Anteeksi kun katkaisen ketjun haja-ajatuksillani. Tavallaan tämä liitty asiaan, sillä olen ollut voitollisen pelaamisen markkinoija jo kauan.
Oli mieltä avartavaa eksyä tälle palstalle. Eksyin palstalle, koska etsin mahdollisuuksia päästä tekemään peliriippuvuutta ennaltaehkäisevää työtä, erityisesti kouluryhmille. Niinpä seurailin linkkejä edestakaisin tuloksetta, lopulta jumittuakseni lukemaan näitä keskusteluja.
Olen pitkäaikainen peluri ja luennoinutkin aiheesta, kirjoittanut lukuisia artikkeleita. Erityisesti pidän aiheesta vedonvälittäjän etu ja riskienhallinta rahapeleissä, josta on suora linkki mielestäni tälle osa-alueelle. Olen myös työskennellyt rahapelien alalla.
En ole sosiaali- ja terveysalan työntekijä, joten olen näennäisesti väärä ihminen alalle. Vaan näyttäkääpä minulle sosiaali- ja terveysalan työntekijä joka kertoo vakuuttavammin siitä miksi peleillä ei voi voittaa? Tässä on etuni. Samaa juttua vääntävät kaikki, siitä mitä löytyy mustasta paperilapusta -pelaaminen vie tuhoon, katsokaa, Pekallekkin kävi näin. Vaan ajatteleeko kukaan Pekkaa jolle kävi huonosti, kun kyseessä on vain 50€ nyt ja tässä R-kioskilla? Pekkahan pelasi koko talonsa, oli se hullu mies. Minä pelaan vain tämän.
Oma tapani on vääntää rautalangasta miksi voittaminen on mahdotonta jo ennenkuin pelaaminen on riistäytynyt käsistä. Tavalla jonka jokainen muistaa ollessaan se 50€ kädessä R-kioskilla. Hän tietää häviävänsä, oma valinta on sitten ottaako riskin, mutta varmasti toiveet ovat vähissä.
Erityisen kiinnostunut olisin kohdentamaan opintokokonaisuutta nimenomaan peliriippuvuuden syntyvyyden ennaltaehkäisyyn. Muutama luento on jälleen tulossa hamassa tulevaisuudessa, mutta kovin pienimuotoistahan tämä on, siksi etsinkin uusia mahdollisuuksia puhua itselle läheisestä aiheesta enemmän.
Omakohtaista kokemusta löytyy miten raadollista pelaaminen on vielä vuosien ja vuosien työn sekä hukattujen sosiaalisten suhteidenkin jälkeenkin, vaikka sattuisikin onnistumaan olemaan voitollinen aivan niissä optimaalisimmissa pelimuodoissa ja loppuun asti hiotuilla strategioilla sekä vuosien tutkimustyöllä ja kantapäiden polkemisella. Jonka jälkeen voinkin kertoa luopuneeni koko touhusta ja siirtyneeni oikeisiin töihin, näinhän siinä kävikin. Tietysti voin lisäksi kertoa sen tarinan Pekasta joka ei edes yrittänyt pelata järkevästi.
Seuraavat asiat koen tärkeäksi:
Vedonlyöjän etu, mitä se tarkoittaa? Havainnollistavia esimerkkejä.
Eri rahapelimuodot, kuinka suuri on vedonvälittäjän etu. Mitkä voittomahdollisuudet todellisuudessa ovat?
Tärkein teema - Jos heikoista voittomahdollisuuksista huolimatta kuitenkin haluaa pelata -Miksi haluaa pelata? Jos tavoitteena on voittaminen, voin kertoa totuuden siitä mitä se vaatii. Mikä parasta, se vaatii kaikilta samaa asiaa. Niin ammattilaiselta kuin aloittelijaltakin ja tämä on hyväksi myös jo ongelmaiselle. Tässä vaiheessa joku toivottavasti uskoo minua. Se vaatii riskienhallintamenetelmää nimeltään pelikassa ja siitä tarkoin määriteltyjen panososuuksien asettamista. Haluan korostaa sitä, että jos haluaa voittaa kestävästi, ei mitään muuta keinoa ole olemassa. Ei sitten yhtäkään. Liian suurille riskeille altistaminen johtaa ns poikkimenoon pelissä kuin pelissä, taidoilla kuin taidoilla.
Niiden osalta jotka jo pelaavat, olisi hyvä, että he hahmottaisivat oman pelaajaprofiilinsa. Mihin pelaajaryhmään he kuuluvat. Turmiolan Tommeja vai järkevällä pohjalla pelaavia? Tähän liittyy panostustottumukset ja käytetyt pelit sekä niihin automaattisesti sisältyvä vedonvälittäjän etu.
Pyrin nyt mitä suuremmissa määrin siihen, että koulutussisältö on unohtumaton, pystyn olemaan persoonana unohtumaton ja sanomallani on auktoriteettia mainoksia enemmän. Eli kun joku tämän jälkeen jälleen pelaa, tai aloittaa pelaamisen, hän muistaa sanomasta ainakin seuraavat a) Vedonvälittäjän etu b) Ylipanostaminen vie tuhoon oli voitollinen pelaaja tai ei.
Kyllä minäkin baarissa jokeripokeria pelailen. Tiedän sen koituvan tappioksi, siksi pelaan vain muutaman kolikon. Tämän ajattelutavan ja terveen pelaamisen siirtäisin mielelläni muidenkin ajatuksiin.
Kertokaa vapaasti ajatuksia nyt ihan riippumatta siitä, pääsenkö tätä työtä koskaan tekemään, että onko lähtökohta mielestänne järkevä? Jos nyt ajatellaan että kertoisin edm asioista nuorille aikuisille näin ammattipelaajan näkökulmasta eikä vanhan peliriippuvaisen kuten se yleensä mieluummin tehdään, olisiko sillä tehoa oikeaan suuntaan teidän mielestänne, jotka joskus olette kokeneet pelaamisen riistäytymisen?
Aiemmin olen puhunut täysin erilaisille ryhmille ja voin siis olla lähestymistavassani väärässäkin, vaikka asia onkin oikea. En myöskään tiedä pääsenkö koskaan aiheesta luentoa sorvaamaan, kysyntähän sen viime kädessä määrää ja sitä kysyntää nyt sattuu olemaan enemmän tavoitteellisten aktiivipelaajien suunnalla kuin tällä saralla.