Putka Häiriköille

[Putkis_0132]

Moi,
Kävellen eteenpäin.
Aloin sitten harjoittelemaan suurta kävelyä varten. Käytin tekoälyä apurina. Eilen kävelin 25km neljässä tunnissa. Askel kulki ihan mukavasti. Rinkkaa ei ole näillä kävelyillä selässä. Jätin myös sauvat pois. Sauvojen pois jättäminen muutti hieman kävelyasentoa. Huomasin sen muutamien lihasten kuormituksesta. Mutta totuttelen tämän kuukauden ja aprillipäivänä aion taivaltaa sen mahdottoman matkan, 100 000 askelta saman vuorokauden aikana.
Tämän viikon sunnuntaina on tuo 50km TESTIKÄVELY.
En muista kävelleeni niin pitkästi koskaan… ja nyt se on vain testikävely.

Erityiset kiitokset eiliselle kannustajalle. Tänään vasta tajusin kuinka hienon kädenojennuksen sain paikallisen Pubin ravintolapäälliköltä. Hän kertoi mahdollisesti ottavan osaa kävelyyni, tai ainakin käy tsemppaamassa matkaani.
Kiitos

[Teme70]

Huh, hurja on tavoitteesi. 100K askelta vuorokaudessa on kuitenkin 4.167 askelta tunnissa. Ei siinä paljoa lepoa tule…

Ultrakestävyysmaallikkona mutta yleisurheilun A-tason valmennuskoulutuksen omaavana mietityttää kova kilometrimääräsi tälle viikolle. Tuo 100km on ihan selkeä sitkeyskoe, kun ymmärtääkseni olet kuitenkin paljon kävellyt ja vaeltanut. Kun aikaa on kuukausi, niin harjoittelemalla on tosi vaikea parantaa suoritusta, mutta paljon helpompi pilata (energiavarastot, rasitusvammat jne).

Ja ainakin kysyisin harjoitusohjelman lisäksi tekoälyltä neuvoa energiansaannin, nestetasapainon ja tankkauksen suhteen. Hyvin luultavasti energiatarve on jossain 10.000 kilokalorin paikkeilla.

Täällä seurataan suurella ja arvostavalla mielenkiinnolla, raportoi suoritustasi. Hengessä mukana!

[Putkis_0132]

Kiitos Teme70!
Haasteeni on valtava, ehkä jopa vaarallinen.
Lähden kuitenkin tuohon haasteeseen periaatteella että voitan sen. En ehkä 100%, mutta jos kävelen 65 000 askelta, olen saavuttanut tavoitteesta 65%.
Kävelin reilu viikko sitten Marathonin. Seuraavana päivänä jalat oli hetken jäykät, ei muuta oiretta.
Olen miettinyt ja otankin selvää kuinka energiat tulee hoitaa. En tiedä siitä kovinkaan paljon. Otan vastaan kaiken mahdollisen avun.
Kävelyä olen harrastanut nyt yhtäjaksoisesti joulukuun alusta asti. Tosin kevyttä, vain 6km päivässä.

Tekoälyn mukaan:

[Metsanpoika]

@Putkis_0132 melkoinen haaste, onnea matkaan!
Heti kärkeen, en ole asiantuntija neuvomaan, mutta kun kerran kirjoitit, että olet kuulolla
Olen itse menossa keväällä vähän vastaavaan…polkujuoksuun, jonka aikatavoitteeni on 12 tuntia. Sinun suorituksesi kesto on vielä pidempi.
Yritän kirjoittaa lyhyesti.
Olen lukenut: nesteytystä tarvitaan n. 0,5-0,75 litraa tunnissa.
Hiilihydraatteja 60-90g /tunnissa.
Urheilujuomissa, -geeleissä, -karkeissa ym.valmisteissa näitä koostumuksia on ajateltu valmiiksi. En ole koskaan käyttänyt, mutta nyt olen tullut loppupäätelmään, että näin pitkässä suorituksessa on pakko.

Aion ratkaista asian kutakuinkin näin:
Varaan juotavaa 0,5litraa / tunnille. Sekoitan urheilujuomaa (sis.hiilareita myös). Matkalla on mahdollisuus juoda purovettä ja täyttää pulloja vedellä, jos urheilujuoma ei maita tai riitä.

Hiilarit aion koostaa urheilujuomasta, geelistä, jollos vauhtikarkeista, suklaasta, banaanista, omenasta ja kahdella rehellisellä voileivällä, kaikilla mahdollisilla täytteillä.

Lisäksi on kaksi huoltoa. Noin 4-5 tunnin jälkeen ja 8-9 tunnin paikkeilla. Siellä on banaania, sipsiä, suolakurkkua. Niistä ajattelin napata kourat täyteen, jatkaa matkaa ja samalla puputtaa posket tyhjäksi

Noita valmiita urheilujuoma ja tuotteita täytyy testailla ja maistella jo etukäteen, jotta ne sopivat itselle. Ei esim okseta, sekoita vatsaa tai ole niin pahoja, ettei tee mieli.

En tiedä oliko tästä apua, mutta näin olin kaavaillut ja yritin selvittää asiaa typistetysti.

[Soberista]

100 000 askelta?! Hurjaa!!! Olen himokävelijä, mutta en ole koskaan päässyt lähellekkään tuonkaltaista lukemaa. Kävelin vuosi sitten 34 päivässä 780 km Santiago de Compostelaan, tuohon tahtiin sinä kävelisit sen puolessatoista viikossa

[Metsanpoika]

Legendaarisen reissun Sinäkin olet kävellyt

[Putkis_0132]

Kiitos Metsänpoika. Neuvoistasi on paljon apua. Hmm… Karhunkierros juostaan keväisin. Tuo reitti oli ihan ensimmäinen pitkä vaellus. Vaelsin sen 2018 alkukesästä. Tuli silloin 1v raittiutta täyteen. Muistan kuinka kiitollinen olin siitä. Ajattelin myös etten koskaan voisi enää tehdä mitään niin hienoa vaellusta. Olin todella väärässä. Onneksi.

Aprillipäivänä 2019 saavuin tuonne Santiago de Compostelaan.

Matkamuistoja.

Pyreneiden ylitys yöllä.

Soberista!
Vaelsit siis koko matkan Santiagoon. Se on käsittämättömän pitkä matka. Jälkeenpäin olen usein katsonut tuota todistusta ja miettinyt olinko se oikeasti minä, joka askelsi ne 1 200 000 askelta.

[Soberista]

@Putkis_0132 , ei ole todellista, Pyreneiden ylistys talvella pilkkopimeässä, respect! Videota katsellessani iski taas jäätävä kaipuu caminolle. Palkintomatka keväällä 2026 jos, ei, KUN tämä raitistuminen täyttää vuoden ja risat. Tuo credential on kyllä niin kaunis, minullakin se on esillä päivittäisenä muistutuksena elämäni vaellukselta.

Ja joo, vaelsin koko matkan ja vaikka se oli ajoittain todella rankkaa, rakastin joka askelta!

[Teme70]

Noin pitkissä suorituksissa kannattaa vettä juoda vain vähän ja suosia urheilujuomaa. Myös ihan tavallinen coca cola, josta hiilihappo on ravistettu pois, on hyvä vaihteluksi.

Nestemäärä on paljon riippuvainen lämpötilasta. @Putkis_0132 kävelee todennäköisesti viileässä, joten tuskin tarvitsee 7 litraa suorituksen aikana. Kannattaa huolehtia, että nestevarastot ovat täynnä kun aloittaa ja sitten periaatteessa janon mukaan, vähintään pari desiä tunnissa. Nestettä tulee myös muusta ravinnosta.

Teille molemmille ajatus jalkaterien tärkeydestä. Suosittelen puhtaita sukkia kolmen tunnin välein ja vauvatalkkia aina vaihtojen yhteydessä. Ja rakkolaastareita mukaan.

[Putkis_0132]

Vaelsitko yksin vai porukassa? Minä tein vaelluksen yksin. Ei ollut vanhoista kavereista lähtemään, jäivät baariin istumaan.
Tuo Pyreneiden ylitys oli todella kova juttu. Tein suuren virheen myös lähtiessäni ylittämään vuorta. Tapahtui sellainen käsittämätön munaus “kokeneelle” vaeltajalle, että en muistanut ostaa ruokaa mukaan. Vaelsin reilun vuorokauden muutaman kaurakeksin ja salmiakkipastillien energialla. Ai niin, otin aamulla myös Antabuksen tuolla Izandorre hätämajoitteessa.

[Putkis_0132]

13.2.2019 alkaen on tarinaa tuosta Santiagon reissustani.

[Soberista]

Vaelsin yksin, mutta joinakin päivinä matkan varrella tutuksi tulleiden seurassa. Yksin oli kuitenkin ihan parasta, kun sai hiljaisuudessa vajota osaksi maisemaa ja ihmetellä itsekseen kaikkea näkemäänsä. Menetin sydämeni caminolle, minun on vielä pakko palata sinne. Ensi keväänä aion viettää siellä 1-vuotisraittiusjuhliani!
Hiukset nousee pystyyn kun ajattelen sinua vaeltamassa pimeässä vuoristossa vuorokauden ajan pelkän kaurakeksi ja salmiakkipastillin voimin, onneksi ei sattunut mitään ja selvisit, hyvä sinä!

[Putkis_0132]

Minulle Camino oli ainutkertainen kokemus. En taida sinne koskaan palata.
Todella hieno tavoite viettää 1v raittiutta Caminolla.

Taisi joskus vähän ahdistaa kävely. Muutamia tuollaisia pitkiä suoria tuli taivallettua. Suoran lopussa oli mutka… Sitten taas suoraa.

[Putkis_0132]

Sunnuntaiaamu, 9.3.2025
Tänään olisi tarkoitus kävellä 50km. Askeleita tulee n. 62 500. Sain apuja kävelyn suoritukseen ja muutin alkuperäistä taktiikkaa. Aion kävellä 25km yhteen suuntaan ja sitten takaisin. Otan kyllä pienen, 2.5kg, repun mukaan. Saan juomaa ja energiaa matkaan. Puolivälissä treffaan huoltojoukot ja voin vaihtaa sukat tai paidan, jos tarvis. Olen tuon samaisen 25km kävellyt joskus nuorena muutamaan kertaan. Silloin olin tulossa ryyppyreissulta ja oletettavasti huonossa kunnossa. Ei ollut helppoa taivallus silloin.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Eipä ole rapulaa eikä morkkiksia. Matka on kuitenkin todella pitkä. En muista koskaan kävelleeni päivässä noin pitkästi. Toki olen vaeltanut rinkan kera vuoristossa jopa 16h ja nousumetrejäkin reilut tuhat.

[Setämies]

Pidän itsekin paljon kävelystä, ja usein krapulaa kärsiessäni se olikin ainoa liikuntamuoto, jota pystyin harrastamaan.
Olen aina kokenut sen jotenkin tosi terapeuttisena, että vaikka kaikki muu elämässäni olisi minkälaista kaaosta tahansa, niin aina voin kävellä eteenpäin.
Kävellä mahdollisimman pitkälle ja kauan antaakseni mielelle aikaa työstää asioita, ja tavoitellen taas otetta niistä haaveista, joita olen vuosia hiljaa salaisesti jossain syvällä kantanut mukanani.
Oikein hyvää reissua, toivottavasti nautit aivan jokaisesta hetkestä!

[Putkis_0132]

Käveltyäni tänään Maratonin, olin iloinen saavutuksesta. Käveltyäni 50km, tuntui että itku tulee… taisi tullakin. 60 000 askeleen jälkeen alkoi tämä köpöttely naurattamaan. Nyt 84 000 askeleen jälkeen, en enää erota itkua ja naurua… jatkan kävelyä… Jk. Miksei kukaan halua kävellä mun kaa?

[Setämies]

Siellähän ollaan paukutettu menemään reippaasti yli tavoitteiden.
Ei varmaankaan tunnu se 100000 askeleen päivä enää aivan mahdottomalta tavoitteelta.

[Putkis_0132]

No meni vähän pitkäksi…

Näinhän siinä sitten kävi. Vuosien aikana olen miettinyt pystynkö kävelemään 100 000 askelta saman vuorokauden aikana. Nyt vihdoin tiedän varmuudella vastauksen. Aamulla klo 7 lähdin taipaleelle ja klo 17.45 täyttyi 50km. Puolen tunnin ruokatauko ja matka jatkui vielä viitisen tuntia. Vähän ennen Klo 23 saavutin tavoitteeni:

100 000 askelta!

Matkaa kertyi 75km.

Kuusitoista tuntia tienpäällä. Yksitoikkoista askellusta, askel askeleelta. Lyhyitä taukoja. Taas askeleita ja askeleita. Musiikkia ja kuunnelmia korvanapeista. Kaksi suurta kuormittavaa tekijää:
Ensinnäkin jalkojen ja koko kehon tasainen väsymys. Toiseksi psyykkinen tylsistyminen. Jossain kahdeksan tunnin kävelyn jälkeen mikään päässälasku ei onnistu. Ei siis yksinkertaisesti aivot toimi.
80 000 askeleen jälkeen tasapaino horjuu.

[Teme70]

No huh huh. Hattu päästä ja Pasila, Porilaisten marssi

Siitä vaan sitten treenikävely vähän pitkäksi ja 100K täyteen

Toi on kova ja vielä ilman isompaa suunnittelua ja huoltoa. Suomalaisella sisulla.

[Putkis_0132]

No, mikä ettei.

Porilaisten marssi

Tässä kengät joilla taivalsin. Samoilla kengillä olen vaeltanut Karhunkierroksen ja Sandiagon ja monia muitakin reissuja. Ne ovat nykyisin vahvasti nastoitetut ja käytössä talvisilla iltakävelyillä.
Kengät painaa 1kg per kenkä. Eilen kävelin huiman matkan askeleina. Nostin jaloillani kenkiä yhteensä 100 000 kg verran. Aika paljon?

Suunnitelu.

Aloin lenkkeilemään 1.12-24. Kävelin aina yhdeksän päivää ja sitten lepo. Lenkin pituus 6km. Aikaa siihen meni lähes poikkeuksetta tasan 1h. Keskinopeus siis 6km/h.
Joulukuun alussa painoin 84kg. Minua ahdisti sitoa vaelluskenkieni nauhoja. Pallomainen vatsa alkoi olla ongelma. Päätin pudottaa painoa. Normaalisti? Ei. Putkismaiseen tyyliin tarkka liikunta ja kalori laskenta käyttöön. Minun tyylini laihduttaa ei juurikaan vaikuta siihen mitä syön. Kaikki ruoka on sallittua. Salaatti, omena, ruisleipä, kinkku, suklaa… ihan kaikki se mitä normaalisti syön. Toki lisäsin hieman kasviksia ja hedelmiä ruokavaliooni. Laihdukseni perusidea on hyvin yksinkertainen. Syön joka päivä 1000kcal vähemmän kuin kulutan. Tällä tavalla elelin kolme kuukautta, eli 12 viikkoa. Laihduin siis 12kg. Aika äärimmäistä. En suosittele. Mutta tein niin.
Noin kuukausi sitten aloin tekemään pidempiä lenkkejä. Kävelin mm. yhden Marathonin, joka kertoi kuntoni olevan riittävän hyvä vähän pidemmällekin matkalle.
Maaliskuun alussa painoin siis 72kg. Askel oli myös keventynyt lenkkeilyn johdosta. On myös totta, että menetin arvokasta lihasmassaa.

Huolto.
Huoltoon sain apua puolisoltani. Hän kuljetti huoltokassin taukopaikalle. Kävi vielä tuomassa reitin varrelle lisää juomista ja syömistä. Tullessani 50km kohdilla kotiini tauolle, oli hän laittanut valmiiksi kuivat vaihtovaatteet. Tehnyt valmiin ruoka-annoksen ja ladannut kahvinkeittimen.
Jatkaessani kävelyn viimeistä kolmannesta, lämmitti hän talon ja saunan. Oli tietysti myös valmiina hakemaan minut tien varrelta, mikäli voimat olisi loppuneet. Saapuessani viimein kotiin, siis kello 23:00, odotti minua sauna ja pikkupurtava.
Kevyen saunomisen jälkeen kömmin sohvalle nukkumaan. Tunsin itseni jotenkin levottomaksi, siksi tahdoin nukkua yksin. Aamulla puolisoni vielä herätti minut, ennenkuin poistui työhönsä. Tahtoi tarkistaa että olenko järjissäni. (en kysynyt olinko).

Jk
Jotain tuo kävelyn rasitus aiheutti. On vieläkin, vuorokausi kävelyn jälkeen, vaikeuksia kirjoittaa. Ajattelu on jotenkin vaikeaa.
Yöllä myös tapahtui jotain sellaista, josta en vielä halua kertoa. Kerron sen, kunhan ensin selviän rasituksen tuomasta olotilasta.