Puuhapete jatkaa pyristelyjä

Terveisiä työmatkalta suurten vetten takaa. Kohta alkaa vuosi olla takana ilman alkoa.

Olen menossa illaksi konserttiin ja juon ennen sitä baarissa alkoholittoman IPAn. Maistuu kyllä hyvälle.

Wcssä käydessä tuli taas mieleen aikoja kun olen ollut tukevassa humalassa vastaavissa paikoissa ja puhelias ja “hauska”. En kyllä haluaisi nähdä itseäni livenä.

Aika monta lentokenttää, hotellia ja baari-iltaa on jo tullut nollalinjalla mentyä. Kun 5v sitten yritin lopettaa ekoja kertoja, tuntui ihan mahdottomalta mennä VR junamatka ilman ravintolavaunussa juomista.

Pitkä matka on tultu. Älkää luovuttako alkutaipaleella olijat. Kyllä tämmöiseen olotilaan pääsee.

Mietin usein miten lähellä luisua tai romahdusta olin. Minulla oli paljon asioita hoitamatta, rahat loppu ja esim. verovelkaa jne. Vuodessa olisi mennyt omaisuutta myyntiin ja ehkä joku vakava sairaskohtaus. (Verenpaineet 180 ja verensokerit 14).

Ei minusta enää nuorta ja täysin tervettä tule, mutta näin vaan täällä porskutetaan.

Pysykää tiukkana ja välttäkää terassireissuja ja grillikemuja jos on vielä vaikeaa kieltäytyä.

T. Puuhapete

8 tykkäystä

Raittius on sinulla @Puuhapete oikein hyvällä mallilla. Mukavaa ja tuloksekasta työmatkaa!

Just, sama täällä. Muistot hävettävät.

Alussa yritin luottaa ylläolevan. Minua lohdutettiin täällä plinkissä, kun ei ollut helppoa, eikä aika kulunut. Mutta niin se vain koitti päivä, että olo alkoi olla helpompi, tasapainoisempi ja kaikin puolin parempi.

Sama juttu tulee mieleeni lähes päivittäin. Se tekee mielen nöyräksi ja kiitolliseksi. Kohtuukäyttely ei käy mielessä, kun muistaa kuilun reunan ja sen miten vaikea siitä oli kääntyä ja mahdollisuuden, että se ei toista kertaa välttämättä onnistu.

3 tykkäystä

Kiitos @Metsanpoika

Vuosi tuli tosiaan täyteen juomantonta aikaa tänään. Ja viitisen vuotta on kulunut, siitä kun aloin huolestua.

2016-2017 oli sellaista aikaa, että reissasin paljon töissä ja juomismäärät kasvoivat. 2017 jälkeen reissaaminen vähentyi, mutta juominen oli jo jatkuvaa ja muuttui sitten kotitissutteluksi.

Mökillä, illalla, grillatessa, vähitellen piilossa puolisolta. Suvussa isällä on ollut myös samaa ongelmaa, ja jo nuoresta ympäristö oli alkoholimyönteinen.

Vuosi on sujunut ilman pelkoa juomisesta. Kaikkea muuta pientä ja isoa vastamäkeä on ollut, mutta toisaalta elämä on mennyt eteenpäin.

Olen kiitollinen muutoksesta ja uudesta elämästä. Kiitos myös teille mukanakulkijoille.

Ja tsemppiä polullanne.

T. Puuhapete

10 tykkäystä

Paljon onnea ensimmäisestä vuodesta!

1 tykkäys

Onnea vuodesta selvinpäin. Se on iso saavutus!

1 tykkäys

Onnea ensimmäisestä vuodesta!
Enää päätä ei tosiaan voi/tarvitse laittaa puskaan, vaan vastoinkäymiset joutuu kohtaamaan ihan sellaisenaan.
Minä olen itse ajattelut niin, että lopulta korjausliikkeitä alkaa tekemään huomattavasti aikaisemmin kuin juodessa, eli viime kädessä niistä pääsee nousemaan nopeammin ylös, ja elämä saa jatkaa kulkuaan.
Eli sitäkin kautta raittius tuo enemmän onnea elämään.

2 tykkäystä

Onnea paljon @Puuhapete !!! :revolving_hearts:

Mahtavaa, että on teitä edelläkävijöitä, teidän matkaanne niin mukava seurata. Kiitos, että vapaaehtoisesti jaksatte täällä tsempata meitä alkutaipaleella olevia.

Isot onnittelut vuoden saavutuksesta :heavy_heart_exclamation:

1 tykkäys

Onneksi olkoon @Puuhapete, täysi vuosi!! :+1:

1 tykkäys

Onnea täydestä vuodesta ja kaikkea hyvää seuraaviin!

1 tykkäys

Paljon Onnea @Puuhapete ensimmäisestä täydestä vuodesta :sunglasses::rose::+1:t2:Hieno saavutus, juhlan paikka ja matka jatkuu! Yritän pysyä perässä viitoittamallasi tiellä.

1 tykkäys

Onneksi olkoon @Puuhapete. Kyllä täältäkin vielä noustaan.

2 tykkäystä

Onnea 1v raittiudesta :rose:
Vuodenkierto mennyt juomatta, kaikki vuodenajat ja juhlat ja tuosta on hyvä jatkaa raittiina eteenpäin.

1 tykkäys

Terve teille

En enää näköjään kirjoittele kovin usein. Juominen ei kiinnosta ja päivitettävää siitä ei ole.

Terveellisten elintapojen metsästys jatkuu. Tuntuu, että on paljon vaikeampaa saada hyvistä rutiineista kiinni, kuin vaan jättää alkoholi pois.

Esimerkiksi aamujumppa. Teen jumppaa säännöllisen epäsäännöllisesti. En joko muista, tai sitten ajattelen, että ei tänään. Tänä aamuna totesin, että olispa hyväksi jumpata. Ja päätin aloittaa. Sitten vaan istuin lattialla, enkä saa aloitettua. Kummallista.

Mikähän se on, että aivot niin sitä rutiinia vastustaa? Mitä se tumake siitä kärsii, että heiluttaa ja vääntelee ruumistaan. Joku ryhtymisen kynnys. Miksi se on välillä niin korkea se kynnys? Onko se väsymys, stressi vai mikä hormonitilanne. Istut siinä ja tiedät mitä pitäs tehdä, mutta et tee? Osaako palstalaiset tunnistaa? Mitä sanoo @Setämies oletko lukenut mikä sitä mantelitumaketta ahdistaa, pelkääkö se että opin rauhoittumaan ja se pienenee :smile: ?

No jumpat on nyt tehty. Heti parempi olo ja orastava lihasjumi helpotti.

T. Puuhapete

5 tykkäystä

Jos tähän joku vastauksen tietäisi olisi aika varakas ihminen. Minulla vakiotuumailun aiheena on samoin tuo lihaskuntotreeni. Siihen on välineet ihan käden ulottuvilla. Ei olisi vaikeaa tehdä joko oman kehon painolla tai sitten ihan fyysisillä painoilla. Varsinkin, kun tietää mikä tyytyväisyys on sekä mielessä että kropassa treenin jälkeen. Mutta kaikki vinkit otetaan vastaan täälläkin.

1 tykkäys

Kyse voi olla toiminnan ohjauksen ongelmista. Esim. aloitekyvyttömyys, päätöksen teon vaikeus tms. Joskus pelkästään sekin, että ei ole selkeää tavoitetta tai suunnitelmaa, voi pahentaa aloitteellisuuden ongelmia. Tai alivireys, väsymys, liian vähäiset voimavarat, stressi, ahdistus, matala mieliala jne. Joskus taas esteenä voi olla liian korkeat tavoitteet. Suunnittelu ja päätöksenteko on tärkeässä osassa. Niinhän sanotaankin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Voisi helpottaa vaikka jumppaohjelman kirjoittaminen vaikka ihan ranskalaisilla viivoilla paperille ja sen perusteella sitten tehdä selkeä päätös ja vaikka pakottaa itsensä aloittamaan. Sekin voi tosin vaikeuttaa, jos on taipumusta jahkailuun. Jahkailu on tehokas este aikaansaamiselle. Sitä voi koettaa lopettaa vaikka kuvittelemalla mielensisäisen STOP-merkin ja sanomalla itselleen myös painokkaasti STOP ja alkaa toimeen. Aloitteellisuuden ongelmat ja prokrastinaatio on suhteellisen yleisiä ja liittyvät aivojen otsalohkoon, ei niinkään mantelitumakkeeseen. Siellä otsalohkossa on meidän “lennonjohtomme”.

Sinähän kuitenkin lopulta onnistuit. Myös onnistumisen (tai epäonnistumisen) analysointi jälkikäteen voi auttaa lisäämään ymmärrystä pulmasta ja toimia tärkeänä apuna jatkon suunnitelussa. Myös palautetta onnistumisen jälkeen on hyvä oikein tietoisesti makustella. Sekin vahvistaa aivojen hermoratojen muutosta hyvään suuntaan.

Tsemppiä :heavy_heart_exclamation:

Edit. Vielä lisäyksenä, että väliaikaisia ja/tai lievähköjä toiminnanohjauksen haasteita on välillä kaikilla. Se, jos niitä on, ei todellakaan aina ole merkki mistään vakavammasta.

3 tykkäystä

Valitettavasti minulla @Puuhapete ei ole tähän oikein mitään sanottavaa, paitsi jos itse tätä miettisin, niin ottaisin selvää mitä sanottavaa Andrew Hubermanilla on uusien rutiinien oppimisesta ja asioiden lykkäämisestä. Pistäisin siis Huberman Lab podcastin pyörimään, hänellä on muistaakseni ainakin procrastination jakso ja varmasti jotain muutakin.
Mutta hyvä että alkoholi ja sen miettiminen alkaa olemaan sinullakin jo historiaa. On hienoa kun pystyy antamaan kaiken huomionsa aivan muille asioille.:grinning:
Olen itsekin todella tyytyväinen, että pääsen vielä tämän elämän aikana etsimään sen parhaimman version itsestäni.

3 tykkäystä

Kiitos kommenteista kaikille. Pitääpä ainakin Huberman Lab laittaa kuunteluun.

Siinä on muuten fiksu ja selkeä kaveri. Muistutuksena, että kaikkea hyvääkin sieltäpäin tulee

On muuten hienot tuoksut ulkona lehmusten alla. Autot ja moottoripyörät lienee hyvä siirtää alta pois.

Hyvää kesän jatkoa.

T. Puuhapete

5 tykkäystä

Terve teille

Kirjauduin palstalle aikanaan kun olin jo alkoholisoitunut.

Siinä vaiheessa eniten pelotti terveysasiat. Ja kun en pystynyt enää juomaan normaalisti, niin halusin löytää jotain apua selättämään ongelmia.

Kävin tällä viikolla labrassa, ja arvot on parhaat mitä löydän 6 vuotta taaksepäin.

2019

-kokonaiskolesteroli 7.5
-ldl 5.8

Tästä vielä osa arvoista nousi, pahin oli 2022 (juominen huipussaan)
-kokonaiskolesteroli 8.1
-ldl 5.6
-verensokeri aamupaasto oli noussut 7.9 jo

2023, pyristelyt auttoi jo vähän
-kokonaiskolesteroli 6.2
-ldl 4.2
-verensokeri aamupaasto oli noussut 9.8 eli diabetes hankittu

2025 tammikuu
Aloin syömään glukoosikumous -kirjan mukaan ensin kasvikset
-kokonaiskolesteroli 6.1
-ldl 4.2
-verensokeri lääkkeillä, mutta vähän koholla 8.3 ja pitkä vähän ylhäällä 59

2025 heinäkuu
Liikuntaa ei mitenkään hirveästi mutta ok. Muuten asiat jatkuneet ok

-kokonaiskolesteroli 5.1
-ldl 3.5 ja
-verensokeri lääkkeillä, nyt 5.9 ja pitkä 48 (viitearvot 6 tai alle ja pitkässä 42 tai alle)

Verenpaineet on ok nykyään. Kolesterolilääkettä en siis ole syönyt. Verenpaine ja diabeteslääkkeitä kyllä.

Eli vuosi juomisen lopettamisesta kovatkin kolesteroliarvot on alkaneet painua alas. Olisko rasvamaksa vähän parantunut ja maksa osaa taas hoitaa vähän hommiaan.

Uskon, että iso vaikutus on myös ollut Glukoosikumous kirjan opeilla = aloita syöminen AINA jollain kasvilla. Söin nytkin avokadon ja kirsikkatomaatteja ennen muuta aamupalaa.

Tässä siis juomisen aiheuttamien terveysongelmien mittaustulokset näin pistemäisenä yhden henkilön tutkimuksena.

Jos et halua koko palettia diabetes, kolesteroli, verenpaine, sydänvika, munuaisten ongelmat älä juo. Maksasta puhumattakaan.

T. Puuhapete

7 tykkäystä

Mulla on ollut verenpaine koholla hieman, tullut alas kun juominen loppui ja vaikka siitä on lipsunut on pystynyt alhaalla. Suurin ongelma on minulla kolesteroli, jonka uskon olevan korkea kiitos alkoholin. Jospa sekin sieltä taittuisi kun en juo.
Hienosti ovat lukemasi muuttuneet.

1 tykkäys