Suosittelen @kaaosteoria66 tuota Glukoosikumous -kirjaa, vaikkei diabetestä oliskaan. Helppoja niksejä lisätä kasviksia ja hyvät perustelut, itselläni ainakin motivaatio pysynyt tosi hyvänä. Oma ideani ei ole välttää liikaa kaikkea, vaan varmistaa että joka ruoka alkaisi kasviksella. Syön nykyään vähemmän leipää ja juustoa, mitä ennen. Ehkä siksi, kun ei tule nälkä illalla.
Jokin päivänumero lopettamisen jälkeen. Terveysasioista on parempi mieli. Ja muutenkin eteenpäin menemisestä vähän parempi olo.
Verenpaineet ok, kolesteroli oli tullut alas keväällä ja verensokereistakin viimein tolkku.
Otin testiksi kännykän appiksen kanssa yhteensopivan glukoosimittarin. Maksaa n. 80€ kahden viikon kesto. Tuntuu hintavalta, mutta tämä on kyllä todella hyödyllinen.
Mittaus on ihan reaaliaikaista, ja olen jo oppinut mitkä ruuat ja nostaa verensokeria nopeasti tai jopa holtittomasti.
Tässä eilisen käppyrä. Aamupala ja lounas oli järkevät, iltapala/junaeväs ei. Illalla tuli verensokerin ennätyspiikki tässä kahden viikon kokeessa. Aamupalalla söin jugurtin, mustikoita, mantelia, pellavarouhetta. Lounas oli linjalounas, chorizolihapullat, salaatti etc. jätin leivän ja perunat pois, söin uunijuureksia. Junaevääksi otin ensin tuorepuuron jossa oli yllätyksekseni makeaa maapähkinäkastiketta ja sitten croissantin ja kahvia jälkkäriksi.
Eli tyhjään mahaan makea ja vehnä ampuu verensokerit taivaisiin. Muuten normiruoka ok, kunhan muistaa kasvit ensin ja muutenkin kuitua.
Sain muuten kolmannen leuan. Treeni ei ole kauhean systemaattista, mutta verrattuna 2024 alkuun 15 punnerrusta ja 3 leukaa enemmän. Silloin meni 7 punnerrusta ja ei yhtään leukaa.
Aloitin ensimmäisen ketjun tänne 2021 terveyshuolet mielessä. Iso muutos on kyllä tapahtunut tietoisuudessa, alkoholinkäytössä, arjessa ja miehessä yleensä.
Mä treenailen salilla leuanvetolaitteella, johon saa haluamansa verran helpotusta. Tangolla roikkuessa menee kaks (kun vähän rimpuilee)
Kun alkoholin jätti elämästä pois, niin aluksi tuntui, että muutoksia ei tapahdu. Eletään tässä maailmassa, jossa pitää kaikki tapahtua heti ja rytinällä, mutta tämä onkin pitkän sitkeää hommaa ja pieniä palkintoja ropisee pitkin matkaa. Nyt olen loppukesän aikana huomannut, kuinka kunto on noussut keväästä ihan mukavasti. Samoin paino on ollut alusta saakka laskusuhdanteessa, mutta niin hitaasti, että nyt sen alkaa huomata. Viitisen kiloa on karissut pois.
Jännä, kun alkoholin jättää, niin se tuntuu käynnistävän muillakin jonkin isomman prosessin. Kuvaan astuu muutakin itsensä kehittämistä ja itsestä huolehtimista, jokainen omalla tyylillään
Elämä se jatkaa kulkuaan, vaikka välillä tuntuukin, että asiat vaan junnaa. Toukokuusta lähtien tekeillä ollut suvun kuolinpesäasia ei ole valmis, heinäkuussa suunniteltu pikku remppa ei ole alkanutkaan ja pari muutakin asiaa vaan olla möllöttää välitilassa. Eikä mikään noista stressaamalla muutu.
Yritän taas keskittyä niihin, mitä voi. Ja mitkä etenee pienestäkin.
Viime aikoina olen useamman kerran makustellut viinin juomista. Että minkähänlaista se elämä olis. Onneksi on mielessä myös kovin elävä muistikuva sellaisesta liikahumalasta. Joka ei miellytä ollenkaan. Ja hyvin luissa ja ytimissä tieto, että siihen se menisi. Eli ei oikeasti tee mieli yhtään.
Viime yönä näin alkoholin juomisunen. En muista miten se meni, mutta muista unessa ajattelleeni, että ei kai se mitään.
Kovin moni lopettaja täällä, itseni mukaan lukien, tuntuu painiskelevan juomismuistojen ja yllättävien juomiseen palaamisen fiilistelyjen kanssa. Kuuluu vissiin prosessiin, ja nää on niitä hetkiä kun päätöstä testataan. Itseäni tuntuu vaivaavan ajatus, että jään jostain paitsi, ja olen outolintu joukossa, kun en enää juo. Alkoholi on niin syvällä meidän kulttuurissa.
On hyvä, että käydään pohtimassa näitä fiiliksiä tällä palstalla, siitä saa kaikki tukea ja saattaa löytää uuden motivoivan näkökulman jatkaa raittiilla tiellään.
Lohduttavaa kuulla, että samanlaista se on muillakin, keskeneräisiä asioita roikkuu ilmassa, asioita joita ei omalla toiminnallaan pysty edistämään, ainakaan juuri tällä hetkellä. Ne meinaa välillä vaivata mieltä, mutta turhaa energian tuhlausta, kannattaisi mielummin keskittyä niihin, joille pystyy tehdä jotain edistävää. Meillä on myös tarkoitus tehdä remonttia, mutta nuorisolla on vuoron perään projekteja, joissa apu on tarpeen ja nyt yhdellä heistä massiivinen remontti, jossa menee meidänkin ylimääräinen aika, joten meidän remontti liukuu ajassa tulevaisuuteen, kun aika ei riitä kaikkeen.
Tavallaan lohduttavaa, mutta myös pelottavaa, että teitä pisemmän linjan raittiita vaivaa edelleen alkoholiajatukset. Kyllä ne ovat syöpyneet syvälle aivoihin Hyvä, että kohdallasi eivät ole varsinaisia mielitekoja. Vahvoilla olet! Mutta itse toivon sitä päivää, että mitään ‘takaumia’ ei tule.
Mites kuntoilut? Kiinnostaa, miten sillä rintamalla menee? Vaihtuuko “lajit” tai fiilis vuodenaikojen mukaan?
Huomenna on syyskuun eka, hyvää Syksyä Sinulle myös
Täällä monet meistä puhuvat ahdistuksista, peloista, levottomuudesta.
Tässä videolla on erittäin hyvä näkemys aiheesta. Ja nyt kun mietin omaa lopettamistani tuntuu, että tämä on just se mitä minulle kävi. Ahdistus kertoi muutostarpeesta.
Eli ahdistus ja pelko on kutsu luovuuteen, ratkaisuun ja muutokseen. Se kertoo, että nyt on muutettava itseään, ympäristöään ja toimintaansa.
Tunne on hyvä. Mutta se tarvii avukseen toimintaa, uusia ajatuksia ja tapoja.
Alkoholilla tai edes lääkkeillä turruttaminen ei pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto. Minulla muutos oli jo valmis. Riippuvuudesta irti pääseminen vähän kesti.
15kk ja 450 päivää ohitettu. Toinen syksy menee sujuvasti ilman juomia. Vaikka multa ottais viimeisen 5 vuotta juomista pois, oli se jo pitkään hyvin epätervettä.
Ikävuodet 30-50 join liikaa, olin ylipainoinen ja monella tapaa epäkypsä.
Kotikanavaa kun lukee, tulee paha mieli siitä, miten juovat kohtelee perhettään. En ollut pahimmasta päästä, mutta kyllä monet temput tein.
Anteeksi osallisille. Vaikka ette tätä luekaan. En tiedä mikä olisi saanut uskomaan aikaisemmin. Ehkä jonkun oman läheisen vakava puhuttelu. Itsehän minä tilanteen lopulta katkaisin ottamalla työterveydessä ja kotona puheeksi. Ehkä puuttumalla olisin jo aikaisemmin lopettanut.
16kk juomatonta aikaa täynnä. Lopettaessa toissa kesänä verensokerit ja verenpaineet oli taivaissa, maha turvonnut ja kipeä, mieli maassa, raha-asiat sekaisin, halusin avioeron ja uuden elämän.
Olin aloittanut elämänmuutoksen jo joiltain osin 2022 mutta juominen palasi.
Nyt 16kk myöhemmin voin hyvin, huono avioliitto päättyi ja olen väleissä ex kanssa. Raha-asiat on korjaantuneet, tiedän mitä haluan ja teen asioita sen eteen. Löysin myös uuden suhteen, joka on minulle hyvä.
Juomalla nämä hyvät olisi jääneet tapahtumatta ja olisin saattanut jo kuolla.
Kiitos palstalaisille, tänne kirjoittelusta on ollut suuri apu.