Mukava kuulla ihmisten selviämistarinoita, oli kyse sitten mistä tahansa tragediasta. Nämä kirjasi ovat tärkeitä ja kirjan muotoon painettuna ne säilyy ikuisuuden ja joku ne aina jostain löytää.
Paljon tullut viimevuosina mietittyä miksi osa antautuu, eikä jaksa enää yrittää.
Siihen en ole vastausta löytänyt. Ihmiset saa syntyessään melkolailla samanlaisen lähtötilanteen, mutta elämä sen jälkeen voi olla itsestä riippumattomista syistä aivan yhtä helvettiä.
Ahdistus taitaa olla ihmisen vitsaus, sitä ei osata käsitellä. Kun sitten opitaan, että alkoholiteollisuus tarjoaa siihen yhteiskunnallisestikin hyväksytyn päihteen, jolla olo muuttuu hetkessä pörröiseksi ja vaaleanpunaiseksi, niin soppa on valmis. Tuo sama teollisuuden ala unohtaa kertoa, että olotila kestää vaan hetken, seuraava päivä on kamala ja kohta et saavuta enää minkäänlaista hyvänolontunnetta ilman tuota pirunkusta.
Olen lueskellut paljon kotikanavan tarjontaa, sitä ei voi oikein kiemurtelematta lukea. Päihderiippuvainen on kuin pyörremyrsky, joka tuhoaa ympäriltään kaiken ja katoaa sitten hiljaa hiipuen pois. Kuuntelin hiljattain Jari Sarasvuon addiktioaiheisen trilogian Areenasta. Sieltä tarttui joitain mietteitä. Tärkein on nöyryys ja heikkous. Ihmisen pitää muuttua pieneksi ja pyytää apua, kun huomaa, ettei hallitse enää juomistaan. Valtaosa vetää sellaisella ihmeellisellä periksiantamattomuudella ja uhmakkuudella sinne tehohoitoon asti ja sielläkin vielä kuvitellaan, että kyllä ne minut parsii vielä kasaan. Ympärillä olevat ihmiset ovat saattaneet varoitella vuosikymmeniä, että juot itsesi hengiltä. Sarasvuon jorinoissa mainittiin myös, että alkoholisti on juodessaan todella itsekeskeinen ja narsistinen persoona, joka kykenee aivan karseisiin tekoihin. Tuolla kotikanavalla tulee karsealla tavalla esiin, kuinka se juova puoliso on selvinpäin mitä ihanin perheenisä ja puoliso. Näin se kuvio usein sitten jatkuu sinne kalkkiviivoille asti, monikaan ei uskalla aloittaa omaa ja itsenäistä elämää. Ihminen on sellainen selittelyn mestari.
Maailman tilanne on sellainen, että moni on heittänyt rukkaset naulaan ja todennut, että vittuako tässä itsekään mitään enää yrittää. Raitistuneet toki ymmärtävät, että tuokin on yksi tekosyy muiden joukossa, vai miksi sitten ihmiset alkoholisoituvat myös hyvinä aikoina. On aivan sama, mikä sotatila ympärillä vallitsee, juova henkilö keksii kyllä syyt. Kyllä se maailma makaa kuten ennenkin. 24/7 somen kautta halukkaille työnnettävä uutistulva voi toki tehdä siitä hieman epätoivoisen, mutta pakkoko sitä on nauttia. Se on kuin päihde, ei muuta kuin älylaite kaappiin ja kiinni. Valokuvia saa otettua tavallisella kameralla, karttoja on paperilla ja tavallisella puhelimella voi soitella.
Pysytään sillai sopivasti pieninä ja heikkoina ja ymmärretään se voimattomuus monenkin asian kohdalla. Asioita tapahtuu, päivät kuluu ja siitä huolimatta tästä matkasta pitää nauttia. Ei tämä niin kamalaa ole, kun sen jutun juonen ymmärtää.