Onnea 9 kk etapista. Tuntuu että vastahan sinä tulit tänne kirjoittelemaan. Aika menee niin kovaa vauhtia eteenpäin.
Kuin lapsi kohdussa kasvaa yhdeksän kuukauden ajan, niin kasvakoon myös raittius sisälläsi. Päivä päivältä vahvistut, viikko viikolta kypsyt.Ja kun aika koittaa, syntyköön sinussa uusi voima, puhdas ja horjumaton.
Onnea 9 kk johdosta, se on hieno saavutus! Mietipä sitä alkoholin määrää, mikä sinulta on jäänyt juomatta tuona aikana… Olet tehnyt itsellesi suuren palveluksen, kun olet pistänyt korkin kiinni.
Minäkään en ole tehnyt mitään loppuelämä selvinpäin -lupausta. Menen päivä kerrallaan, mutta on minulla myös ajatus nyt ensin 3kk. Siitä sitten taas seuraavat 3kk jne. Se kuulostaa jotenkin mieltäni rauhoittavalta “sykliltä”. Eikä noita 3 kuukautisia ole kuin neljä vuodessa.
Tänään tulee 7vko selvinpäin. Olen tyytyväinen, että noinkin paljon päiviä on jo alla. Asioiden rationaalinen ajattelu on helpompaa, vaikkei ahdistus, tuska ja paha olo ole mihinkään lähtenyt. En sitä olettanutkaan, koska alkoholi ei ole syy pahaan olooni. Mutta pääni sisäinen kaaos ei ole enää niin hallitsemattoman holtitonta ja siitä voin iloita, että ihollani on hyvä olla! Minä ja ihoni emme kaipaa pätkän vertaa sitä nihkeän limaista rapulahikeä!!
Kuin lapsi kohdussa kasvaa yhdeksän kuukauden ajan, niin kasvakoon myös raittius sisälläsi. Päivä päivältä vahvistut, viikko viikolta kypsyt.Ja kun aika koittaa, syntyköön sinussa uusi voima, puhdas ja horjumaton.
Tämä oli ihana, itkin. Kiitos.
“Mutta pääni sisäinen kaaos ei ole enää niin hallitsemattoman holtitonta ja siitä voin iloita, että ihollani on hyvä olla! Minä ja ihoni emme kaipaa pätkän vertaa sitä nihkeän limaista rapulahikeä!!”
Tämä pysäytti ja tässä on mielestäni erittäin oleellinen oivallus raittiudesta.
Vaikka alkoholin poistutta elämästä olisi vieläkin vaikeuksia, niin siitäkin huolimatta sitä on jo paremmassa paikassa. Alkoholin taakseen jättämällä voittaa siis aina.
Täällä on ollut nyt jostain syystä sellainen hiukan epävarmempi jakso menossa, enkä oikein tiedä mistä se johtuu.
Vähän kuin tässä on edelleen paksu puskuri minun ja juomisen välillä, mutta ehkä se juuri nyt ei tunnu aivan niin tiiviiltä, kuin aiemmin. Aivan kuin sillä olisi ihan pikkuisen vähemmän väliä, että olenko minä raitis vai en.
Palasin siis hetkeksi taas raittiudeni juurille yhtä Stephen Inkin meditaatiota kuunnellen, jota käytin yhtenä työkalunani, ja josta löysin niin kovin paljon lohtua ja voimaa ensimmäisinä kuukausina, ja yritin saada taas kiinni siitä alkuperäisestä vahvasta halusta ja toiveesta raitistua. Hänen rauhallinen ääni ja itseeni vetoava lohdullinen ja positiivinen tyyli tarttua asioihin meditaatioissaan on kantanut niin kovin pitkän matkan minun raittiuden ja kasvun saralla. Siitä syystä jätän tähän linkin, että jos koskaan satun hänet unohtamaan, niin tästä minä sitten hänet taas löydän.
Oikein hyvää ja raitista viikonloppua kaikille! 
Setämies olet sen kaliberin soberisti, että muuraat tuon puskurin kuntoon et pelkästään tilki!
Kiitos vinkistä. Laitan ensi yöksi levy lautaselle!
Tsemppiä
@Setämies löytyykö sinulta tekstejä tai päiväkirja kirjoituksia niistä alkuajoista? Ehkä niihin olisi hyvä palata. Itse olen kirjoittanut päiväkirjaa, se on hyvä tapa purkaa asioita ja lisäksi olen kirjoittanut siihen tosi tarkkaan niistä kaikista krapuloista, töppäilyistä,terveyshuolista ja rahan menosta. Ne auttaa minua muistamaan mikä oli lähtötilanne, johon en aio enää palata.
Olen huomannut etten nykyään suhtaudu raittiuteen niin kiihkeästi. Minulla ei tee mieli juoda alkoholia mutta en ole aivan yhtä intomielinen raittiuden suhteen. Ei ole aikomustakaan juoda kylläkään. Ehkä se on kun kuukaudet vierivät eteenpäin ja juovaan itseensä välimatka kasvaa niin asiaan alkaa suhtautua rennommin. Ei ole tarvetta enää olla liikenteessä koko taisteluvarustus yllä. Kun ennen oli haarniska, miekka ja kilpi niin nykyään kun olen saanut itsevarmuutta niin minulle riittää vain tuima ilme ja pippurisumutin.
Kaikenlaisissa asioissa se alkuinnostus laantuu. Eri asia on jos huomaa kaipaavansa alkoholia. Jos mieleen alkaa tulla ajatuksia juomisesta. Mutta sekin on vaihe joka on käytävä läpi. Muistot haalenee ja ne huonot asiat haalistuu mielessä. ” oliko se nyt niin kamalaa lopulta” silloin on takerruttava nykyhetkeen. Mitä hyvää on saanut alkoholin tilalle?
Se muuri kyllä kestää jos emme itse heikennä sitä. Sen saa murenemaan vain me itse. Yleensä muurilla pidetään vihollinen loitolla mutta raittiuden ollessa kyseessä me rakennamme muurin itseämme varten. Ettemme me juokse vihollisen luo. Se muuri on meitä varten. Alkoholi ei tule kaupasta ovemme taakse omin voimin. Siinä mielessä melko onneton vastus. Mutta se on kuin seireeni joka laulaa kuolettavia lauluja ja me olemme merenkävijöitä jotka sitovat itsensä paaluun ettemme ryntää kuolemaamme.
Hyvä idea @Nainen38 , täytyykin käydä tänään lukemassa tipaton tammikuu ketju, josta aloitin plinkki matkani. Ehkä löydän sieltäkin jotain hyödyllistä.
Kiitos tästä näkemyksestä @Fincoco.
Juurikin tällaisilta ne fiilikset tuntuvat. Osallistuin eilen afterworkille ja huomasin, että en ole enää niin kovasti nyrkit valmiina pystyssä alkoholia vastaan. Oli kyllä oikein mukavaa ja ei minulla ollut mitään haluja juodakaan. Jotenkin vain mietityttää, että ollaanko tässä nyt tiedostamatta jo slippery slope matkalla takaisin alkon pariin, vai kuuluuko tämä ihan normaaliin prosessiin.
Rauhoitit kovasti mieltäni, että tällaiset tuntemukset eivät ole mitenkään hälyyttäviä. Tästä on siis hyvä jatkaa matkaa eteenpäin.
Moikkista! Vaikea sanoa, mitä nuo tuntemukset ovat. Hyvä kuitenkin että tartuit niihin ja palasit tietoisesti perusasioiden äärelle. Minulla on ehtinyt olla monenlaisia tuntemuksia. On ollut selkeitä “äh, mitä tässä stressataan, voisihan sitä nyt välillä juodakin” -tilanteita. Mutta sanoisin, että huomattavasti enemmän on ollut tuota Fincocon kuvailemaa, ns. hyvällä tavalla rennompaa asennetta. Tuo sotisopavertaus oli todella hyvä!
Mutta ihan siltäkin kannalta tämä on älyttömän hyvä keskustelunaihe ja herätys itsellekin. Koska kannattaahan sitäkin miettiä, ettei tosiaan pääse lipsahtamaan hälläväliä-puolelle. Siitäkin on kuitenkin esimerkkejä olemassa pilvin pimein, eli ei mikään pikkujuttu. Ehkä itsekin siis lähden pikkujoulukauteen jonkinlaisen tikarin kanssa, vaikkei tykkiin enää tunnukaan olevan tarvetta. Ihan varmuuden vuoksi.
Kiitos tuosta linkistä, menee kuunteluun. Englanninkielisessä materiaalissa olisi varmaan aivan rajattomasti kaikkea hienoa kuunneltavaa ja luettavaa. Minun kielitaitoni on vain sen verran epävarma, että joudun useimmiten kuuntelemaan/lukemaan niin keskittyneesti, ettei se käy rentoutumiseen. Tietysti jos sitä tekisi usein, taito kehittyisi. Minulla ei vain ole riittävästi aikaa ja energiaa. (Tissutteluvuosina tietty olisi saattanut olla, jos yhtälöstä olisi jättänyt muuta pois… taas kerran.)
Mukavaa viikonloppua! Kiva kun saadaan viettää se raittiina ja puhtaana alkoholihuuruista. 
Moikka @Hiiri!
Juuri mietin itsekin noita lukuisia esimerkkejä, joissa joku on ollut jo pitkään raitis ja ajatellut ongelman olevan takana ja siltikin päätyy vielä juomaan. Ehkä ihan pikkuisen ahdistaa, kun nyt on jotenkin tajunnut, että ei varmaan koskaan tule olemaan täysin turvassa. Mutta aivan varmasti senkin kanssa oppii vielä elämään.
Englanniksi löytyy tosiaan niin kovin paljon enemmän materiaalia, ja siksi olen pääosin sillä kielellä raitistunut. Äidinkieleni ja pääsääntöinen tunnekieleni on kuitenkin suomi, mutta onnekseni olen enkkua elämässäni aktiivisesti joutunut käyttämään ja ihan hyvin olen sen kanssa myös raitistumisen suhteen edistynyt. Kuuntelen aina toisinaan unta odotellessa tämän herran materiaalia, sillä kun on niin miellyttävä ääni, ja vaikka ja minkälaista aihetta oman ymmärrykseni yli menevästä astraali roinasta aina näihin käytännön läheisimpiin juttuihin.
Tosin niin kovin harvoin kuuntelen aktiivisesti viittä minuuttia pidempään, kun useimmiten nukahdan kesken, eli siinä mielessä nuo uni hypnoosit toimivat omalle kohdalleni niin kuin pitääkin. 
Totta. Ei tilanne ehkä ikinä ole sellainen, että sen voisi vain unohtaa. Mutta toisaalta, jos hetken ajatustyö on ainut mitä raittiina pysymisen varmistelu silloin tällöin vaatii, ei se ole mitään juomiseen hukattuihin resursseihin verrattuna. Ehkä me siihen voimme taipua vaikka sitten loppuelämäksi. 
Innostus tähän alkoholittomaan elämään on ollut edelleen aika matala viime päivinä. Mutta sitten kun ajattelen elämää alkoholin kanssa, niin se innostaa sitäkin vähemmän. Ensin iskee pieni harmitus ja lannistus kun tajuaa, että ei tässä voi nyt voittaa mitenkään päin.
Mutta sitten lopulta kun huomaa, että päivä on lyhentynyt jo sen verran, että se näkyy mielialassa joka tapauksessa, niin voi huokaista helpotuksesta.
Tänä vuonna ei enää tarvitse yrittää epätoivoisesti peitellä tätä alkoholilla, vaan se on ihan ok, että aina ei hymy niin herkästi irtoa.
Tässä vaiheessa vuotta en ole koskaan ollut parhaimmillani, myrkytin minä itseäni etanolilla tai en. Lohdullinen ajatus on se, että tarvitsee vain pitää itsensä juurillaan ja odotella riemukkaimpia hetkiä. Näinkin on kuitenkin oikein hyvä.
Tajusin juuri, että vaikka tällä hetkellä ei elämänilo olekaan ehkä ylimmillään, niin ruumiini suorittaa arkea ja viikonloppuja totuttujen tapojen mukaisesti. Liikun, teen töitä, lepään, harjaan hampaani, puhdistan kasvoni, käyn kaupassa, yritän syödä terveellisesti, teen kaiken aivan automaattisesti miettimättä pelkästään sen vuoksi, että en tavallaan tiedä, että mitä muuta minä muka tekisin.
Samalla tavoin kuin juominen oli jossain vaiheessa elämää automaatio, ja hämmentyi jos tavoistaan poikkesi, niin nyt aivot luupittaa aivan muiden juttujen parissa samalla kaavalla.
Nyt sen vain huomaa, että noissa tavoissaan pysyy kiinni paljon paremmin, kun ei ole juominen ja krapula kaikkea muuta jatkuvasti katkomassa.
Eli se on ainakin omalla kohdallani totta, että periaatteessa aivot voi opettaa aivan minkälaisille tavoille tahansa oli ne tavat sitten hyviä tai huonoja.
Oikein hyvää ja raitista viikonloppua kaikille!
Just luin tästä efektistä Joe Disbenzan kirjasta ja hänen videoistaan kuinka me tehdään alitajunnan kautta asioita ilman niitä ajattelematta sen kummemmin, koska ollaan ne opittu. Meditaatio uudelleen rakentaa aivoja ja ohjaa meitä olemaan parhaita itseämme näin mä uskon ja olenkin huomannut kuinka se muuttaa sitä mielialaa, kehoa ja kaikkea ympärillä. Meillä on voima saada elämässä ihan mitä vaan halutaan. Hienoa tulla lukemaan, että raittius jatkuu ja uusi elämä aukeaa !
Tuo on totta…
Jos juo niin ei kyllä hammaspyykit kiinnosta, suihkussa käydään millon sattuu jos sillonkaan, partaanhan ei kosketa…itse en paljoa kyllä lepäile kun on korkki irti…
Ihan muutaman viikonkin kokemuksella niin kyllä se viikonloppuisin ja vapaalla on rytmi toisin kuin silloin kun alko on kuvioissa. Yleisilme ja tuoksukin kai on ihan ok tiedä sitä…
Vkl + “muutama vapaa” siiheen päälle niin viikossa näyttää jo ihan itseltään juopolta.
Huomenta!
Tänään vietetään alkoholitonta päivää numero 287.
Tämä uusi elämänvaihe tuntuu rullaavan eteenpäin jo ihan omin voimin ilman sen suurempia ponnisteluja ja nyt on lähinnä opettelua sen kanssa, että kuinka tämä pysyisi elämässä vakioasetuksena, enkä koskaan keksisi tähän enää alkaa mitään päihteitä sotkemaan.
Olin jokunen päivä sitten ystävien kanssa ulkona iltaa istumassa, ja jälkeen päin havahduin siihen, että muiden viinit ja kaljat eivät herättäneet itsessäni minkäänlaisia ajatuksia tai tuntemuksia, niin yhdentekevää se nykyään jo on. Ei tullut enää mietittyä, että miltä se viini maistuisikaan ja minkälainen fiilis siitä tulisi, vaan aidosti olin kiinnostunut vain muiden kuulumisista.
Törmäsin myös yksi päivä sellaiseen sanotaan, että jos parannat itseäsi 1% päivässä, niin olet vuodessa 37 kertaa parempi versio itsestäsi.
En tiedä onko siinä mitään järkeä, mutta tuo ajatus on kuitenkin niin innostava ja kun sitä olen tässä aika monta päivää mietiskellyt, niin pistetään se tähän vielä ylös.
Ja vähän tähän teemaan liittyen, olen myös ilmoittautunut eräisiin juoksutapahtumiin, jotka pidetään lopputalvesta, niin en enää tähtää vain johonkin maaliin raittiudeni suhteen, vaan ennemminkin tavoite on jotain muuta, jonka saavuttaakseen on suotavaa pitää alkoholi pois kuvioista.
Tiedän sen, että en todellakaan halua huonontaa aikaani sitten sekuntiakaan alkon vuoksi.
Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille!
Niinpä, raittius antaa mahdollisuuden, uuden elämän, uuden toivon. Voin muuttua. Voin alkaa uudestaan alusta. Vaikka kuinka monta kertaa. Siis aloittaa jotain, pyrkiä johonkin parempaan.
