Jestas mikä meno, hyvä sinä! Itse luulin jo olevani aika sinut lopullisuuden kanssa, mutta eilen iski yhtäkkiä FOMO. Soitin ystävälle, joka sattui olemaan juhlimassa ja iloisessa hiprakassa. Kela alkoi pyöriä, ei voinut mitään. Tuli jopa ajatus, että olisiko minutkin pyydetty jos joisin. Oli pettymys, että tuollaista tulee edelleen. Mutta kai se on aika luonnollista.
MUTTA, kuten niin monesti täällä yhdessä todettu, aamu palkitsee. Aina. Nyt on todella hieno fiilis, etten ole juonut. Tai ollut missään juhlahumussa edes selvinpäin. Raittius kantaa, alkoholi ei.
Kaikkea parasta myös jatkoon!