Todella paska maanantai, isoja ja ikäviä yllätyksiä tuli taas yllättäen eteen, mutta kyllä niistäkin vielä selvitään ennen pitkää.
Ehdotonta plussaa on se, että ei ole käynyt edes mielessä, että joisi, vaan aivan päinvastoin.
Nyt heräsi lähinnä itsesuojeluvaisto, että ainakaan tässä tilanteessa ei halua aivojaan turruttaa, että on valmis toimimaan, sitten kun sellaista vaaditaan.
Kyllä se tästä vielä paranee, oikein hyvää ja toivottavasti alkoholitonta viikkoa kaikille!
9 tykkäystä
Hyvä tietää, että ajan kanssa halu juoda sammuu tai uinuu. Voimia ja tsemppiä jokaiseen hetkeen.
1 tykkäys
Kriisit jatkuu täällä nyt varmaan vielä muutaman päivän ja stressin kanssa saa ihan tosissaan näköjään painia. Mutta ei tässä ole kukaan onneksi kuitenkaan hengen hädässä, ja täytyy siitä muistaa olla kiitollinen.
Kiitollinen olen myös siitä, kun eilen illalla lähdin äijä porukassa pelaamaan bilistä ja juomaan alkoholitonta olutta unohtaakseni hetkeksi tämän tilanteen, niin sain kaipaamani tauon tähän murehtimiseen.
Oli oikein mukava ilta, ja sain oppia, että ei alkoholia tarvitse edes unohtamiseen, muut keinot toimivat aivan yhtä hyvin.
Paljon on elämässä hyvääkin, ja kun perusta on vakaampi kuin koskaan aiemmin, niin siinä joku pieni kriisikin saa tulla ja mennä, sitä se elämä kuitenkin välillä on.
6 tykkäystä
Minullekin oli aikoinaan iso oivalkus tajuta, että usein silloinkin kun jotkut asiat ovat huonosti, jotkut ovat hyvin.
Kun on raitis ja omaa edes jonkinlaisen toimintakyvyn, asioille voi tehdä jotain ja on helpompi kestää se mitä eteen tulee. Jo pelkästään se on hieno asia.
Toiseen ketjuun kirjoittamasi ajatukset meditoinnista olivat myös kii nostavia. Kyllä jonkinlainen maadoittuminen ja tietoinen läsnäolo helpottaa oloa. Ehkä myös tilanteen hyväksyminen.
Ongelmia ei ole järkeä koko ajan miettiä, eikä niille vuorokauden joka minuutti voi tehdäkään mitään. Lepotaukoja tarvitaan.
Voimia sinne kriisien keskelle!
3 tykkäystä
Minä harrastan tuolla kylmissä vesissä sellaista, että jalat pohjaan ja veden pinta ylähuulen ja nenän väliin. Siinä vain sitten seison ja hengittelen ja olen paikoillani. Yritän maadoittua sinne järven pohjaan. Kutsun tätä vesi-medidaadioksi (ei tullut suusta sanaa meditaatio kun tästä työkaverilleni tohkeissani selitin jokunen vuosi sitten, joten vedessä medidoidaan). Kylmä vesi antaa aivoilleni hetken rauhan ajatuksista. Meditaatiossa sen sijaan en ole harjaantunut, huonosti olen kyllä yrittänytkin.
Taidankin tästä juoda kupin teetä, syödä leipäsen ja suunnata veteen. Tulee ihan hyviä lämmittely pyöräilyjäkin kun lähin vesi, pieni lampi on 8,5km päässä ja järvi 12km päässä kotoa.
Kaunista torstaita kaikille <3
2 tykkäystä
Kurkistin päivälaskuriani ja tänään on päivä numero 299. Huomenna siis päästään päivään numero 300 ja se tuntuu kieltämättä aikamoisen hyvältä.
Täälläkin on edetty kriisissä ratkaisu vaiheeseen ja suurin obstaakkeli on tänään poistumassa tieltä.
Sen jälkeen on vielä pieniä toimenpiteitä tehtävänä, että tulevaisuudessa ei joutuisi samaan jamaan.
Tämäkin koettelemus on kuitenkin myös lisännyt avoimuutta ja lujittanut suhdetta erittäin läheisiin ihmisiin, eli jotain hyvääkin tästä jää lopulta käteen.
Ensi yönä ei siis pitäisi olla mitään syytä olla rauhallisesti nukkumatta.
Nämä ikävätkin asiat ovat huomattavasti helpompia elää ja käsitellä ilman alkoholia, en siis hädän tullessa halua pulloon koskaan enää turvautua.
Olen niin kiitollinen, kun saan huomata olevani pisteessä, missä alkoholilla ei ole sitten enää yhtään mitään käyttöä minun elämässäni.
Oikein hyvää ja toivottavasti alkoholitonta viikonloppua aivan kaikille!
8 tykkäystä
Tuo kuulostaa todella ihanalta ja pistän ehdottomasti kokeiluun, sitten kun joskus pääsen uiskentelemaan tarpeeksi tyyneen veteen.
Itse käsitän meditaation todella laveasti. Jollekin se voi olla rukousta, jotkut voivat päästä vaikka kävellessään päästä jonkinlaiseen tilaan.
Jos teen sitä ilman mitään ohjausta, niin istun vain paikallani mitään aktiivisesti miettimättä ja kuuntelen universiumin hurinaa niin kauan kuin siltä tuntuu. 
2 tykkäystä
Just noin minäkin sitten kun olin ollut kauemmin juomatta, että alkoholilla ei ollut enää mitään kayttöä elämässäni. olin opetellut asioita käymään läpi selvinpäin, opetellut rohkeutta menemään paikkoihin joihin en ennen uskaltanut mennä, kun oli niin äärimmäisen ujo ja estoinen. Se että meni esim. kahvilaan yksin juomaan kupillisen kahvia oli minulle suuri saavutus ja ihan tärisin siellä, mutta kun tulin ulos sieltä niin olin ihan hurmioitunut siitä että uskalsin. No, sen jlkeen en ole kovin usein kahviloissa käynyt, kun ei ole oikeasti minun juttu sellainen, mutta piti kokeilla…
3 tykkäystä
Samoin, olen kova jännittäjä. Eilen juuri menin yksin yhteen vieraaseen paikkaan ja matkalla jännitti niin, että oksetti. Koko rinta puristui kasaan ja näkö tuntui muuttuvan putkimaiseksi. Yritin tapani mukaan järkeillä asiaa miettien, mikä nyt olisi pahinta mitä voisi tapahtua ja entäs sitten jne. Sellaista opeteltua juttua, mistä ei kuitenkaan itse tilanteessa ollut yhtään mitään apua, kun järki yksinkertaisesti puuroutui. Ei siinä ajatella.
Mutta nytkin annoin tunteen tulla ja olla, enkä siitä itsessään hätääntynyt. Mennä tärisin paikalle tietäen, että meni miten meni, jälkeenpäin olo on lähes euforinen. Tilanteita vältellessä se kokemus jää saamatta. Samoin kuin silloin, kun tunteen on työntänyt pois juomalla. Olen hyvin kiitollinen näistäkin opeista ja kokemuksista.
(Tässäkin taas hassua on se, että työroolissa tilanne on ihan eri. Silloin homma on hallussa, kun minun ei tarvitse suorittaa asioita omana paljaana ja huonona itsenäni. Tiedän raamit missä toimin, mikä osuus minulle ns. kuuluu ja uskon pärjääväni vähintäänkin ok.)
Toivottavasti Setämiehen kriisi alkaa talttua. Ja kiitos samoin, mukavaa selväpäistä viikonloppua!
2 tykkäystä
Huomenet. Kohta on taas sukujuhla, mitenkä nyt kierrän sen ettei tarvitse mennä. En kykene menemään sukujuhliin, ja olen huomannut että en oikein mihinkään uskalla lähteä, ahdistaa se että joudun menemään yksin kun ennen menin puolison kanssa. En ois uskonut että taas joudun opetelemaan uudestaan sinkkuna elämisen. Silloin kun raitistuin oli niin ihanaa kuietnkin opetella menemään uusiin paikkoihin, nyt se ei tunnu samalta, nyt ahdistaa, hävettää tai mikä lie outo tunne sisällä.
Mutta olen iloinen että edes kirjoitan sen tänne. Olen sen huomannut, sekin on jo alku, uusi ensimmäinen askel!
1 tykkäys
Tänne kirjoittaminen tosiaan auttaa aina kummasti!
Tilanne tuntuu varmasti vähän ahdistavalta, mutta itse yrittäisin mennä tuossa tilanteessa uteliaisuuden kautta, jos sitä ei pysty välttämään.
Ei se auta kun välillä painaa pää edellä myös niihin ikävimpiin juttuihin ilman alkoholin tuomaa puudutusta, kun ei ole enää mitään muutakaan vaihtoehtoa.
Kyllä sinä siitä tulet aivan varmasti selviämään!
Vihdoin saatu kriisi lopullisesti kuriin.
Jouduin käytännössä elämään viikon ilman sähköä kotona pystymättä siihen mitenkään valmistautumaan. Syitä ja epäonnisia sattumia oli useita miksi niin kävi ja tilanteen selvittäminen kesti. Nyt kun on vihdoin taas valot tuvassa ja asiat saatu ojennukseen, niin tajuan kuinka väsynyt olen.
Olen tehnyt töitä aivan normaalisti ja onnistunut liikkumaankin lähes tavanomaisesti.
Ainoastaan syöminen meni aika huonoksi ja tajuan yöunien jääneen koko viikon liian lyhyiksi stressin vuoksi.
Niin monta asiaa on pitänyt miettiä:
missä ja kuinka lataan laitteeni sekä hoidan kaiken muun, että pidän arjen pyörimässä, ja kuinka saan tilanteen ratkaistua. Onneksi en ollut tässä aivan yksin ja säilytin hämmästyttävän hyvin kärsivällisyyteni, sekä onnistuin kommunikoimaan paljon paremmin kuin olisin voinut etukäteen uskoa.
Muutos on todella iso siihen, kun vielä juodessa kohtasi saman kokoluokan kriisejä.
Tämä siis jääköön tähän muistiin, että tällainenkin taistelu on paljon helpompi kohdata, kun ei ole etanoli elämää häiritsemässä.
Oikein hyvää viikkoa kaikille!
3 tykkäystä
No niinpä, kiitos kannustuksesta, aivan oikein on mennä vain joskus päin niitä pelkoja, sehän voi olla vain minun mielessä, eikä todellisuudessa kukaan edes huomaa että tulin yksin, kukaan ei edes ehkä mitään sano. Voi olla ettei kukaan keljuile tai nakkaa jotain typerää vitsiä.
Toinen ongelma on myös johon tarviin just tuota samaa näkökulmaa että on vain mentävä päin pelkoja, rohkeasti. Tehtävä asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä, muutettava omaa suhtautumista, minun on muututtava ei muiden…
1 tykkäys
Jäi itselläni nyt tuo 300 päivän juhlistaminen viime viikolla vähän kriisin jalkoihin ja sitten suunnittelin jotenkin huomioivani eilen 10kk täyttymistä, mutta ei sitäkään lopulta tullut edes ajatelleeksi.
Eli siinä ne päivät menevät eteenpäin, niin kuin elämän kuuluu mennäkin, ei siitä oikein sen suurempaa iloa osaa enää näköjään repiä, ja se on oikein hyvä niin.
On jotenkin takki aika tyhjä tällä hetkellä koko raitistumisen suhteen, ja tuntuu että ei ole juuri mitään sanottavaa.
Mennään siis näin aistit kuitenkin valppaina ja katsellaan mitä elämä tuo eteen seuraavaksi.
Hyvää ja mielellään toki selväpäistä viikonloppua kaikille kanssakulkijoille!
4 tykkäystä
onnittelut merkkipäivistä 
vaikka päiviä ne vain on muiden joukossa. oma röökittömyys on kestänyt kohta 5v. jotenkin sitä päivää kovin odottaa, ja sit kun se koittaa niin… ei mitään 
se vain meni ja taas odotellaan 
nyt matkataan merkkipäiviä juomattomana 
2 tykkäystä
Tässä tämä elämä etenee ja alkoholittomuus ei ole enää kovinkaan usein päällimmäisenä mielessä. Lähinnä se tuntuu olevan nyt yksi palikka tässä kokonaisuudessa, jossa pyrin löytämään parhaan version itsestäni.
Hyvillä mielin siis mennään eteenpäin ja olen päivä päivältä varmempi, että alkoholi kuuluu menneeseen elämään ja that’s it.
En edes muista, että milloin viimeksi olisin aidosti herkutellut ajatuksella, että jospa saisin vielä olla joskus kännissä.
Nyt on muut asiat täyttäneet elämäni ja hyvä niin.
En oikein tiedä mitä teen tämän plinkinkään suhteen, kun tuntuu että ei ole juuri nyt mitään ihmeellistä sanottavaa.
Mutta mennään nyt vuoden loppuun yhdellä päivityksellä per viikko ja katsotaan ensi vuonna tämän ketjun kohtaloa uudemman kerran.
Oikein hyvää viikonloppua kaikille!
9 tykkäystä
Kiitos kun olet kirjoittanut. Minulle olet antanut motivaatiota lähteä tavoittelemaan raittiutta. Olet oikein hyvä esimerkki, jonka jälkiä seurata. Kiitos siitä.
4 tykkäystä
Taas olisi yksi viikko tulossa päätökseen ja pientä syysväsymystä tässä nyt taitaa olla ilmassa. Muutama vahva uni myös tullut tämän viikon aikana pitkästä aikaa nähtyä juomisesta ja ihan niin selkeästi ei ole ehkä koko ajan ollut mielessä kuin yleensä, että ei tämä alkoholittomuus ole todellakaan itsestään selvää.
Mutta menköön tämä viikko nyt puolivaloilla, kunhan vain pysyn edelleen kaukana alkoholista. Keskityn nyt viikonloppuna urheiluun ja lepoon ja katselen ensi viikolla taas tätä tilannetta uusin silmin.
Hyvää ja toivottavasti myös raitista viikonloppua aivan kaikille!
10 tykkäystä
Viikonloppuna on ollut iloa ja vähän tullut kohdattua myös ikävämpiä asioita.
Yleinen mieliala tuntuu nyt itselläni olevan kuitenkin tylsä ja vähän myös ahdistunut. Varmasti tämä vuodenaika on yksi osatekijä, tällaista se oli juodessakin tähän aikaan, mutta paljon vahvempana.
Raittiuden iloa ei nyt ole tullut mietittyä ja elettyä, siinä se menee samassa paketissa tämän kaiken tylsyyden kanssa.
Mutta kun ei ole käynyt mielessä edes juodakaan, niin en ala tässä sen enempää murehtimaan, vaan pidän itseni tiukasti juurillani ja katselen mitä tapahtuu. Ihan elämisen arvoista elämä näinkin on, tässähän se menee parempia hetkiä odotellessa.
Oikein mukavaa viikkoa kaikille!
10 tykkäystä
Itse huomaan että tämä pimenevä vuodenaika vaikuttaa omaan mielialaan. Ei ole olenkaan niin pirskahteleva fiilis. Valoisaa aikaa on jo melko vähän ja ajatus siitä että vielä kuukauden verran päivät lyhenevät tuntuu kammottavalta. Mutta joulun jälkeen mieliala alkaa piristyä kun huomaan päivien pitenevän
3 tykkäystä