taas viinapiru kuiskii,että nyt olis hyvä rentoutua siiderin kans. En aio lähteä kauppaan. Pitää taas vaan katsoa tuon juomahalun taakse,että mitä siellä on. Väsymystä ainakin ja sellaista “tapana on juoda”- ajattelua.
3 tykkäystä
No tulipa taas juotua. Jos en nyt saa tätä hommaa toimimaan,niin alkaa melkoinen elämänmuutos.
En tunnista mitään tunteita juomisen taustalla,vain kaipuun pois omasta paska elämästä
4 tykkäystä
Tykkäsin viestistäsi vain sen takia, että ymmärrän sua niin hyvin! Pääsisipä vain pois omasta elämästä. Voimia.
1 tykkäys
Ei muuta kuin siitä hetken levon jälkeen taas nenä kohti määränpäätä niillä voimilla ja keinoilla mitä käsillä sattuu olemaan. Kukaan ei voi etukäteen tietää, että kuinka monta ensimmäistä päivää me itse kukin lopulta tarvitaan.
2 tykkäystä
Huomenta. Tulipa niin mieleen mennyt elämäni juoppona naisena. Muistan oikein hyvin ne ajatukset, että kuolen juopon kuoleman, jonnekkin jäädyn pakkasella tai jossain väkivaltatilanteessa tms.
Halusin kovasti olla kuten muutkin ihmiset, ottaa vain vähän, ei juoda tolkuttomasti. Itkin itsesäälissä… Ja rukoilinkin. Sisälläni paloi halu päästä irti huonosta tavasta vapaaseen elämään, en vain tiennyt sitä silloin miten se tapahtuisi ja mistä avun saisi, en ymmärtänyt… tai oikeastaan sisälläni raivoava, tuhoava viinan himo ei antanut minulle hetkenkään rauhaa päästä pois siitä kierteestä, olin vankina, vankina omien väärien ajattelutapojen, mielikuvituksen, kehon riippuvuuden vankina.
Sitten yhtäkkiä joku antoi minulle AA-ohjelman käteen, ryhmät… minulla oli tukiverkosto jossa pikkuhiljaa tajusin tilani ja raitistuin. Sitä ennen olin mustassa aukossa enkä ymmärtänyt ollenkaan miten siitä pääse pois.
Eihän raitistuminen ollut helppoa, ei suinkaan. Mutta se oli ihanaa uuden opettelemista. Kivun ja tuskan kautta, koska oli pakko opetella uusia toimintamalleja, uutta käyttäytymistä, uutta puhetapaakin jopa. Oli uskallettava mennä sellaisiin paikkoihin joihin en olisi halunnut mennä mutta oli pakko, jos meinasin selviytyä.
Häpesin alussa paljon. Häpesin menneisyyttäni kovasti, mutta niin sekin on jo tasaantunut vuosien varrella. Eletty on eletty, sitä ei voi muuttaa, tänään voin tehdä toisin, tänään olen raitis, en juo… ei tule enää lisää häpeää. Ajan kans sekin tasaantuu.
Hyvää ja raitista päivää!
2 tykkäystä
Viiwa, mitä kuuluu?
Oon taas jossain syvissä vesissä Päihdepalvelusta tuli kirje, että mut on laitettu jonoon. Arvioitu hoitoon pääsy on syyskuussa
Kiitos @Lintuanna kun kysyit.
3 tykkäystä
Syyskuussa! Herranen aika mitkä jonot. En yhtään ihmettele syviä vesiä, en yhtään. Yritä kirjoitella meidän kanssa joka päivä, vaikka ensialkuun ei siltä tuntuisi. Mullakin on välillä päiviä, että tästä ei tule yhtään mitään ja olen tuomittu epäonnistumaan, mutta aina, jos vaikka vähänkin, tänne raapustan, tulee edes hieman enemmän se olo, että mä silti teen jotain, vaikka en nyt just oppikirjamaisesti etenekään. Voimia, muista, että me ollaan täällä!
3 tykkäystä
No on todellakin syvältä tuollaiset jonot! “Jokainen on oman onnensa seppä ja miksi ei ole varautunut kaikkeen kun kaikilla meillä on kuitenkin samat mahdollisuudet ja siitä vaan verkostoituu niin on turvaverkkoa sitten ja kyllä ei vain minulle voisi käydä kun olen niin erinomainen ja nönnönnöö.” Pistää niin vihaksi, ettei melkein veri kierrä.
Voi kun jaksaisit jollain ilveellä. Ole tosiaan täällä meidän kanssa, vaikka vain parilla sanalla kerrallaan. 
2 tykkäystä
Te ootte enemmän kuin ihania. Jospa mä taas täältä nousen…
2 tykkäystä
Aivan varmasti sieltä vielä noustaan! Ihan rauhassa omien voimavarojen mukaan, ja täällä sinä saat aina olla oma itsesi juuri niiden fiilisten kanssa mitä sattuu olemaan. Kaikki me ollaan jouduttu enemmän tai vähemmän kamppailemaan samanlaisten ongelmien kanssa, siksi myötätunto ja ymmärrys ei täältä lopu koskaan.
Olen pahoillani myös tuosta aivan liian pitkästä jonotusajasta, ja sen valossa Suomi maailman onnellisimpana maana tuntuukin juuri nyt todella huonolta vitsiltä.
Mutta onneksi täällä on myös plinkkiläiset, etkä sinä jää aivan yksin tuota syyskuuta odottamaan.
1 tykkäys
Huomenta. Minä en koskaan edes mennyt päihdehuoltoon, enkä muuallekaan yhteiskunnan palveluihin juomisen takia, se oli niin hävettävä asia. Mutta menin viimein AA-ryhmään ja se auttoi, pääsin raittiiksi ja olen siitä lähtien ollut raitis. Kävin myös muissa vertaistuki ryhmissä ja niistä sain myös tosi paljon apua. Al-anon, jännittäjien ryhmässä olin myös ja väkivaltaa kohdanneiden naisten ryhmässä.
Myös ev.lut.seurakunta järjestää jotain vertaistukea mutten siellä ole käynyt ja a-kilta myös, enkä sielläkään ole käynyt niin en tiedä kuinka moni siellä raitistuu. Mutta monenlaisia live-ryhmiä on olemassa. Ja moneen tarkoitukseen. Juuri viime viikolla luin lehdestä ilmoituksia kuinka paljon oli kerhoja ja ryhmiä monenlaisiin sairauksiin. Ja monen ikäisille.
Uskon että löydät ryhmän tai avun. Rohkeasti vain!
1 tykkäys
Päätin nyt että alan kirjoittaa aktiivisesti,niitäkin päivinä kun kaikki menee huonosti ja haluan vaan lakata olemasta.
Tänään metsään lenkille koiran kans. Hanget kantaa ja aurinkokin näyttäytyy.
A-kiltaan aion mennä huomenna. Jospa näistä murusista sais koottua apua…
4 tykkäystä