Ah, nyt vasta ymmärrän mitä tarkoitit 
Aina kun ryhmään tulee tulokas, käydään yleensä läpi ensimmäinen askel, vaikka muuten edettäisiin jo vaikka kuudennessa. Kaikissa ryhmissä edetään siis oman ‘lukujärjestyksen’ mukaan.
Huoh… enpä tiedä mitä lohduttavaa voisi sanoa.
“ei se mitään”, “kaikki kyllä järjestyy”, “no sattuuhan noita”…
Tunnen suurta myötätuntoa lukiessani tekstejäsi ja jotenkin avuttomalta.
Tiedän nimittäin, tai ainakin luulen tietäväni tuon tilanteen, olin itse aikas samanlaisessa jamassa loppuvaiheessa.
Jokaisen hiton väkinäisen juomatauon jälkeen tölkki napsahti ja taas vitutti. Ei kun nestettä lisää, kyllä se tästä.
Se, että uskallat täällä kertoa elämästäsi on tosi hieno juttu.
Se kertoo että ajattelet.
Että taistelet.
Olen pahoillani, mutta pakko sanoa tämä: toivon koko sydämestäni että jonain päivänä haluat olla juomatta, ihan oikeasti. Olet sen ansainnut.
Ja toivon että tulevaisuudessa myös ymmärrät mitä tarkoitan…
Voimia ja jaksamista vaikealla tiellä!
Voi sentään, olen pahoillani puolestasi.
Mitä tapahtui? Minkälainen tunne sai sinut avaamaan korkin? Olitko vihainen? Iloinen? En tiedä miten paljon olet lukenut muita ketjuja, mutta eilisessä oli varmasti kohta, jossa olisi pitänyt ‘vartioida ajatuksiaan silloinkin kuin vartioi ajatuksiaan’. Sinulla tuntuu myös olevan vahva luottamus siihen, että lastesi äiti pelastaa sinut pulasta. Miksi?
Elämä lykkää meille näitä ‘läksyjä’ eteen niin kauan kunnes osaamme ne työstää tai sitten lakkaamme edes yrittämästä.
Alkoholismi on hengenvaarallinen sairaus ja kertomasi mukaan sairauskohtauksesi oli massiivinen. Luoja tietää mitä kaikkea olisi voinut tapahtua… mutta onneksi ei tapahtunut.
Voimia iltaasi!
Huolissani olen minäkin …
Vaikeutesi taitavat olla sitä luokkaa, että tuo Lapuan laitos voisi olla sinulle aivan oikea osoite. Ajatus voi tuntua aika rankalta. Täältä kauempaa näyttää kuitenkin siltä, että sinulla on aika rankkoja vuosia edessäsi, ellei jotakin radikaalia muutu.
Jos ihminen on alkoholisti, niin hän saattaa ratketa juomaan väärään aikaan vastoin kaikkia järkisyitä. Ei sitä välttämättä estä edes tärkeät velvollisuudet eikä hyvät tunnesyyt; velvollisuudet eikä edes omat lapset. Ei se välttämättä tarkoita että olisi paha ihminen tai kaikessa epäonnistunut. Se tauti vain tekee sen joskus.
Jokainen alkoholisti-vanhemman kanssa kasvanut tietää sen.
Mutta; ei maailma tosiaan tuohon kaadu. Kukaan ei ole kuollut eikä vahingoittunut, eihän? Tapahtumanhan voi ottaa pikemminkin vakavana varoituksena kuin katastrofina.
Eikä varmaan ole ensimmäinen kerta, kun joku lähtee ryhmästä suoraan juomaan. Eikä edes viimeinen kerta, valitettavasti.
Varsinaista yleispätevää patenttiratkaisua raitistumiseen ei valitettavasti ole, vaikka kaupalliset tiedotteet niin väittäisivät. ; ) Siis sellaista joka toimisi kaikilla alkoholisteilla kuin nappia painamalla. “Simsalabim, olet raitis.” Sellaista taikatemppua ei ole Lapualla eikä AA:ssa eikä edes arvostetussa Kalliolan myllyhoidossa. Tuskin edes Amerikassa millään miljönäärien klinikalla.
Hyvää hoitoa on kyllä saatavilla, josta voi olla paljonkin apua. Jos sellaseen on valmis.
Tänään saattaa olla ihan hyvä päivä. Ja jos ei tänään niin huomenna.
Sapluunaa ei ole tarjolla, mutta omalla kohdallani useimmiten retkahtamiset ovat alkaneet “minuuttipäätöksellä” ja sitten onkin jo menty täysin tilanteesta riippumatta. Siitä on hyötyä negatiivisen kautta, että on kahlannut sellaset jälkitilahelvetit läpi, että pidän ne nykyään mielessä joka päivä, kun aamulla herättyäni teen sen päätökseni olla juomatta tänään. Pahapaha ketään neuvoa, ittensä kanssa viettää melko paljon aikaa ja oppii ne väärät käytösmerkit tai sudenkuopat. Tuttua on kuohahtava luonne, ihme kyllä se tasaantuu aikanaan ja mitä olen seurannut, olet yrittänyt kovasti ja vaadit jopa hirvittävästi itteltäsi… ehkä siksi lievä putouskin tuntuu suuremmalta. Kyllä sä ajan myötävaikutuksella onnistut ja tänään on päivä uus. Myötätuuli, sivutuuli, vastatuuli, kaikkee mahtuu siihenkin.
Hohhoijaa. Ei oikein jaksa, mitään. Sen tiedän, että tänään en juo. Paitti limua ja maitoa. Ja senkin tiedän, että teen tänään kinkkupiirakan. Ja lisäksi sen, että jos tänään hiukankaan tekee mieli alkoholia, niin aion konkreettisesti puristaa pöydänreunaa 20 min, enkä vain ajatella sitä asiaa ja soittaa tukihenkilö(i)lleni.
P
Hyvä Petteri!
Se siis on hyvä ettei juominen jatkunut tänään vaan puhalsit pelin poikki ja selvä päivä.
Ei muuta kuin yritystä vaan, uskon että kyllä se löytyy, sekin konsti jolla selviydyt.
Minusta ei neuvojaksi ole, hyvä jos osaan itselleni antaa asiallisia neuvoja jotka sitten minun päänupissani toimivat toivotulla tavalla…
Mutta hieno juttu että palasit heti tänään tänne kirjoittelemaan!
Thänks tsempistä kaikille,
jotenkin jopa uskaltaisin luvata, että en juo huomennakaan. Nyt on lapset ja anopit ja vanhukset soitettu eikä kukaan tule turpiin vetämään. Oli hyvä jutella kaikille.
Tää on aivan sairaan helppo ja hyvä ruokaohje.
Valio Ruokaohje
Kipparin kinkkupiiras
noin 8 annosta
Pohja
100 g Valio voita
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kylmää vettä
1/4 tl suolaa
Täyte
150 g savukinkkua kuutioina
1 pussi (150 g) Valio pastajuusto raastetta tai Valio emmental raastetta
3 munaa
1 prk (200 g) Valio fraîchea 5%
1/2 paprika kuutioina
1/4 tl mustapippuria
1 dl persiljaa hienonnettuna
Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää vesi ja suola. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina piirasvuoan (halkaisija 27 cm) pohjalle ja reunoille. Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada sos vuokaan. Paista 200 asteessa noin 35 min.
Tähän kohtaan lyhyesti: en vain hyväksynyt itseäni. Piste.
Näinhän se menee meillä kaikilla. Pitää tietää mikä itselle toimii, olla itse itseään fiksumpi, ‘outsmart oneself’.
Kinkkupiirasohje teki nälkäiseksi, kiitos siitä 
Tuli painajaisten myötä keskellä yötä tosi huono mieli. Ajelin tähän aiemmin mainitsemaani lääkärikeskukseen, jossa vastaanotossa totesi, että “no ei meillä oo keskellä yötä mitään jutteluseuraa tällaisiin asioihin, mee sinne terveyskeskukseesi”. Totesin, että thanks for nothing ja sitten sinne arvauskeskukseen.
Jostain kumman syystä jonossa oli tasan meikäläinen. Istuin kaksi tuntia odotushuoneessa ja lähdin sen jälkeen kotiin, kun mitään ei tapahtunut - “joo meillä on vaan yks lääkäri” oli kommentti. Tuli itsestään vähän parempi mieli, siksi lähdin. En vaan taas jaksa tajuta, että työterveyshuoltokin sucks noin pahasti.
P
Näin veneilevänä isänä tämä oli aika järkyttävä tapaus…
Mulla on samantyyppinen kokemus, vietin kerran ikävän yön päivystyksessä veristen ja tuskissaan voihkivien ihmisten parissa ja totesin, että minulla sittenkin meni ihan kohtalaisen hyvin…
Kuinka sulla tänään kulkee?
Pientä puuhastelua kotosalla, jotenkin ollut laiska olo. Vois vaikka pitkästä aikaa pistää saunan päälle. Toivottavasti ensi yönä saisi pitkät yöunet, stressivatsa vaan nipistelee inhottavasti välillä.
Nipistele takaisin Lue vaikka jotain mieltä rauhoittavaa ennen nukkumaan menoa. Mulla toimii mm. Dalai Laman The Art of Happiness. Kaiffari on niin tyynen ja rauhallisen näköinen, että pelkkä kansikuvan katsominen riittää joskus
Joskus joku mantrakin on auttanut - hengitä muutama kerta syvään ja rauhallisesti, nenän kautta sisään, suusta ulos ja keskity hetki vain hengitykseen. Voi myös ajatella jotain, joka rauhoittaa - paikkaa, jossa on ollut onnellinen, merta, laineiden liplatusta, tuulen virettä. ‘Olen terve ja hengissä. Saan nukkua vuoteessa ja herätä levänneenä uuteen päivään. Minun ei tarvitse tehdä tänään päätöksiä mistään.’
Hiukan nipistely helpottaa. Taitaa tästä kämpästä tällä hetkellä löytyä tasan yksi kirja, jonka lukaisin pari vkoa sitten. Lisäksi tässä muutaman pvän sisään olen saanut erästä toista lukkoa auki ja ovea raolleen. Lueskelin illan aikana aika paljon muiden kirjoituksia ja sain ammennettua tsemppiä sietäkin. On minulla silti vielä paljon keskusteltavaa monen ihmisen kanssa asioista. Juttelin tänään aika paljon äitini kanssa ja kyllä he(kin) huomasivat, että mua kaiveli alkoholin lisäksi moni muukin asia. Mutta pelinavaus on tehty.
P
Käypä kirjakaupassa ja hanki sille kirjalle seuralainen - De Mello: Havahtuminen. Minulle ja monelle muulle se on ollut kovin rauhoittavaa luettavaa. 