Hei camoon, P-H, tämä Selittelypalsta on vitsipalsta, tai ainakin itse ajattelen niin! Joskus pitää voida nauraa asioille, joille ei kuitenkaan mitään mahda. Muutenhan menee hermot 
Enempi vakavissani mietin sitten asioita tuolla omalla palstallani, mutta huumori on myöskin yksi selviytymiskeino 
Heh, minä kyllä hoksasin tuon ironian Rinaldan kirjoituksessa. Juuri noinhan se menee, että selitys löytyy AINA sille, miksi milloinkin pitää ostaa juotavaa. Jossakin vaiheessa tosiaan käy niin, että ei voi enää muuta kuin nauraa… Ehkä silloin ollaan jo voiton puolella, vai mitä arvelet, Rinalda 
Niin, no mua toi sanonta ei kyllä naurattanut yhtään, vaikka sanonta olikin tosi hieno oivallus. Pitäkää mua sit huurmorintajuttomana, mutta nykyään ei enää naurata mitkään juoppo"vitsit". Naurattihan tuo sanonta Rinaldan miestäkin ensin, mutta sitten veti vakavaks. Kertoo vaan riippuvuuden traagisuudesta, siitä että mies haluaisi lopettaa juomisen mutta ei siihen kykene ja tietää sen itsekin. Suomalaisena omilaan toimeen tulevana miehenä pitää kuitenkin pysyä viimeiseen asti ja olla hakematta ulkopuolista apua 
Niin tosiaan, Hemmiina, silloin kun vaikeuksille voi välillä nauraakin, silloin on kai jo pystynyt vähän päästämään irti, pääsemään tilanteen ulkopuolelle. Ja samalla kun nauraa tragikoomiselle tilanteelle jossa itsekin on osallisena, samalla nauraa myös itselleen, eli on huomannut ainakin alitajuisesti myös tilanteen järjettömyyden.
Ymmärrän kyllä hyvin tuonkin, Voimaotus, että ei naurata juoppojen toilailut, onhan se tilanne itselläkin usein se, että vain ahdistaa, ei yhtään hymyilytä. Itkettyäkin tulee meikäläisenkin tarpeeksi aamuyön tunteina, tekee hyvää välillä myös nauraa. Sivusta seuraaja katsoo, että sekoamassahan tuo on
Ketjun aloittaja, kun katsomme ekaa viestiä, näyttää kuitenkin halunneen avata humoristisen ketjun, joten sillä mielellä tänne tulee välillä kurkattua. Kaikille tunteille on sijansa. Kaikki keinot ovat salittuja jos emme loukkaa toisia. Eikä tälläkään, koomisten puolien esiin tuomisella, ole loukkaava tarkoitus edes pilan “kohdetta” kohtaan, vaan kaiketi vain mielialan keventäminen välillä
Mulla toi juoppovitseille nauramattomuus liittyy siihen että on niiiin tyypillistä suomalaisessa kulttuurissa, että täällä nauretaan juoppojen toilailuille ja tavallaan naurulla kuitataan todelliset ongelmat ja osoitetaan että juominen on ihan ok. Tuli mieleen se kuinka Rinalda kerroit että remonttimiehet oli meinannut katketa naurusta kun kerroit miehesi kännissä sekoilleen remontoitavassa rapussa. Kaikki on anteeksiannettu jos sekoilee kännissä, mutta jos ukko olis selvinpäin koheltanut maalipurkkien kanssa niin jo olis joutunut selittään ja selitään ja mahdollisesti vielä korvaan vahinkonsa. Kun juoppo kusee grilliin, se on hauskaa mutta jos sen tekis joku selväpäinen asialle ei varmasti naurettais, todennäköisesti asiasta suututtais ja pantais toheltaja vastuuseen koko seurueen voimin. Ja jos et naura seurassa juoppovitseille niin sua pidetään todennäköisesti huumorintajuttomana tiukkapipona joka ei osaa relata.
Edelleen oon sitä mieltä että juoppomiehen juhannustaika juttu oli hyvä tarina, ehkä jättäisin siitä grilliin kusemisosuuden pois jos sitä itse kerron
Juuri tänään luin paikallisesta lehdestä juttua siitä, miten suomalaiseen juomakulttuuriin kuuluu tuo jälkeenpäin naureskelu, että “tuli vähän kännissä toilailtua”, kun on kaatunut pyörällä ja polvet on ruvella tai naureskellen kysellään työpaikan pippaloiden jälkeen, että “teinksmä jotain hölmöö, kun mä en muista mitään…hihihi…hihihi”.
Ymmärrän siis hyvin voimaotuksen “huumorintajuttomuuden”, mitä tulee näinkin vakavaan asiaan. Itsellä tuppaa se huumori olemaan usein kaukana, koska alkoholista johtuvat ongelmat ovat olleet niin lähellä 
Toisaalta sitten huumorintaju ja huumorin käyttäminen on eräänlainen pelastus, tai olkoot vaikka suojakeino ahdistusta vastaan, joten annetaan sillekin tilaa silloin, kun se on paikallaan
Tänään taitaa olla se paras päivä viikosta, jolloin viime viikonlopun juomamurheet - jos niitä nyt olikaan - ovat pyyhkiytyneet mielestä ja tulevan viikonlopun “uhkakuvat” vielä sen verran kaukana, ettei niistä osaa ahdistua Nauttikaa tekin tästä päivästä!
Diabetes-hoitaja teetti miehellä näiltä sivuilta audit-testin alkoholin käytön riskeistä.
Mies kyllä kertoi määrät ja muut asiat rehellisesti, ja mahdollisesti sivusta tekemäni täydennykset myönsi todeksi. Perustelut asioihin kuitenkin kertovat omaa kieltään asenteesta.
Kysymykseen, miten usein ei juomisen takia ole saanut tehtyä jotain, mitä kuuluu tehtäviinsä, mies sanoi ettei niin ole käynyt koskaan. Niin, ei hän kyllä tee mitään esimerkiksi mökillä, mutta ei se juomisesta johtu. Hän on vain päättänyt että hän ei tee mitään.
Kysymykseen, kuinka usein tarvitsee aamulla olutta päästäkseen liikkeelle, hän sanoi, ettei sitä tarvitse. Ei hänellä koskaan ole esimerkiksi krapulaa. Johon hoitajakin totesi, että jos on juonut korin kaljaa ja 2 pulloa viinaa edellisenä päivänä, ei ole aamuun menessä vielä ehtinyt edes selvitä. Mies väittämään vastaan: ei hänelle oikeasti tule krapulaa, koska hän nukkuu kunnon yöunet, vaikka olisikin edellisenä päivänä juonut. Eli ei hän sen tähden aaamulla juo, mutta jos nyt olutta on, niin tottakai hän sen aamullakin avaa. Hoitaja: Ja sitten et osaa lopettaa. Mies: No ei se siitä kiinni ole. Mutta tulee ne kaikki juotua mitä on.
Vielä kun hoitaja keskusteli alkoholimäärien riskirajoista, mies nauroi: Nuohan on amatöörien määriä. Jos noin vähän juo, ei kannata juoda ollenkaan.
Vielä kotimatkalla mies totesi, että hoitaja varmaan ylpeilee työkavereileen, että hänelläpä on asiakas, jolla testiviisari meni ihan pohjaan punaisella 
No ei noi nyt enää oikein nauratakaan, pistää ihan sanattomaksi
Tämä kuulostaa hyvältä ketjulta. Mulla on nyt tältä viikolta pari aika hyvää, vaikkei ne ole ihan selityksiä, mutta naurattanut on niin että itku tulee.
Ensinnäkin, retku oli koko päivän lähetellyt mulle aivan törkeitä haukkuma- ja uhkausviestejä, olin kaverin luona evakossa muksun kanssa. Illalla se sitten soitti mulle ja pyysi kotiin. Kun sanoin, että lapsi ei halua tulla ja minäkin vähän mietin että uskallanko, hän kysyi suurisilmäisellä äänellä: Mitä mä nyt olen tehnyt?
Ja toinen… “mä olisin just lopettanut juomisen mutta sitten sä lähdit”
Ajatelkaa, siis seitsemän vuoden jälkeen mä onneton lähden JUST sinä edellisenä päivänä, kun hän olis raitistunut. Mutta koska mä olin niin hirveä läski lehmä huora että jätin toisen kun sillä oli vaikeeta, niin ei sit raitistuta. Ohhoh… :mrgreen:
Ei herranpiaksut näitä juttuja…on ollut ihan pakko lukea nämä kaikki tänään ja olen kyllä hihitellyt monille.
Siis ihan uskomattomia, onko kukaan näitä ihan
ääneen lukenut sille mielijuopolleen…että mitä ovat mieltä
Meillä lähinnä kun olen jo 2 kertaa kysynyt että mitä liikkui päässä kun osti kaljaa vaikkei mitään pitänyt juoda kun on lasten kanssa niin ekan kerran vastasi “no ajattelin että säkin olet sen sopimuksen aikoja sitten rikkonut” toisella kertaa sanoi että “no onhan noi lapset jo niin isoja” (2 alle 5vuotiasta) Siis kyllä teki mieli läväyttää jollain paistinpannulla tai järeämmällä mutta sain pieksettyä vain suutani ja saattoi siinä tulla myös joitakin isoja kirjaimia 
Voi Rinalda että sulla on kyllä pitkä pinna! Kerrassaan menis ehkä hermot jos mies potisi krapulaa tai vaikka yrittäisi suunnitella tekevänsä jotain 
Ja Tähtityttö senkin sydämetön
Rinalda, mies taitaa olla ottanut sen roolin, että jos ei muuhun kelpaa niin huonoksi esimerkiksi.
Paistinpannu lyömäaseena on kyllä tullut itsellekin mieleen pariin otteeseen…
Ja hitsi vieköön, just The Raitistumisen Päivänä emäntä ottaa ja lähtee. Miten sitä osaakin olla noin inhottava ihminen. Yhtään ei tueta raittiutta.
Kalsari-Kalle tässä vähän aika sitten kävi provosoimassa. Hän ehkä ilmaisi asiansa huonosti mutta pointti hänellä silti kuitenkin mielestäni oli.
Ulkopuolisena seuraajana kieltämättä joskus tulee mieleen, että mitä te noitten renttujen kanssa teette kun raittiitakin ja kohtuukäyttäjämiehiä on?
Älkää nyt vetäkö hernettä ensimmäisenä nenuun vaan kertokaa ihmettelevälle, miksi? Ei se voi olla rahan takia kun ne juovat kaikki. Läheisriippuvuus?
Miksi altistatte lapsenne tuollaiselle? 
Niinpä. Tätä olen itsekin miettinyt, kun aika monta vuotta elämästäni tuhlasin juopon, minua mitätöivän ja vähättelevän ihmisen kanssa, enkä millään löytänyt siitä kuopasta ylöspääsyä. Ei sieltä kai omin voimin edes pääse ylös, apua on haettava. Onneksi apua on olemassa.
Vastauksia kysymykseesi:
Tässä muutama… eiköhän näitä syitä ole tuhansia. Valitettavasti. Ja alkoholistiperheistä kasvaa koko ajan uusia mieleltään rikkonaisia lapsia, jotka tarvitsevat rinnalleen addiktoituneen ihmisen. Minä olen yksi näistä, mutta onneksi näen nykyään omat kipukohtani ja ongelmani, enkä tarvitse sen vuoksi enää riippuvaista rinnalleni omaa sisäistä kaaostani peilaamaan. Ulkopuolisen, normaalissa suhteessa elävän on vaikea ymmärtää tällaisia suhteita, ja mielestäni on ihan oikein, että tätä alkoholistimyönteistä suomalaista kulttuuria on alettu kyseinalaistamaan.
Kysymyksesi on hyvä, mutta vastaaminen siihen vaikeaa. Eihän se ole yksi tai kaksi asiaa, vaan mm. erilaiset asiat menneisyydestä, kuten Sitriskin toteaa. Ja sitten myös sellainen asia, että harvoin kai se on tietoinen valinta, että menenpä yhteen juopon kanssa. On menty yhteen sieluntoverin kanssa, vaikkapa, ja tilanne on muuttunut vähitellen. Silti vielä läheinen muistaa sen ihmisen siellä alkoholismin takana.
Me kukin yritämme selvitä omalla tavallamme, ja saada muutoksiakin aikaan, omassakin elämässä. Yksi selviytymiskeino on myös huumori, ja siksi luulenkin, että aloittaja tämän ketjun avasi muutama vuosi sitten, niinkuin hän kirjoittikin, että haluaa avata humoristisen ketjun.
Se ei poista asian vakavuutta enkä tarkoita sitä, eikö tuota kysymystä saisi esittää. Mutta olisiko aiheellista perustaa ihan oma ketju “Miksi vielä jatkan - läheisen kootut selitykset” tms. Se voisi olla aika hyvä idea, siellä voitaisi (omien ketjujemme lisäksi) kaikki miettiä sitä, mikä ihme siinä oikein on, ettemme osaa kääntyä ja valita uutta reittiä, kun tulemme umpikujaan nykyisellä polullamme.
Olisi kuitenkin kiva, että tämä Selitysten parhaimistoa-ketju säilyisi näiden juoppisten tragikoomisten selitysten paikkana, minusta ainakin on naurukin kyynelten takaa välillä tarpeen - ja vie myös kuitenkin ajattelua eteenpäin. Joten jos pidätte hyvänä ideana perustaa uusi ketju meidän läheisten kootuille selityksille, miksi vielä jatkamme, voisi joku sellaisen avata. Minäkin tulen sinne sitten varmasti kirjoittelemaan (koska se on ikuisuusaihe 
), mutta muuten keskityn oman polkuni ruotimiseen enimmäkseen tuolla omassa ketjussani.
Mun mielestäni tämä Agan kysymys tuli ihan oikeaan ketjuun ja paikkaan. Kyllä tänne Kotikanavalle kaikenlaiset mielipiteet ja näkemykset mahtuvat, nekin jotka eivät näe huumoria tässä ketjussa, vaan surua, epätoivoa ja häpeää
…niin ja nauru on varmasti hyväksi juu ja hjuumori. Itse pidän eniten omalle itselleni nauramisesta, toisille nauraminen menee aika äkkiä pilkkaamisen puolelle.
Agga kyselee ihan asiaa. Ihmettelen sitä itsekin. Ei siinä mitään herneen nenään vetämistä ole. Elämä on valintoja täynnä, joskus osaa valita oikein joskus ei. Tai sitten omalla kohdallani on juurikin tuo lapsuus trauma joka on minut tähän tilanteeseen “johdattanut”.
Mä en koe olevani rentun kanssa. Mulla on hieno mies, paras mitä mulla on koskaan ollut. Valitettavasti hän alkaa luisumaan alkoholismiin. Mä en tiennyt sitä kun tavattiin, en vielä silloinkaan kun aloimme tehdä lapsia. Jälkeenpäin ajateltuna oli merkkejä, joita en sitten kaiketi halunnut nähdä, mm humalanhakuinen juominen.
Totuus alkoholismista alkoi/ alkaa valkenemaan mulle vasta nyt ihan hiljattain. Mä haluan kuitenkin olla toiveikas että meille ei käy niin kuin on täältä saanut monien tarinoita lukea Toisaalta olen paniikissa, että entä jos käy. Alkoholismi kun on etenevä sairaus, ja meidän perhe on nyt tässä vaiheessa, moni pidemmälle mennyt ehkä muistaa saman vaiheen vuosien takaa. Voi kumpa joku osaisi sanoa mikä tilanne on viiden vuoden päästä…tai kymmenen.
Sitruunapippurin vastauksesta/textistä sain itsekin paljon ajateltavaa. Se kertoo että olet varmasti käynyt läpi jo paljon ( en ole ehtinyt perehtyä tarinaasi kokonaisuudessaan).
voi meidän talon selitykset ei tähän mahu. Yleisinhän on se että oot vaa nii paska et pitää lähtä…sanot miehelle et hanki parempi ni ei voi ku on jo paras juon koska olit vittumainen 3 viikkoa sitten…
Aggan kysymykseen: Mä aina kuvittelin olevani se tarinan sammakko, joka laitetaan kattilaan huoneenlämpöiseen veteen ja sitten vasta levy päälle. Jos olisin ollut se sammakko, joka heitetään kiehuvaan veteen, olisin loikannut heti pois.
Elämänmeno holistin kanssa kehkeytyy kestämättömäksi melko hitaasti. Kikka voisi olla siinä, että ymmärtää poistua ennen kuin vesi kiehuu?
Joo, mutta heti pois hypättyään se sammakko etsii uuden kattilan minne mennä kitumaan, kun on tuohon olotilaan tottunut. Eli ainoa kikka taitaa olla se, että sen sijaan että miettii mikä on siinä juomarissa vikana, alkaa miettiä mikä on minussa vialla, kun viihdyn kattilassa.
Kiva törmätä sinuunkin Criksu! <3
Likewise, Sitris <3
Tottakai just noin. Mutta ensiavuksi se, ettei jää kattilaan Ja siks toiseks ei kannata jäädä sammakoksi! Kuulemma siihen auttaa suudelma… vai onkse vaan miehille? :mrgreen:
