Kaunein tekoälykuva Danielista tähän mennessä <3
Nyt vituttaa suoraan sanottuna.
Tilannehan on se että siskon tyttö odottaa lasta. Hänelle järjestetään baby shower johon sisko kutsui minut ja oli liittänyt minut whatsappi ryhmään. Mulle ihan outo juhla ja selvittelin niin se on äidin naispuolisten ystävien järjestämä juhla. Naisten juhla. Ryhmässä on 9 naista ja minä. Vaan en ole pitkään.
Sisko soitti tänään ja kerroin että enhän minä voi semmoseen showeriin osallistua kun en ole a) nainen b) siellä ei ole muita miehiä c) tuntisin oloni siellä hyvin vaikeaksi. D) en tunne puoliakaan osallistujista ja he ihmettelisivät läsnöoloani ja vaivautisivat
Sisko sanoi että niinhän se on naisten juhla… ”älä nyt vielä kieltäydy ja lyö lukkoon” sanoin että en kyllä osallistu.
Selvisi, että siskon mies järjestää samana päivänä, eli tämän viikon lauantaina tulevalle isälle juhlan ja siihen osallistuu miespuolisia ystäviä ja vävypoikia MUTTA siihen ei ole kukaan minua kutsunut. Ja mitä kuulin puhelimessa ollessani siskon kanssa niin lankomies ei edes aio kutsua minua ja sisko yritti peittää hänen äänensä kuulumasta minulle. Luulin että lankomiehen kanssa ei ole mitään jännitteitä mutta ilmeisesti hän ei paljon arvostakaan minua. Oli niin hiljainen poikansa synttäreillä minulle ja kysyi vain ohimennen että mitä kuuluu?
Yläastella minut jätettiin porukoiden ulkopuolelle. Minua ei kutsuttu minnekkään. Tuli hyvin raskas fiilis että tämä on kuin vanhan toistoa. Olen erilainen mies eikä minua kiinnosta paljon ns. Miesten jutut mutta ei se tarkoita että tykkään sitten ns. Naisten jutuista.
Siellä on varmaan mietitty että ”mitäs me sen fincocon kanssa tehdään kun eihän sitä voi meidän porukkaan ottaa?”
”Noh se kun ei käytä alkoholia ja tykkää huonekasveista niin tulkoon baby showeriin”
Eihän minua voi kutsua miesten porukkaan kun olen tälläinen erilainen mies.
Sisko kutsui sit äitini baby showeriin mutta itse jään ulkopuolelle. Siellä olen aina ollutkin.
Jos käyttöisin alkoholia niin ostaisin tänään ”muutaman bissen” ja todennäköisesti sen jälkeen puhelin laulaisi ja olisi välit kaikkiin sukulaisiin katki.
Onneksi ei tee edes mieli!
Kun olisi sen verran minua arvostettu että olis edes kutsuttu siihen porukkaan johon luulin kuuluvani. Lapsen isään on hyvät välit ja välitön suhde mutta hän ei juhlaa järjestä
Kuulostaapa kurjalta tuo kuvio ja ikävästi repii auki vanhoja ulkopuolelle jäämisen haavoja.
Myös minulla on koulukiusaamistausta ja jäin koko kouluajan jotenkin ulkopuoliseksi ja se on jättänyt jälkensä.
Kaipa teilläkin tuon olisi voinut jotenkin fiksummin suunnitella. Aikamoisen satuttava asetelma. Ehkei tuleva isäkään sen noin olisi halunnut menevän, mutta ehkä häneltä ei ole kysytty.
Onneksi pystyt kestämään tuon ilman juomisajatuksia. Sitä valtaahan kenellekään ei kannata antaa, että tämä millään tekemisillä pystyisi ajamaan juomaan.
Tietyllä tapaa on hankalaa, kun ei oikein sovi mihinkään lokeroon. Minua taas ei kiinnosta niinkään iso oss “naisten juttuina” pidetyistä asioists. Tuntuu puuduttavalta keskustella lapsista. lapsenlapsista, meikeistä, laihduttamisesta, siivoamisesta ja tai pohtia, että tukka on huonosti tms. LIsäksi naisilla tuntuu olevan enemmän kaikenlaisia “pakkoja”, miten asiat tulee tehdä tai miten niiden pitää olla. Ehkä muutenkin olen jotenkin putkiaivo, niin miesten seura tuntuu helpommalta.
Ex-heilan sukulaisten luona jouduin keittiöhommiin, vaikka olisin mieluummin mennyt saunan lämmitykseen. Jotenkin minua on aina yritetty survoa johonkin lokeroon, johon en sovi. Raskasta se välillä on.
Suvuissakin on usein jonkinmoisia jännitteitä ja hankalia tilanteita. Voihan syy olla muukin kuin sinuun liittyvä. Varsinkin jos lankomies juo paljon ja niissä kinkereissä on tarkoitus käyttää alkoholia, ehkei hän halua paikalle selviä silminnäkijöitä.
Oli niin tai näin, toivotan sinulle voimia! Ehkä tavalla tai toisella homma kääntyy parempaan suuntaan, tai ainakin kestät sen ja voit suunnata energiasi omien unelmien ja suunnitelmien toetuttamiseen.
On ikävää kohtelua. Meni kyllä huuruun puolestasi, ärsyttävää. Minulla repes täällä asti vanhat ulkopuolelle jäämisen-haavat ja ruvet. Olen myös kokenut riittävän usein ulkopuolisuutta, syystä tai toisesta. Tuntuu pahalta kuulla jälkikäteen, että pari hyvää kaveria on tehnyt jotain kivaa yhdessä, johon olisit halunnut osallistua ja ilmaissutkin sen, mutta eipä pyydetty. Ei ole kivaa jäädä ulkopuolelle tai olla “neljänneksi paras kaveri”. Edelleen näin aikuisenakin sattuu.
Illalla eikä yöllä tullut pääkipukohtausta. Meniköhän sarja muka näin nopeaan ohi…?
Eilen ärsytti huolella ja lankomies oli laittanut mulle jonkun huumorikuvan whatsappiin yöllä. En siihen nyt reagoi mitenkään.
Enää ei eilinen sekoilu noiden vauvakutsujen kanssa harmita.
Lankomiehen tuntien hänen järjestämät juhlat on hyvin kosteat ja joutuisin kieltäytymään niistä. Jos osallistuisin niin todennäköisesti jossain vaiheessa alkaisi kuulumaan mielipiteitä minusta. Toisaalta ne järjestetään illalla eikä mulla olis kyytiä kotiin yöksi enkä voi jättää äitiä yksin yöksi. Muistisairaudesta johtuen ei aina tiedä kellonaikaa ja ryhtyisi keittämään aamukahvia ilta kasilta ja pahimmassa tapauksessa veisi koiran ulos tai unohtaisi avaimet ja jäisi ulos ilman puhelinta.
On tämä elämä ihan mahdotonta kun ei saa edes mahdollisuutta kiittää kutsusta ja kieltäytyä ![]()
Vappuaatto.
Olen aina inhonnut vappua. Enkä ole vappua vapaaehtoisesti ikinä juhlistanut. Koulussa järjestettiin älyvapaat naamiaiset aina ennen vappua ja tehtiin kaikkea muutakin idioottimaista. Ala-asteelta päästyäni en ole osallistunut mihinkään vappurientoon.
Radion saa pitää huomenna kiinni kun en jaksa niiä iänikuisia teekkareiden lauluja ym.
Onneksi meidän pihassa vappu ei ole näkynyt ja naapurit eivät taida sitä juurikaan viettää. Mutta ei sitä koskaan tiedä. Mutta onneksi on suht täyspäistä porukkaa naapureina niin tuskin vappu tulee näkymään meidän pihassa mitenkään.
Kauppaan täytyy tästä suunnata. Seuraavan kerran sinne pääsee bussilla perjantaina klo 6.41
Juu, en ole minäkään vappuihmisiä ollenkaan.
En minäkään vapusta niin välitä, enkä suurimmasta osasta muistakaan juhlapyhistä. Se on ärsyttävä tunne kun tuntee sosiaalista painetta että jotain pitäisi tehdä ja sisällään kokea, mutta ei kuitenkaan ole aitoa halua siihen. Sellaisinakin vappuina kun olen juonut, olen yleensä ollut itsekseni kotona kun ei vaan ole huvittanut lähteä mihinkään hulinoihin.
Nuorena kävin vappuriennoissa, mutta maallemuuton jälkeen 30v iässä hokasin, että eniten olen tykännyt vappuna olla pihahommissa tai luonnossa.
En jaksa pyöriä isoissa ihmisjoukoissa, en pidä muovikrääsästä, ravintolat on täynnä ja ei maistu alkoholi tai edes sokerijuomat nykyään.
T. Puuhapete
Maalla Vappua ei huomaa muuten kun lapsille on joku Vappurieha. Meillä yleisesti koko kylä tekee vappuna polttopuita ![]()
Tunnen itseni vanhaksi. Siskon poika on saanut maanantaina ajokortin ja kävi eilen meillä autollaan ja vielä ilman apurenkaita. Ajoi ihan itse. Muistan kun sain itse ajokortin niin se oli hieno tunne. Minä kävin autokoulun vasta päälle parikymppisenä kun pääsin töihin. Äidillä ja isällä ei ollut mahista kustantaa minun autokoulua niin piti itse tehdä asialle jotain.
Läheisellä sairaala pesulassa näytti olevan täysi tohina päällä. Edes vappuna ei toiminta pysähdy.
Olipa kiva herätä uuteen päivään raittiina ja hyvinvoivana. Huomenna tulloo lomarahat ja voisi käydä jossain syömässä
Daniel täyttää tänään 13 vuotta. Pitkä matka on yhdessä kuljettu. Toivottavasti vielä on yhteistä aikaa edessä edes pari vuotta
Hyvää Vappua @Fincoco ![]()
![]()
…tarkennus, eikös tuo kuva Danielista ole muokattu
mietin, että noinko pysyisi hatut päässä ja serpentiinit paikoillaan
…
Joo on se muokattu ![]()
Minä jo arvelin, että ompas erityisen rauhallinen hauva ![]()
Vielä pitäisi jaksaa helatorstai ja juhannus. Sit onkin pääasiassa tämän vuoden arkipyhä juhlat juhlittu.
Lomarahat tuli tilille ja suunnittelin että lähdettäis mamman kanssa kaupunkiin. Danielin lopetus/tuhkaus rahasto täytyy perustaa niin on jemiksessä rahat sitä varten kun aika koittaa. Daniel on kuitenkin nyt jo 13 vuotias ja lähtö voi tulla milloin vain. Naapurin koira oli lopetettu 13 v syntymäpäivänä. Edellisenä päivänä oli vielä innoissaan juossut lasten kanssa pallon perässä ja seuraavana aamuna oli vanhuus iskenyt ihan tosissaan eikä ollut jaksanut kävellä ja lopulta ei ollut noussut enää ylös. Lähtisipä daniel saappaat jalassa niin ei tarviisi viedä klinikalle outojen hajujen luo.
On vähän ristiriitaiset fiilikset edessä olevan luopumisen suhteen. Toisaalta se on kauhean surullista enkä haluaisi että daniel joskus jättää meidät mutta sitten myös samalla odotan aikaa kun ei tarvitse köydä kävelyllä kolmesti päivässä säässä kuin säässä ja miettiä sitä minne voi lähteä ja miten pitkäksi aikaa. Tuohan se vapautta elämään. Mutta jospa vielä daniel jaksaisi kun on niin virkeä.
Onneksi pysytään huomenna kotona. Laskin että jos minä ja äiti mentäisiin siskon luo niin siellä olisi 18 henkeä pyörimässä
tällaisen introvertin painajainen. Olisi todella epämukava fiilis.
Varpajaisia on järjestämässä myös lankomiehen vävymies ja hänkään ei lasiin sylje. Todennäköisesti sunnuntaina on urospuolisilla henkilöillä hyvin huono elämä.
Sisko oli eräs päivä piilottanut poikansa astmalääkkeet kun poikansa oli uhannut kaataa kaljat viemäriin. Sisko oli ilmoittanut että jos hän ei saa juoda niin lääkkeet jää piiloon. Vetää sanattomaksi. Tuommonen voi olla hengenvaarallista. Juominen on tärkeämpää kuin se saako poikansa vedettyä henkeä
Jouduin itse 2 kk sitten luopumaan rakkaasta, 14 v. ikäisestä lemmikistä. On se vaikeaa. Ikävä iskee välillä edelleen. Jouduin viemään lääkäriin (tämäkin pelkäsi sitä hajua siellä), kun lopetti syömästä muutamaa päivää aiemmin. Samalla tavalla ajatuksissa siihen lähtöön oli koettanut varautua mutta iski se silti kovaa. Toivotaan sinun kaverille vielä monia virkeitä kuukausia ![]()
Ja mitä tulee siskosi toimintaan niin huh huh… ymmärtääkö itse, mitä oikeasti on lapselle sanonut? Tuollainen jää mieleen eikä unohdu. Surullista ja sairasta.
Arki alkoi.
Mulla oli ihan ok viikonloppu. Äidillä tosin eilen romahti verenpaine. Alapaine oli alimmillaa 55 ja siinä vaiheessa suunnittelin jo päivystykseen soittoa kun äitiä huimasi niin paljon. Ei ollut kuitenkaan sydänoireita eikä puheessa ollut ongelmia eikä koskenut päähän niin seurasin paineiden kehitystä ja siitä ne lähti nousuun. Puolen päivän aikaan oli jälleen oma itsensä ja riiteli kissan kanssa.
Jokin mystinen juttu se oli mutta ohimenevä. Tänään aamulla uskalsin antaa taas verenpaine lääkkeen.
Minulla ei ole eläissäni ollut kunnollista partakonetta. Naama on ollut sen näköinenkin. Yleensä turvan ympärillä epäsiisti parta ja poskilla sänki. Halvalla 30€ partakoneella ei tule kuin sanomista ja on yleensä jäänyt ajamatta. Hiustenleikkuukonetta olen käyttänyt sängen lyhentämiseen
Eilen päätin että on aika tehdä asialle jotain ja sijoitun kunnolliseen koneeseen ja sillä ajaessa tiesin tehneeni järkevän hankinnan.
Nyt en näytä enää juopolta turpavärkin osalta ja se nostaa itsetuntoa ja itsetunnon kehittyminen parantaa mielenterveyttä. Ja nämä yhdessä vähentää tarvetta turvautua alkoholiin.
Mieleen tuli tänään elvyttää vanha harrastus nimeltä postcrossaus. Siinä läheteään postikortteja tuntemattomille ihmisille ympäri maailmaa ja vastavuroisesti ulkomailta saapuu kortteja minulle.
Harrastin sitä 2018-2019 mutta jäi pois jostain syystä. Vanhat saapuneet kortitkin on jäänyt jonnekkin. Olen siivonnut ne muuttaessa varmaan roskiin.
Tänään lähti kortit italiaan, saksaan, viroon, yhdysvaltoihin (arizonaan) ja yksi kortti kiinaan.
Italian kortissa huomioin huomenna alkavan paavin valinnan italiaksi. Saksan kortin kirjoitin saksaksi. Kiinan korttiin kirjoitin lopputervehdyksen kiinaksi. Viron kortissa tervehdin viroksi ja amerikan kortin kirjoitin yksinkertaisesti suomeksi. Saa käyttää jotain ohjelmaa sen kääntämiseen.
Viisi korttia lähetetään alkuun ja sit odotellaan että vastaanottaja rekistöröi sen niin sit joku jossain päin maailmaa saa minun osoitteen. Rahaahan tuohon saa upotettua vaikka kuinka joten täytyy hillitä itsensä. Kerralla Lähetettävien korttien määrä kasvaa kun kortteja rekistöröidään mutta itsehän sitä saa päättää montako lähettää kuukaudessa.
Tilailin jo postikortteja ja merkkejä niin pääsee kunnolla alkuun kun ne saapuu.
Eipä tämä tullut mieleen kun vielä join. Varmasti alkoholin aiheuttama apatia oli syynä siihen että postcrossaus jäi aikoinaan pois harrastuksista mutta ehkä nyt tulevana kesänä postiljooneilla on täällä enemmän tehtävää. Talveksi olisi tämä vielä kivempi harrastus kun mieli madaltuu niin postimies ilahduttaa
Eilinen päivä meni vatikaanin lähetystä seuratessa. Jaksoin ilta yhdeksään seurata sitä saavatko millaisen tuloksen aikaan. Lopulta en jaksanut valvoa kauempaa kun arvelin että tuskin ensimmäinen äänestys vielä tulosta tuo. Mustaa savuahan sieltä oli tuprunnut.
Jos oikein ymmärsin niin tänään kokoontuvat ensimmäiseen äänestykseen suomen aikaan klo 11.30 joten puolen päivän jälkeen viimeistään kahden maissa tuprahtaa uudestaan.
Luulen kyllä että uusi paavi on selvillä tänään mutta vasta ehkä yöllä jolloin nukun.
Tuo vatikaanin oma live lähetys on mielenkiintoinen kun kertoilevat historiaa ym. Selvisi sekin että 1900 luvulla pisin konklaavi kesti seitsemän äänestyksen verran ja oma veikkaus on, että nyt vaaditaan neljä kertaa.
Kaksoisveli on asettunut jälleen uomiinsa ja retkahdus jäi lopulta kolme päiväiseksi. On palannut töihinkin ja eilen kertoi että on vihdoin valmistunut ammattiin. Mehihän tuohon 41 vuotta että sai itselleen koulutuksen.
Huomenna on superbonuspäivä kun peeässä maksaa ylijäämän palautuksen. 3% vuoden 2024 ostoksista. Se tietää kivan summan rahaa. Vuonna 2023 ennen raitistumista join silloin toukokuussa kaksi kertaa kun oli ylimääräistä rahaa käytössä. Nyt ei tarvitse sitäkään tehdä vaan voi jättää sen rahan säästöön.
Mietin tässä omaa elämääni.
Moni aloittaa liikunnan kun raitistuu. Minulla se ei ole käynyt juuri mielessäkään vaikka olen raitistumisen jälkeen lihonnut enkä laihtunut. Mulla on kuitenkin hyvä olo omassa kehossani enkä nykyään edes mieti sitä mitä muut minusta ajattelee.
Joidenkin mielestä olen epämiellyttävä mutta se ei haittaa yhtään. Minulla on kuitenkin hyvä olo.
Juomisen lopettamisessa ei ollut tarkoitus myöskään elämän pidentäminen vaan kärsimyksen vähentäminen.
Jos kuolisin tänään olisin tyytyväinen elettyyn elämääni. Paljon nähneenä olen tyytyväinen elämänkokemuksiini ja jos saisin mahdollisuuden jättää jotain tekemättä niin en muuttaisi mitään valintojani. Olisinko onnellinen nyt jos voisin jotain muuttaa menneestä? Ehkä en.
Minulla ei ole lapsia eikä niitä tule ikinä olemaankaan. Tarkoitus on pysyä ikisinkkuna koska naisista on vain haittaa vapaaherran elämässä. Minulla ei ole siis odotettavissa lasten aikuistuminen ja lastenlasten näkeminen. Sekään ei pakota elämään terveellisesti että näkisin jälkipolven kasvun.
Oikeastaan kaikki mitä on koettavissa tässä elämässä sinkkuna on tullut koettua. Ei ole uranäkymiä kun olen eläkkeellää eikä ole mitään muita tavoitteita elämässä kuin mahdollisimman mukava, rento ja helppo loppuelämä. Nautin elämästä kiusaamatta itseäni.
Suhtaudun tulevaan kuolemaani mielenkiinnolla. Se tulee olemaan suuri seikkailu
en ole kuitenkaan itsetuhoinen vaikka odotankin elämän päättymistä. Edessä on ehkä vielä ulkomaan reissuja ja voi olla että loppuelämäni äidin kuoltua reppureissaan euroopassa pitäen jotain halpaa kämppää tukikohtana suomessa mutta jos se jää kokematta kuoleman korjatessa niin en ahdistu siitäkään.
Alkoholi aiheuttaa vain kärsimystä ja se ei ole tavoitteena.
Minulla ei ole vain minkäänlaisia pakollisia tavoitteita edessä olevan elämäni suhteen enkä mieti sitä missä olen 10 vuoden kuluttua.
Kun jonain päivänä hengitys loppuu niin toiveena on että olen lipunut elämäni läpi nauttien siitä parhaani mukaan ilman raadantaa ja toisten palvelemista.



