Suurkulutuksen lopettaminen

Jahas. Eipä se kuiva taival siitä viime kerrallakaan lähtenyt. Olen vähän ollut jumiutuneena taas sellaisin muutaman päivän hampaat irvessä-raitisteluun ja sitten taas tissuttelua joitakin päiviä. Jotenkin tuntuu että se vaatii totaalisen tympääntymisen siihen ottamiseen, että muutaman viikon saa oltua ilman. Jos vain väkisin lopettaa juomisen ennen kuin on siihen täysin kyllästynyt, niin “juopon liekki” ja kytemään sisälle ja aika pian roihu nousee taas.

Nyt on taas pari kuivaa päivää takana ja yritys olisi kuivatella taas. Tuskinpa siitä mitään juurikaan tulee, mutta katsellaan. Siitä on vuoden päivät aikaa kun ensimmäisen kerran tänne kirjoitin. Edistymisen tuloksia ei kyllä löydy vähentämisestä kuin mikroskoopilla tarkkaillen. Siltikään en ole lopettamista ottanut tavoitteeksi. Defenssi on kaunis asia :unamused:

Ainoastaan henkisellä puolella on jotain muutosta ollut. Nyt olen sinut sen kanssa, että olen erilainen kuin muut. Olen juoppo. Mutta siitäkään ei juurikaan ole ollut kuin haittaa, koska nyt on helppo pukeutua marttyyrin viittaan ja sihauttaa, koska “olen juoppo enkä voi sille mitään. Tämä on sairaus.”

Hieman kärjistettynä noin, mutta mekanismi on sama.

Nooh, yritän saada itseni innostumaan muista asioista, niin saan juomisen siirrettyä taka-alalle. Töistä olisi mukava innostua taas. Toteuttaa ideoita ja kehittää, mutta olen jumiutunut jonkinlaiseen saamattomuuden vankilaan. Siellä virun ja juon kaljaa. Pien askelin nyt olen parin päivän ajan yrittänyt köpötellä pois sieltä. Onnistumiset kun ruokkivat innostusta, niin yleensä siitä se lähtee, kun vaan suorittaa kurinalaisesti.

Tekstin alavireisestä sävystä poiketen fiilis on nyt tosi hyvä. Aurinko paistaa ulkona ja olen treenaillut ja syönyt terveellisesti taas. MUTTA, niinhän se noidankehä ennenkin kohdallani on mennyt.

Dave jossain ketjussa laittoi hyvän vinkin, että kirjoittaa tavoitteensa paperille ja alkaa etenemään niitä kohti määrätietoisesti. Sen aion itsekin tehdä. Tai on pitänyt jo pitkän aikaa. Mutta ku ei ole saanut aikaiseksi :confused:

Enivei, tsemppiä kaikille syksyyn! Eläkää, näkekää ja kokekaa asioita. Kerran tällä pallolla vain ollaan :sunglasses:

Hyvä jos järkevältä tuntuu. Oma kokemukseni, kuten tuntemieni ihmisten kokemukset tukevat tätä tavoitetietoisuutta.
Olen myös lukenut ja perehtynyt laajasti alan tutkimuksiin ja kirjallisuuteen.

Pienin askelin kannattaa edetä ja nimenomaa myös suunnitella ja kirjoittaa ne askeleet ylös miten aikoo sen lopullisen tavoitteensa saavuttaa ja missä aikataulussa.

Kun kuitenkin suhteellisen paljon juot niin suosittelen perehtymään Hemmentaalin ketjuun laittamaani linkkiä joka kertoo miten sekä tissuttelu että perjantaipullo sotkevat elimistön ja hormonitoiminnan.

Lämpömittarin kanssa aika samassa tilanteessa. Viimeinen vuosi noin 6-14 annosta joka päivä pyhät arjet. Viimeiset 5 vuotta ehkä 5-10 annosta pyhät arjet, välillä ollut muutaman viikon raitis kausi. Mää kuolen kohta. Mitä vittuu pitäis tehdä???

Varmaan mennä ensin katkolle jos tarvetta on ja sitten muun hoidon pariin sekä hoitamaan aktiivisesti päihdeongelmaa jos sellaista esiintyy. Itse suosin yksityisiä psykiatrisia erikoislääkäreitä jotka ovat myös perillä kaikista mahdollisista psykoaktiiveista ja niin etteivät päihdeongelmatkaan ole mitenkään vieraita juttuja.

Juuh, tuolla tavoin olen nyt yrittänyt toimia. Saapi nähdä kuinka pitkälle homma kantaa tälle kertaa. Jännä juttu siinä vaan on, kuinka paljon yksinkertainen asioiden paperille kirjoittaminen vaikuttaa verrattuna siihen, että suunnitelmat vaan pyörivät päässä hajanaisina “sitten kun”-suunnitelmina.

Kymmenes selvä päivä näyttää laskurin mukaan olevan. En ole koko juomattomuutta tässä nyt juurikaan edes ajatellut. Olen ollut aika aikaansaava ja vaikka on pieniä vastoinkäymisiäkin tullut työrintamalla, niin aika hyvin olen saanut ne klaarattua. Tissuttelukaudella ei olisi hommat menneet lähellekään noin mukavasti.

Pari ekaa päivää kalja pyöri mielessä, mutta nyt se on jäänyt taustalle. Olen treenannut aika paljon ja ollut aktiivinen muutenkin. Olo on todella hyvä. Viikonloppuna on työrintamalla taas vähän kovempi repäisy, mutta energiaa on niin paljon paremmin taas juomattomuuden ansiosta, että tuskinpa tuottaa ongelmia. Ja ulkona paistaa aurinkokin taas. :sunglasses:

Tulipas nyt vähän hali-hali-pusi-pusi-päivitys, mutta joskus sentään tälläistäkin. Kyllä täältä katajaan vielä kapsahdetaan ennemmin tai myöhemmin, niin säästetään synkistelyt niihin hetkiin kun aihetta on.

Ei se huono asia ole välillä huomata, että joku asia onnistuu. Se on tämä penteleen luterilainen perisyyllisyys, mikä ihmisiin ja etenkin suomalaisiin on iskostettu. Vaikka miten hyvin menisi, niin hampaat irveessä on näytettävä kurjuutta vaan :wink: Hienoja uutisia ja nauti täysin rinnoin uudesta tilanteesta!

Jahas, päivä nro 23. näemmä päällä. Nyt aletaan olla niillä huudeilla ajallisesti, jossa viimeistään alkaa tissuttelukausi. Ei taida viimeiseen neljään vuoteen ollut neljän viikon mittaista juomattomuutta. Tosin mitään ryppyotsaista suhtautumista en ole tähän juomattomuuteen ottanut. Tilanteissa joissa juotavaa on tarjottu, olen sen juonut. Eli 3+1+2 annosta olen eri tilanteissa juonut. Mutta se on sitä normaalia käyttöä. Vain yksin tissuttelu on sitä syntiä.

Vajaa kolme viikkoa meni todella hyvin. Olin energinen ja aikaansaava ja vein koko ajan asioita eteenpäin suunnitelmani mukaisesti, mutta nyt viimeiset neljä päivää on olo ollut todella väsynyt ja nahjusmainen. Vanha minäni on noussut pintaan ja siirrän tehtäväksi suunnittelemiani asioita huomiseen. Tosissani en ole vielä sitä kuuluisaa Vain Yhtä kaljaa suunnitellut ottavani, mutta pian lienee sekin tosiasia. Kolmen viikon kieppeillä niin yleensä käy.

Nämähän ovat niitä hetkiä, kun se varsinainen tahtotila punnitaan, niin katsotaan kuinka käy. Yritän ainakin treenaamisesta pitää kiinni, koska se on itselleni se hyvänolon lähde. Työasioita nyt hieman pystyn venyttämään, koska oikeastikin se on tarpeen, jos kroppa niin sanoo. Kunhan syy ei ole tissuttelussa. Jos hampaat irvessä yritän väkisin tehdä, niin se tappaa innostuksen tekemiseen. Nyt teen toistaiseksi vain pakolliset hommat, ja jatkan isolla vaihteella kun saan taas virtaa. Itse asiassa jo tänään olo on paljon parempi kuin alkuviikkona, joten pieniä extrahommia tänäänkin sentään saan tehtyä.

Mutta kattotaan tapahtuuko ihme ja saan neljä juomatonta viikkoa vielä täyteen. Itse en usko ennenkuin näen.

Koita vaan sinnitellä, vaikkapa Itsepäisyyspäivään asti 6.12. Sen jälkeen voipi samantien pyristellä vaikkapa Jouluun asti, josta ei ole enää pitkä matka uuteenvuoteen. Sitten alkaakin jo Tipaton Tammikuu! Pieniä merkkipaaluja on hyvä asetella, joiden jälkeen sallii itselleen jonkun konkreettisen palkinnon. Tietty mielellään alkoholittoman sellaisen! :wink:

Lämpömittari, kun luin vikan tekstini tunnistin niin itseni. Puhut itse itseäsi juomaan. Kun sanot, että aina tässä kohtaa sorrut niin olet jo käytännössä päättänyt sortua. Meidän pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen kuinka puhumme itsellemme koska ihmisellä on taipumus toteuttaa omaa ennustustaan.

Mitä jos koittaisit puhua itsellesi eri tavalla? Sanoa, että ennen aina tässä kohtaa alkoi tissuttelu, mutta nytpä en sitä tarvitsekaan mihinkään. Tai mikä vaan sinuun tehoaa.

Ei se Vilma niin mene omalla kohdallani. Vuoden päivät mä täällä ristoreipastelin sivutolkulla tähän ketjuun ja uhkuin & puhkuin Raittiuden Ilosanomaa, kun korkin satunnaisesti sain kiinni, mutta aika tarkkaan nolla oli siitä hyöty.

Eli menetin toivoni itseni kohdalta. Nykyään lähinnä seurailen lievästi huvittuneena tolloilujani aiheen tiimoilta objektiivisemmin ns. laatikon ulkopuolelta ja kirjailen tänne ylös.

Toistaiseksi en ole vielä sihauttanut. Tylsää kohtuukäyttöä olen ehkä neljän annoksen verran joutunut harrastamaan tällä viikolla. Vanhemmillani käydessä lyötiin lonkero kouraan ja yksissä pikkujouluissa piipahtaessani pari terästettyä glögiä. Nuo eivät saaneet mitään The Himoa nousemaan, mutta kyllä sekin on välillä käynyt semi-vakavana päällä.

Yöunet ovat kyllä nykyään tosi hyviä ja öiset heräilyt loistavat poissaolollaan. Lähipäivät ovat olleet aika hektisiä, joten puhti on pois. Tämä sunnuntaiaamupäivä on normaalisti kovinta tissutteluaikaani, mutta nyt ei oikeastaan voi sanoa että edes tekisi mieli. Vielä :laughing:

Jahas, kuukausi ja pari päivää taitaa olla virallinen lukema ilman salatissuttelua. Kun tuo on toteutunut, niin seuraavaksi taitaa luvassa olla tulvia ja heinäsirkkaparvia :laughing:

Kova väsymys ja saamattomuus on painanut päälle jo parisen viikkoa. Nukun öisin hillittömiä määriä, mutta silti päivisinkin vain väsyttää. Olen kuitenkin saanut suht mukavasti hommia hoidettua siitä huolimatta.

Kalja ei kovin paljoa ole mielessä ollut, paitsi muutamana viimeisenä päivänä, kun olen lukenut plinkkiä ja blogeja juomisen lopettamisesta. Kohta ei tännekään uskalla enää tulla katsomaan, kun heti innostuu juomisesta :laughing:

Tänään olisi mahtava tilaisuus tissutella, kun saan olla yksin vapaalla, mutta ainoastaan puolivakavissani mietin josko yhden kaljan joisin piruuttani. Ihan vain näyttääkseni itselleni, ettei siihen sen juomisen jättämisessä ongelmaa ole :unamused:
Vaikka alkoi kyllä samaan aikaan melkein ahistamaan, kun aloin miettimään niitä juomiseen liittyviä lieveilmiöitä; jatkuva syyllinen olo, hirveät kurkkupastillit, uloshengittämisen välttäminen ihmisseurassa, evakossa varastotiloissa kököttäminen radiota kuunnellen niin kauan, että promillet ovat laskeneet ynnä muu vastaava. Se tekee elämän aika stressaavaksi.

Nyt kun aloin miettimään, niin keväällä 2013 taisi olla viimeksi näin pitkä juomaton kausi. Silloin piti laittaa elämä uusiksi. Kuankohan sitä kesti silloin, ehkä puolitoista kuukautta maksimissaan. Sitten hitaasti ja varmasti alkoi tissuttelu taas valtaamaan yhä suuremman osan elämästä.

Katsellaan mihin asti tämä räpiköinti kadun kuivemmalla puolelle tällä kertaa kantaa. Joulun jälkeinen aika pelottaa, kun silloin pitäisi laittaa korkki kiinni. Ei nyt mitään kännäilyä joulunakaan suunnitelmissa ole, lähinnä “normaalit ruokajuomat” ja pari päälle. Se kun tapahtuu seurassa, niin ylilyöntiä ei pääse itselleni tapahtumaan, mutta pyhien jälkeen on suuri riski aloittaa salatissuttelu taas, kun “peto on herätetty”.

Mutta hei, kuukausi ilman, wuuhuu :sunglasses:

Luin tekstin ja johan on poijaalla tekstit :laughing: :laughing: Hädin tuskin kuukauden verran saanut sinniteltyä rimaa hipoen ja nyt jo kuvittelee itsestäänselvyytenä että muka ei ennen joulua jo karvainen kävi hamuilisi salakaljaa :laughing:

Mopolla moottoritielle heti pröystäilemään näemmä :mrgreen:

Onpas tämä kuivattelu mennyt ennakoitua paremmin. Huomenna tulee kuusi viikkoa täyteen ilman salatissutteluja. Sitä pakollista ns. sosiaalista juomistakaan ei paljoa ole ollut. Vajaa kymmenkunta annosta koko aikana. Narkkis tuolla jossain vaiheessa sanoi kuivatelleensa kuusi viikkoa ihan vain piruuttaan, ja pidin häntä about puolijumalana sen johdosta. Nyt kuitenkin olen itse saavuttamassa saman, eikä tänään aamulla hampaita pestessä vielä ainakaan vessan peilissä näkynyt mitään jumalallisuuteen viittaavaa :slight_smile:

Viime päivinä on tullut plinkistä etsittyä onnistujien kertomuksia, mutta aika vähissä ne ovat. Siis jotka ovat onnistuneet siirtymään kohtuuttomasta juomisesta kohtuukäyttöön. Itselleni alkoi lähinnä tekemään kaljaa mieli lukiessa toisten juomisesta. Satunnaiset kaljahimot eivät siis ole mihinkään hävinneet, mutta nykyään olen oppinut klaaraamaan ne paremmin.

Väsymys vaivaa vaan edelleen. Saamattomuuskin myös, mutta pikkuhiljaa olen saanut silti asioita tehtyä. Pitäisi varmaan ostaa Beroccaa. Jos ne telkkarimainokset pitävät paikkansa, niin sillä buustilla itsestänikin saisi tehokkaan arjen sankarin :slight_smile:

Onneksi olkoon saavutuksesta! :smiley: Mä olen nyt pyrkinyt pelkästään perjantain saunakaljoihin, mutta huomenna menemme naapuriin ruokakylään ja siellä on todennäköisesti ainoastaan lasi viiniä ruuan kanssa. Aika kärvistelyä kun maistuisi koko pullo. Paljon tsemppiä sulle!

t. Juhani

Lämpömittari, on niitä onnistumisiakin :mrgreen:
Kulutus on murto-osan murto-osa vuoden takaisesta :smiley: Kuka tietää tulevaisuusådesta, mutta yhtäkään selvää päivää en vaihtais pois <3 Toki opeteltavaa on paljon ja lipsahduksia pitää olla valppaana torjumaan :wink:
Tsemppiä kaikille! Ja kysykää itteltänne, kaduttaako huomenna, jos tänään en juo. Suosittelen! (myös itselleni silloin tällöin, heh)

Laitetaan nyt nopeasti faktat tiskiin revolverihaastattelun muodossa ja sit pakenen häpeämään taas…

Noo?
Piikkasen kaljoittelin.

No minkä verran?
Jostain joulukuun puolivälistä eiliseen.

Tekee puolitoista kuukautta. Paljonko joit päivässä?
Yleensä vain 4-7 kaljaa, mutta kerran pari viikossa joku 15.

Miksi aloitit, sullahan meni hyvin raittiina?
No ei nyt pitänytkään mitään aloittaa. Silloin puolitoista kuukautta sitten ajattelin, että jos pari ottaisi palan painikkeeksi mut tuli sit otettua vähän enemmänkin. Ja sit seuraavana aamuna piti ottaa vaan pari, mut jotenkin tuli otettua enemmänkin.

No miksi otit kolmantena päivänä?
No ajattelin että josko yhden kaljan vielä ottaisi, mutta sit seuraavan päivän olisin ilman. Tai no, ei se siihen yhteen kaljaan jäänyt. Ja sit seuraavanakin päivänä tuli otettua. Ja vähän enemmänkin.

Jne. Puolitoista kuukautta on pitkä aika olla selvin päin yksi päivä kerrallaan, mutta todella lyhyt aika jos sen juo päivä kerrallaan. Se meni lähes huomaamatta. Muutama yksittäinen selvä päivä siinä oli välissä, mutta ei se vaan lähtenyt.

:cry:

Tutun kuuloista. Nyt vaan leuka ylös ja uusi yritys päälle. Stemppiä!

Olen kohtalaisen kyllästynyt itseeni. Yhden päivän olin kuivin suin viime päivityksen jälkeen. Kolme päivää tissuttelua sen jälkeen. Ei väliä vaikka maksan suunnalla pistelee. Ei väliä vaikka töissä menee yhtä syöksylaskua. Ei. Kiinnosta. Mikään.

Paitsi kaljan ottaminen. Sen Yhden Vaan, sen jälkeen aloitan uuden elämän.

:cry:

Nyt toinen kuiva päivä meneillään. Eilinen meni ihan ok fiiliksissä. Yö meni jatkuvissa heräilyissä ja niiden välissä oli sellaisessa puoliunessa nukkumista pienissä pätkissä. Tänään tekisi mieli työntää rautakanki silmääni.

Lisätäänpäs tähän vielä meininkimittari. Katsotaan nouseeko lukemat tästä. Asteikko on siis 0-100. Nyt lukema sanoo 9.

^ Tsemiä sinne! Mulla tipaton päivä 8 ja Antabuksen voimilla yllättävän helppoa puuhaa. Vituttaa vaan kun ei voi tissutella, mutta antaa vituttaa! Joskus ne loppuu Antabuksetkin, ja sitten… oiskohan se Vappu kun on taas vapaa menemään tärviölle, edes silleen vähän! :slight_smile:

Vai sullakin kuivattelu alkanut juuri. Jännä miten kaikki sanovat että antabuksella homma helpottuu kummasti. Itsellä ei moisista kokemuksia. Tsemppiä sinne raitistelun kanssa!

Mulla nyt päivä numero 3. Olo on apea, mutta parempaan päin. Nyt sain yöllä nukuttua kunnolla. Maksan suunnalla tuntuu pistelyä enää vain ajoittain, mutta vasemmalla puolella haiman seutuvilla tuntuu koko ajan vielä hiukan. En edes tiedä tuleeko nuo niistä elimistä, jostain vatsalaukun reunoista tai vaikka mahdollisesti vaan korvieni välistä. Kuitenkin yleensä viikon verran kuivattelulla aristukset poistuvat.

Perisyntini saamattomuus vaivaa. Pörrään typerillä nettisivuilla, enkä oikein minkään tekemistä saa aloitettua. Maailma olisi paljon parempi paikka jos nettiä ei olisi keksitty :laughing:

Tosin olen suunnitellut ties kuinka montaa juttua. Mutta ihan turhaa on suunnitella, kun kerran mitään niistä en saa aloitettua. Pitäisi selvästi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, mutku mutku… Tai parempi olisi vain tehdä jotain konkreettista koko ajan. Nyt aika menee hukkaan kun pyörittelen idea-asteella olevia hommia, enkä koskaan vie niitä käytännön tasolle, vaan siirryn ideoimaan seuraavaa.

Pakko alkaa vaan konkreettisesti tekemään jotain. Ehkä siitä saa taas vähän pakoa omista ajatuksista ja kaljan himosta. Tänään en kyllä montaa kertaa ole edes miettynyt kaljan avaamista.

Meininkimittari noussut eilisestä, nyt jo lukemissa 15. Valoa kohti siis :arrow_right: :sunglasses: