Joku hassun hauska hulvaton elokuva vois tehdä terää. - Tai vaikka joku lasten filmi, jossa seikkailee mukavia hahmoja, kuten vaikka sesame streetin örvelöt.
Hienoa Tuiske! Kun jotain oikein haluaa niin sen voi saada, hyvässä lykyssä. Sinä päivänä kun halu häviää (halu elää raitista elämää) ollaan taas gusessa. Kokemusta on;)
Käytiin aamupäivällä luistelemassa, se piristi kummasti olotilaa 
Hienoa että sait vastutettua kiusauksen Mietin että kannattaisko sun kaataa pois se loppu kanisteri? Ei olis häirittemässä?
Meillä on kyllä alkoholia talossa mutta lähinnä viskiä,jota en oo koskaan juonu. Itte kaasin sillon reilu kuukausi sitte liki litran viiniä viemäriin. Päätin etten sitä enää tarvi ja mun oli helpompi ,kun sen kaasin pois. On suurempi kynnys jos alkaa juomaan, ku pitää se juoma ensin käydä ostamassa.
Hieno alku teilla Jatkakaa samaan malliin. Ens viikonlopuu on taas jo astetta helpompi
Pitäisi kaataa pois mutta en raaski ja kidutan sillä itseäni :mrgreen: Toisaalta on hyvin helppoa ottaa siitä ja se on pahana kiusauksena kaapissa mutta jos ottaisin niin samalla suuttuisin omaan heikkouteeni niin paljon että se pistää yrittämään seuraavaa kertaa vielä enemmän.
Tai sitten se on vaikeampi… Eka vkl oli helppo, liian helppo. Seuraava oli vaikea ja seuraava jää nähtäväksi 
Mies puhui tipattomasta tammikuusta, miten hän näkee silmissään jo avaavan ekan oluen helmikuun 1. päivänä ja nauttivan siitä 
Sanoin että mikä hiivatin tipaton tammikuu… ei tää tapa tästä miksikään muutu ja itse heitin siihen jo tipattoman tämän vuoden suutuspäissäni. Jotenkin petyin että tämä loppuu tähän tammikuuhun ja sitten sama jatkuu taas. Harmittaa… täytyy myöntää. En halua/jaksa kuunnella hänen juttujaan päissään kun itse lipitän Siti Colaa 
Meillä on tämän kuun viimeisenä viikonloppuna hääpäivä, vuorossa nro 13 ja siitä voi tulla riita jos hän haluaa ottaa “sen kunniaks” ja lopettaa samalla tipattomansa ja mä en ehkä haluakaan… siitä tosiaan tulee riita. No turhaan tässä sitä on ruotia, sen näkee sitten kun se päivä koittaa, voipi tulla hyvin ikimuistoinen hääpäivä 
Mutta nyt uutta viikkoa eteenpäin, -5 oli aamulla ja pientä lumihaituvaista tuli maahan, tiellä näkyvyys oli aika surkea kun auton ikkunatkin jäässä mutta selvisin töihin.
Vielä kun saisi itsensä raahattua ulos lenkille jonain kauniina iltana… oikein juoksulenkille… tuntuu että tuo persus vaan kasvaa kun istuu töissä ja autossa eikä koticrossailu saatika kävelylenkit auta vaikka hien siinä hyvin pintaan saakin. Oikein suututtaa oma saamattomuus liikuntapuolella (murr murrrr) 
Sinulla on kuitenkin mies jonka kanssa yrittää, hän edes yrittää olla juomatta.
Siihen aikaan kun olin aviossa 20v sitten ei ollut oikein mitään tietoa saatavilla alkoholismista, ainakaan sillä paikkakunnalla missä elin. se oli vain kauhea häpeä ja inhotuksen aihe. Minäkin luulin että olen vain huono ja kauhea ihminen, luuseri, selkärangaton. Tein kyllä työni, hoidin kodin, vein lapset harrastuksiin, putsasin ja puunasin, olin ahkeran ihmisen maineessa, mutta join kuin pesussieni, aina itseni sammuksiin jos aloin ottamaan.
Eniten inhosin itseäni, syyllistin ja yritin vielä enemmän. Se oli jännä juttu kun maanantaina kädet täristen aloin tehdä töitä ja lupasin, etten ota enää ikinä, nyt se loppuu, tämä on iha kauhea häpeä ja inho. Vaikka ei edes muut tienneet että olin juonut, koska join yleensä siellä kotona tai mökillä. yritin salaa juoda. Lapset tiesi ja ihan lähipiiri. Mutta kun oli muutama päivä mennyt ja olo parantunut niin mieli muuttui taas ja tuntui, etteihän se haittaa jos vain vähän ottaa silloin tällöin… “mitä se kelleen kuuluu, jos…” oli minun mieliajatus silloin, puolustus.
En ole viinan vihaaja, ja jos ottaa vain vähän niin eihän se ole mikään huono asia, mutta jos pitää juoda niin paljon kuin on saatavilla niin silloin se on ongelma, varsinkin kun on lapsia. On ihan ihme ettei lapsille mitään tapahtunut kun olin sammuneena jossain. Ei minusta ollut kenenkään hoitajaksi humalassa, tai pelastajaksi. kaiken lisäksi poltin tupakkaa myös silloin, sekin oli aikamoinen riski.
En toivo kenellekään sellaista lapsuutta kuin lapseni joutuivat kokemaan. Enkä kenellekään sellaista vanhemmuutta mitä joutuu kokemaan kun juo, syyllisyys on valtava.
Mutta kun “herätys” tuli etten voi enää elää näin niin sen jälkeen meni vielä vuosi että otin, mutta sitten kuin ihmeenä pääsin AA:n piiriin ja tajusin etten voi ottaa vain vähän.
Uskon siihen että jos joku ihminen tuntee sisällään ettei enää voi elää näin, niin muutos tulee kun vain lähtee sitä etsimään, millainen niin sen jokainen varmaan itse tietää mitä haluaa. Mutta olis aika kauheaa elää ristiriidassa itsensä kanssa.
Tsemppiä maanantaihin kaikille!
Voitin itsessäni asustavan laiskajaakon… sain itseni eilen raahattua lenkille, ihan hölkkälenkille jopa, mutta vain 3km 
Yleensä syön samaan aikaan tyttären kanssa töiden jälkeen, sen jälkeen haluan kahvia ja sitten… no sitten en enää pääsekään mihinkään joten ajatelin että mitäs jos en syökään mitään töiden jälkeen vaan lähden siitä sitten heti kun pääsen.
Ulkona oli -11 astetta ja lunta maassa, lenkkarit löivät tyhjää joka askeleella ja sai varoa liukkaita kohtia (nastoja kun en omista). Aika raskasta oli mutta olin hyvin hyvin hyvin tyytyväinen itseeni… minä pystyn kun oikein haluan !! pätee asiaan kun asiaan
Hyvä hyvä Tuiske! Siitä se lähtee, liikunnasta ja itsensä voittamisesta saa mahtavasti voimaa. Onnittelut!
Se olis taas perjantai… kiusauksian ilta.
Katsoin tyttärelle uutta harrastusta, jalkapalloa tällä kertaa pelkässä tyttöjoukkueessa. Sitten katsoin harjoitusaikoja… lauantaisin klo 9:30 eteenpäin ja sunnuntaina olisko ollut klo 10:30 tai jotain. Heh… ihan extra hyvä syy olla juomatta tipantipantippaakkaan
Piti eilen lähteä lenkille mutta pakkanen yltyi yli -20:neen joten tein lyhyen mutta raskaan crossailun kotona.
Tänään olisi uusi yritys, riippuu tietenkin pakkasesta että kannattaako lähteä. Tiedän ettei tuo hölkyttely kovalla pakkasella ole kovin tervettä varsinkaan kun nyt taas aloittelen.
Ens viikonlopusta tulee sitten todella vaikea kun on se “juhlapäivä” tiedossa. Saa nähdä pystynkö tai edes haluanko olla selvinpäin sen illan 
Voi minua mitä ajatuksia… eipä ajatellakaan sitä enempää.
Hyvää selvää perjantaita kaikille !!
No niin… tuli sitten katkaistua tipaton. Ei kestänyt edes kolmatta perjantaita.
Niin pahasti teki mieli ja koko ajan riideltiin ettei tarvinnut miestä paljon houkutella ja hän lähti ostamaan vielä 3 litran viinitonkan illalla. Ilta itsessään meni sitten ihan perseelleen eli mies oli kireä ku viulun kieli ja mä ryystin ihan riittävästi omiin tarpeisiini. Loppuilta meni sitten riitelyksi 
Tuli huomattua että mä en todellakaan siemaile ja aivan typerää oli.
Noh, nyt ei oo krapulaa ku mentiin riidan takia aikaisin nukkumaan joten kohta päästään lähtemään uutta harrastusta kokeilemaan. Riitakin on jo sovittu joten kaikki hyvin.
Heikko on kyllä ihminen täälläkin päässä ei voi muuta todeta
Nuo ovat hyviä analyysin ja pohdinnan paikkoja, kannattaa pyrkiä välttämään liiallista itseruoskintaa.
Kaikki lähtee siitä ensimmäisestä halusta: haluaako kuolla vai elää. Jos haluaa elää, sen jälkeen kannattaa tutkailla, haluaako lopettaa, kohtuullistaa käyttöä vai jatkaa toistaiseksi juomista. Jos halu on kuolla, kannattaa harkita, jos toistaiseksi olisi ilman, ja hakisi jollain tavalla apua itselleen.
Sinun kannattaa - mikä tahansa päätöksesi onkin - löytää oma halu, ja keskittyä aluksi siihen.
Ei kuulosta siltä, että pystyisitte enää millään tavoin hallitsemaan alkoholin käyttöänne. Alkoholi hallitsee teitä. Juominen ei vaikuta enää olevan oma valinta vaan pakkomielle.
Mitä luulet, mahdatko tuosta omin avuin selvitä. Tai tarvitseeko edes? Suosittelen vahvasti, että haet apua lääkäristä, päihdeklinikalta, ryhmästä tms. jossa on sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti pystyvät auttamaan. Etenkin, kun miehesi on samassa jamassa ja ruokitte toistenne riippuvuutta. Jos sinulla todettaisiin diabetes, jättäisitkö hoitamatta? Nyt jätät riippuvuuttasi hoitamatta?
Uskotko oikeasti, että juomisesi pysyy hanskassa ja että se ei lisäänny? Että tilanne säilyy sellaisena, ettei lapsesi huomaa mitään (tosin uskon, että hän tietää juomisestanne paljon enemmän kuin uskottekaan)? Onko juominen tai juomatta jättäminen sulle enää oma valinta?
Lisäksi, vanhemmuus vaatii paljon enemmän kuin sen, että pystyt viemään aamulla harrastukseen. Se vaatii sen, että laitat lapsesi tärkeimmälle sijalle ja olet henkisesti läsnä. Itse kadun eniten lasteni kohdalla (nyt jo teini-iässä) sitä, että alkoholi on ollut heitä tärkeämpi. Nyt olen saanut uuden mahdollisuuden ja aion käyttää sen hyvin. Toista mahdollisuutta en tule saamaan, lapset ja nuoret eivät usko ja anna anteeksi ikuisesti.
Ei tietenkään ole pakko vielä nyt tehdä mitään. Varmasti elämässä myöhemminkin tulee sopivia hetkiä lopettaa juominen, jos et nyt sitä tee. Muista kuitenkin, että hinta, jonka maksat siitä ettet hoida riippuvuuttasi, nousee hetki hetkeltä kovemmaksi.
Kovia sanoja, rakkaudella. Isosti tsemppiä <3
Yhteiset harrastukset ovat hyväksi, ne lähentävät, ja riitojen sopiminen auttaa elämään sovussa muitten ja itsensä kanssa.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
No panic! - Noo huomasitten ainakin sen kamalan tosiasian, että stressiä viikon varrella kertyy ja kolmas vkonloppu selvästä päästä ei sit onnistunutkaan. - Kait teidän pitäis pohtia sitä viikon kulkua tarkemmin, että mikä sen tekee sellaiseksi, että viikonloppuna on pakko nollata viunaksien kanssa tilanne. - Niistä vkonloppukäytöstähän se homma alkaa sitten luisumaan viikollekin, mikäli ei ajoissa puutu asiaan ja tutki mitkä seikat kuormittaa viikolla liikaa.
Varmasti ottaa päähän mutta ei kannata heittää kirvestä kaivoon vaikka vähä takapakkia tulikin. Kuten tuossa jo muutkin totesivat niin nyt on mietinnän paikka. Ei kannata kuitenkaan vaipua synkkyyteen mitään katastrofia ei oo sattunu. Teiilä oli jo hyvä alku nyt vaan leuka pystyyn ja yrittämään uudestaan
Tuli otettua eilenkin mutta aika siivosti tällä kertaa kun mies sammui sohvalle Luojan kiitos että sammui sillä sain nukuttua hyvin ja ihan hyvä olo on ollut koko päivän.
Laskurin jouduin nollaamaan… se vähän nyppii 
En tosiaan yhtään tiedä haluanko olla kokonaan ilman vai haluanko vain vähentää joten tässä onkin purtavaa vähäksi aikaa. Ja nyt en jaksa puida tätä kun ei näköjään suunnitelmatkaan pidä mutta sen tiedän että nyt ei ole mitään suunnitelmaa
Itsesi sinun on se ratkaistava ja ihan vain itsesi vuoksi. Selvin tulos tulee, kun pureskelet tilaasi kuiviltaan, ilman neuvoa antavia kostukkeita. Mielipiteitä voit kyllä kysyä ja vastauksia saat läheisiltäsi, niin juovilta kuin raittiiltakin.
Alkoholin kohdalla tälle päivälle riittää olla juomatta, suunnittelematta tai suunnitellusti.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Itse tosiaan pitää jokaisen miettiä mitä ITSE haluaa. Mua pikkasen särähti korvaan tämä:
Ensin tuli mieleen että otit siivosti vain koska miehesi sammui muuten olisit juonu lisää. Ja toiseksi mitä hauskaa on siinä että mies sammuu sohvalle. Mutta oli myös positiivinen huomio: et jatkanut juomista yksin vaan menit nukkumaan 
Itse olisin varmaan tuossa tilanteessa jatkanut juomista 
mutta toisaalta ei meillä tuomiosta tilannetta koskaan päässy syntymään ku minä olin aina se joka sammu jos joku sammu… 
Eihän sinun onneksi tarvikkaan tehdä päätöstä lopuksi elämää ei edes tulevaksi viikonlopuksi. Joka päivä voi tehdä uuden päätöksen juodakko tänään vai ei. Ja sekin että vähentää ja juo vain harvoin ja kohtuudella on parempi vaihtoehto kuin joka viikonloppuna kahtena iltana.
Tsemppiä sinulle miten ikinä päätätkin jatkaa!
Kyllä se oli juuri noin 
Olin seuraavana aamuna erittäin iloinen että hän sammui koska en yleensä ota yksin ja muuten olisin ottanut ihan kunnolla kun maistui viini liian hyvälle Niinpä… liian hyvälle… ei hyvä juttu ei. Tästä on tulossa vaikeaaaaaa… 
Koska et tiedä lopetatko vai et, sinun kannattaa siirytä täältä lopettajista vaikka Vähentäjiin, ja tule sitten takaisin, kun olet tarpeeksi tuhonnut elämääsi. Tai jos oletkin huomannut, että teit virheen kun luulit, ettei sinulla ole alkoholinkäyttö hallinnassa.