olen tässä lueskellut teidän kirjoituksia ja tunnistanut meidän perheen tilanteen monien kirjoitteluista. Olen myös huomannut kuinka usein alkoholistit väittää etteivät ole juoneet mitään vaikka silmät harittaa, meno on niin leveää ettei ovista mahdu kulkemaan ja viina haisee. Haluaisinkin nyt laittaa tällaisen humoristisen ketjun (onhan tämä meidän elämä välillä kuin jostakin huonosta komediasta… ) alulle, jossa kaikki saisivat käydä kertomassa parhaimmat selitykset joita ovat kuulleet omilta rentuiltaan. Meillä mies ei yleensä ole syönyt mitään ja siksi kuulemma heikottaa niin että kieli sammaltaa ja askel horjuu . Pakkohan tästä koko hommasta on yrittää vähän edes huumoria repiä että tätä jaksaa päivästä toiseen!
Mun eksä ei ehkä oikeasti juonut kovin paljon vaan veti pilveä kun luulin sen käyvän tupakalla, ni siitä ei oikein saa revittyä selityksenmakua.
Surkuhupaisinta mulle on ollut eksän loputon itsevarmuus ja pokka, “tässä työpaikassa mä aion pysyä eläkeikään saakka” ja “tätä naista mä rakastan (sua en rakastanut koskaan) ja tässä suhteessa mä aion onnistua”… voi miten ovat työpaikat ja naiset vaihdelleet muutaman kuukauden välein. Voisin haluta tehdä lääketieteellisen tutkimuksen onko päihteissä joku erityinen aines mikä tekee ihmiselle aivan uskomattoman pokerin, hän ei koskaan ole osoittanut häpeää vaikka epäonnistuu koko ajan. Siitä itsetunto-aineesta voisin sitte kehitellä pillerin jota voitas me kaikki almat alkaa syödä.
Tämä ei ole omalta puolisolta, mutta aivan paras koskaan kuulemani:
Vaimo ihmettelee, miten mies haisee viinalle, vaikka käyttää Antabusta. Mies totesi että “Etkö sä nyt tiedä, että Antabus haisee viinalle!”
Entinen naapurinmies haisi valkosipulille lähes päivästä toiseen kun klassisesti sitä syömällä yritti peittää viinan hajua (niin pihalla jo, että ei tajunnut enää itsekään miltä näytti ja miten valkosipuli korosti asiaa vielä…). No, alkoi sitten kai kyllästyä valkosipuliin kun ykskaks viinan haju palasi takaisin. Tätä sitten jatkui iankaiken, kunnes kerran eräs tuttu sattui kysymään jotta säkö kyllästyit valkosipuliin kun etkö jonkun vitamiininsaanti jutun vuoksi sitä sanonut syöväsi. → Herra oli näyttänyt, että no voin mä sulle tämän kertoa. Välillä kun juon niin ei sitä kehtaa mennä ihmisten ilmoille, mä peitin sillä viinan hajua. Mutta nyt mä löysin nämä tällaiset, eivät närästäkään sillä lailla. Ja oli näyttänyt Kyolic-valkosipulikapselilaatikkoa Kyljessä nyt niissä lukee kissankokoisilla kirjaimilla muutenkin, että “eivät tee tuoksua missään määrin”, mutta herra oli jo niin turtunut omaan olotilaansa ja kehittänyt itselleen tästä selvästi jo niin psyykkisesti lukitun tarinankin sisälleen, että otti siis pari kapselia ja oletti sillä peittävänsä ettei kukaan enää haistakaan viinaa… Ja kun ajatellaan, että oli muutama vuosi menty eteenpäin jälleen tuosta ns. raakavalkosipuli aamulla -huiviin ajasta, niin edelleenkään ei toki mistään nähnyt viinan maistuvan, on se ihmeaine tuo puristettu ja kapseloitu valkosipuli
^voi raukkaa! ja tästä tuli mieleen lankapuhelinten aikana kaveri, joka halusi koko ajan käydä naapurissa soittamassa kotimaahansa… naapuri sanoi, että ei onnistu enää kun se on hänen puhelin ja tulee niin isot laskut ulkomaanpuheluista. Seuraavan kerran oli kaveri ovella, oli ostanut kirppikseltä lankapuhelimen: voinksmä nyt soittaa, mulla on oma puhelin.
Oma puoliso(pian entinen sellainen) ei siis näe omassa juomiskäyttäytymisessä mitään ongelmaa. Tänään viimeksi riitelimme aiheesta. Mies sanoi, että ottaa päähän tulla töistä kotiin ja kämppä on kuin pommin jäljiltä (kaksi pientä lasta, minkäs teet…) Joskus valittaa tiskipöydällä lojuvista tiskeistä ja joskus taas valittaa keittiön sotkuisesta lattiasta. Joo, siinäpä onkin aihetta ryypiskelyyn. Mies siis juo minun tekemättömien kotitöiden takia. (tiedoksi, minä kyllä siivoan täällä, vaikka tavarat on hujanhajan joskus. Myönnän, että voisin siivota ahkeramminkin, mutten aio ottaa syitä niskoilleni)
Mies myös tänään valitti, kun en hänen mielestään viime talvena vienyt pieniä lapsiamme ulos riittävän usein. Siksi hän ryyppäsi viikonloppuisin. (niinpäniin…)
Joskus mies sanoo, että työ on stressaavaa, ja siksi on saatava “nollata” viikonloppuna. Tiedän, että työ on joskus raskasta, on kiireisiä ja pitkiä päiviä, mutta jos todella haluaa muutosta tähän, sekin onnistuu. Kukaan ei pakota ottamaan kaikkea sitä vastuuta, jota mies kantaa töissä. Tässäkin on nähtävissä tällaista “minä kyllä selviän tästä yksin” itsepäisyyttä, mitä on myös ilmeisesti tässä juomisessa. Mies kyllä pystyy vähentämään, miksei muka pystyisi? joo-o, nähty on moneen kertaan.
Tässä näitä:
“Hullua olla juomatta, jos ilmaista alkoholia tarjotaan. Sehän on joka lasi kuin panisi rahaa pankkiin!”
“Punaviini on terveellistä.”
“Alkoholi on terveellistä, täysraittiit sairastelevat enemmän /kuolevat nuorempia jne.”
“Aika vähänhän mää X:ään verrattuna juon.” (X:n tilalle ain jokin nimi)
“Pystynhän mä käymään töissä, joten mitä väliä sillä on jos juon? Olenko joskus jättänyt jonkin velvollisuuden hoitamatta juomisen takia? Ai olen, no se ei nyt johtunut juomisesta ekä krapulasta, tulin silloin juuri flunssaan” /vaihtoehtoisesti: “No se nyt oli melkoine poikkeus!” tai “Aina sää jaksat joitain ikivanhoja juttuja kaivella”
“Viinin juominenhan on sivistynyttä!”
“Kaikki ranskalaiset olisivat kuolleita, jos alkoholi olisi niin vaarallista kuin sanotaan”
“Ravintolassa kannatta aina juoda alkoholia, koska se on suhteellisesti halvempaa kuin muut juomat” (toisin sanoen jos vertaa juoman hintaa kaupassa ja ravintolassa, alkoholin kohdalla hintaero ei ole yhtä iso)
“Eihän sitä nyt voi baarissa kuivin suinkaan istua”
“pystyisin lopettamaan koska vain haluan, mutta ei ole tarvetta lopettaa, koska alkoholi ei ole mulle ongelma”
“Seuran vuoksi”
Äidilläni oli aina flunssa kun puhelimessa sammalsi ja kertoi samoja juttuja neljään kertaan (tai niin monesti, että kyllästyin ja sanoin “oot vissiin ottanu”, johon puhelu aina pikaisesti loppuikin)
Niin - joku ottaa yhden kaljan kerrallaan - toiset elävät päivän kerrallaan…
Meillä puoliso lähettelee txt-viestejä mielummin, kun soitaa, ettei tulisi “väärinkäsityksiä”…
Aivan hullua hommaa, kun puoliso “kärvistelee” kuivassa humalassa ja siinä tilassa päpättää ja papattaa kaikesta mahdollisesta MINUN vioista ja ongelmista ja tekemättömistä töistäni - itse on jumalasta seuraava elämiemme hallitsemisessa…
Mies Tallinnan reisulla siinä kunnossa , että miehissä piti taksiin kantaan ja hotellilla pasko housuihinsa.Kotona sitten pohti asiaa " se oli kyllä varmasti se aamiaisen yrttimunakas mikä mun mahan sekoitti"
Tää oli meillä aikaisemmin ihan legena:
minä: “Oot kännissä. Mitä olet juonut?”
mies: “En oo. Pari kaljaa vaan.”
Lopulta selvisi, että en ihan osannut kysyä oikein - voi olla, että kaljan lisäksi oli mennyt esimerkiksi useampi lasi whiskyä.
Nyt viiden vuoden raittiuden jälkeen tissuttelu on alkanut, mutta se ei olekaan viina, joka haisee vaan energiajuoma. Ihan pokkana on tarjottu energiajuomaa haisteltavaksi, että se on nyt tämä joka haisee ja tyhjiä pulloja löytyy päivittäin.
Minun miehelläni oli (ja on yhä) aina FLUNSSA. Kukaan ei ole flunssainen niin usein kuin alkoholisti! Välillä mietin, että flunssatilastot, jos sellaisia tehdään, ovat aivan vääristyneitä. Jos työpaikalta jää pois flunssan takia ja syynä onkin humalapöperö, menee vähän väärään piikkiin
Myös anoppini, joka piti ihan elämäntehtävänään peitellä poikansa alkoholismia ilkeältä miniältä, joka keksi puhua sellaisesta kurjasta asiasta kuin päihdeongelma, vetosi aina kiukkuisesti, että “XX:llähän on flunssa”, ja ihmetteli vielä, miksi en hoida ja anna teetä ja sympatiaa… Kerran he hakivat lapset hoiviinsa ollessani työmatkalla, olin nimittäin todella huolissani ja olin itse pyytänyt heitä käymään katsomassa, mikä miehen ja lasten tilanne on. Mieshän oli aivan pöpperössä jo lähtiessäni. Sain sitten työmatkalle tekstiviestin, että haimme lapset tänne mummolaan, xx:hän oli aivan flunssainen ja “toipuu” kotona. Kun tulin työmatkalta flunssapotilas istui äreänä ja haisevana televisiota katsomassa eikä vaikuttanut kovin vilustuneelta!
Juu. Ja toinen on tietysti se, kun valkosipuliahan kannattaa syödä, että EI tule sitä flunssaa. Se on kato luonnon antibiootti, sitä pitää syödä ainakin neljä-viisi kynttä kerrallaan, että flunssa pysyy poissa.
Ystäväni syö selleriä. Peittää hyvin hajuja. Tällä minua höynäytettiin pitkän aikaa.
Hänen kotinsa on jonkin kerran ollut sekaisin, matot ulkona tuulettumassa muutaman kuukauden. Selitys: “mä just aloin siivoomaan”. Toinen klassikko: “mikähän siin onkii ett aina oon siivoomassa ku sä tuut…”
Kännissä puhalteli muksuille kortsuista ilmapalloja. Nolostutti teinin ja hänen kaverinsa kun pikkusisarukset leikkivät näillä palloilla. “Pitäähän ne tutustuttaa ajoissa ehkäsyyn!”
Nukahti bikinit päällä aurinkoon, paloi ja meni kännissä avaamaan oven lastensa kavereille drinksulasi kädessä. Nestehukkaa selitti. Emäntä on jo sen verran iäkäs, että ryppyinen ja kärähtänyt habitus herätti noloa naurua. Viimeisetkin lasten kaverit kaikkosivat.
“Mulla on nyt antabus. Kaikki asiat ok.” Jollain käsittämättömällä tavalla tämä leidi pystyi ihan hyvin kännäämään antabuksesta huolimatta.
Meillä mies on aina väsynyt, ei siis missään nimessä kännissä. Kaikkein mielenkiintoisinta on, kun tämä pitkän jankutukseni jälkeen lopulta toteaa olevansa “vähän kännissä” ja minuutin päästä päättää taas, ettei olekaan. Mies ei ylipäätään tule juomisesta känniin - sama se kuinka kauan ja kuinka paljon on juotu, mutta ei ei, kännissä ei olla.
Useamman kerran olen käskenyt miehen lopettaa juomisen (turhaa hommaa, tiedetään), mutta kun mies ei voi tehdä oikeastaan mitään jos ei saa juoda. Esimerkiksi hänen on kuulemma lopetettava työnteko sitten kokonaan. En kylläkään ole saanut tälle väittämälle sen tarkempaa selitystä.
Usein kyselen silkasta mielenkiinnosta paljonko tällä kertaa on juotu. Kerran oli kuulemma juonut yhden tuopin. Ihmettelin suuresti yhden tuopin vaikutusta, mutta mies sen kun intti että tämä on totuus. Seuraavana päivänä palasin asiaan ja kysyin miksi mies valehtelee. Mutta hänpä ei kuulemma ollut valehdellut, vaan sanonut ihan vittuillakseen juoneensa vain yhden. Pitänee muistaa jos tulee joskus jäätyä hätävalheesta kiinni - “enhän minä valehdellut että minulla on muuta menoa, kunhan nyt vittuillakseni sanoin”.