Pikkasen tuuliajolla

Me Lopettajat
1

Heips

Olen vähän alle 40-v äiti enkä tiedä onko alkoholi ongelma elämässäni vaiko eikö ole… mutta kun olen täällä niin se ehkäpä voisi ollakin ongelma tai ainakin koen asian niin olevan :smiley:

Hyvin yksinkertaisuudessaan juon siis alkoholia joka perjantai tai lauantai 1-1,5 viinipulloa, enkä edes molempia päiviä koska seuraavana aamuna on sellanen krapula ettei tee mieli. Viinitonkka on ollut ystäväni, pullo on liian pieni yhteen iltaan joten pitää ostaa aina 3 litran tonkka ettei lopu kesken. Voiko siis vain yhden illan juominen viikonlopussa olla edes ongelma.

Olen siis myös äiti kuten jo mainitsinkin… ihana ja kovalla vaivalla sekä tuskalla hankittu tytär täyttää keväällä jo 5-v. Hän on elämäni (piste). Perheeseeni kuuluu myös mies joka kanssa yrittää olla nyt juomatta, eli yhdessä koitamme tätä. Kaikki siis aika hyvin vaikkei olekaan mutta siitä sitten myöhemmin.

Olen/olemme olleet juomatta nyt vasta 5 pv, ei pitäisi siis olla vielä mitään hätää vaikka tässä olikin juuri Loppiainen eli vapaapäivä ja jo se sai hermoja kiristämään koska illalla ei saanutkaan enää rentoutua viinilasin kanssa vaan tilalla oli shipsejä ja Lidlin siti-colaa. Seuraava koetinkivi on tuleva viikonloppu.

Se miksi päätimme lähteä tähän alkoholittomuuteen tai tipattomaan tammikuuhun tai tipattomaan seuraavaan viikonloppuyritykseen johtui lomareissusta jonka aikana minä join kolme iltaa peräkkäin. Kun kaadetaan viinilasiin niin en kieltäydy ja niin sitä taas vietiin ja parannettiin maailmaa sukulaisten kanssa. Mies piti sentään yhden päivän väliä. Aamulla sitten krapulat ja vetämätön olotila, väkisin aina ulos että olotila paranee mutta siltikään ei voinut lähteä pidemmälle kun ei voinut ajaa autoa. Ja sitten kun voi ajaa niin ei enää huvittanut tai jaksanut.
Yritin aina väkisin tsempata itseni kuntoon ettei tytär kärsi asiasta mutta kai hänkin sen nyt huomasi kun isä makaa sängyssä koko ajan ja äiti on pikkasen väsynyt. Ja eikös sitä tule haistuakin aika pahalle… en tiedä enkä muista.

Lähdimme sitten ajelemaan kotiinpäin, n. 5h kotimatka edessä ja aloimme keskustella miehen kanssa tästä uskomattoman typerästä käytöksestä. Päädyimme tipattomaan johonkin ja yritämme nyt jotain.

Tuntuu niin älyttömän pahalle ajatella että tytär tulee tästä kärsimään myöhemmin jollain tavalla, hänhän täyttää 5-v ja se on yleensä se ikä josta aletaan muistamaan ne hyvät ja huonot asia.

Ajatukset ja kirjoitus on jotenkin vähän nyt sekalaiset kun en tiedä edes onko tässä ongelmaa, kärsiikö lapseni tästä nyt, kärsiikö hän myöhemmin. Olisiko vain hyvä pitää pientä taukoa tässä vaiko lopettaa kokonaan.
Yhden asian kuitenkin tiedän… en koskaan avaa yhtä siideritölkkiä tai ota yhtä viinilasillista koska aine menee mielestäni hukkaan. Kun otetaan niin sitten otetaan sen mukaan miltä tuntuu ja yleensä aina ilta loppuu niin että ehdin nukkua yöllä joko 6h tai 4,5h koska tytär herää klo 8 aamulla.

Miksen mennyt tuohon vähentäjien ryhmään, miksi tulin tähän lopettajiin? Voin ihan rehellisesti sanoa ettei mitään aavistusta mutta tähän tuntuu vain nyt parhaalle kirjoittaa, ehkä haluan elämääni lopullista ratkaisua.
Olen myös siirtynyt Uskon polulle pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän ja kaiken lukemani mukaan menen tässä polkua pitkin jonka lopputuloksesta en tiedä vielä itsekään, toivon tietenkin tämän olevan hyvä asia joten olen täällä taas siksi kun “vain tuntuu siltä”.

Niin… olen muuten ollut täällä ennenkin v. 2006 ja aihekin oli näköjään sama. Silloin se ei kestänyt kuin kuukauden joten nyt on uusi profiili, menty 10 vuotta ajassa eteenpäin ja elämässä uudet kuviot.

Niin muuten… miksen siis pystynyt raitistumaan 10v sitten vaikka yritin, ehkä siksi etten uskonut… mihinkään :unamused:

(Edit: Korjasin viininkulutuksen määräni koska se ei voi millään olla alkuperäistä 1,5 litraa illassa)

2

Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseessä ei ole alkoholin kohtuukäyttö vaan selkeää ongelmakäyttöä (mahdollisesta riippuvuudesta tai alkoholismista en mene sanomaan mitään). Kerran viikossa säännöllinen humaltuminen lapsiperheessä (jopa niin ettei lähistöllä ole ketään täysin selvää aikuista) ei vaan ole hyväksi lapsen kehitykselle ja kehittyviä ongelmia osataan jo pikkuhiljaa kartoittaa aika hyvin sekä seuraukset voivat olla jopa neurologisia riippuen vähän lapsesta ja mitä tapahtuu…

Aito uskonpolku (ainakin kristillinen) taitaa pitää sisällään sen, ettei syyttömiä ihmisiä vaaranneta koskaan ja omia ongelmia suostutaan menemään hoitamaan esim. A-klinikalle tai psykiatriselle erikoislääkärille.

Tuuliajolla
youtube.com/watch?v=hzpeBFdw_vM

3

Kyllä noiden kahden lainauksen lausumien perusteella voisi todeta, että alkoholin käytössä on jokin pielessä. Tuosta ei ole pitkä matka syvempiin ongelmiin. En mä nyt näkis Soikanteleen lailla, että tuosta vielä minnekään erikoislääkäreille tai erikoishoitajille tarvitsisi hakeutua. - Tärkeää on tiedostaa vaaran paikka, eli tuo suhtautuminen alkoholiin ja koittaa selvitellä elämän kuvioita sellaiseksi, että rentoutuminen tapahtuu muulla tavoin kun vetämällä kännit!

4

Aluksi sinun kannattaa keskittyä miettimään vain omaa juomistasi. Ja kysyä itseltäsi rehellisesti muutamia kysymyksiä. Haluatko OIKEASTI olla raittiina pidempää aikaa, esimerkiksi 3 kuukautta? Vai vain yhden kuukauden? Entä loppuelämän? Vai vain tämän päivän? Miltä tuntuisi olla päivä kerrallaan raittiina, aina lapsesi rippijuhliin asti, jossa sitten ottaisit vichyä, kun muut ottavat sampanjaa? Miltä tuntuu olla kaikki häät, juhlat, lomat raittiina? Pelottaako?
Mitä siotten, jos pelottaa? Kumpi on rankempaa, treenata 3 kk puolimaratonille, ja sitten juosta puolimaraton läpi, vai olla 3 kk juomatta, esimerkiksi käymässä istumassa vertaistuessa ja A-klinikalla? Ja kokiessa kuitenkin tunne-elämän reaktioita?

Alkoholistille ja tarpeeksi juoneelle (jolle on siis kehittynyt jo alkoholistinen riippuvuus) alkoholin tuskaisen juomisen taustalta löytyy eri kirjallisuuksien mukaan tunne-elämän häiriöitä, joita hoitamalla maltillisesti löytää paremmin yhteyden itseensä. Suuri osa pitkänä raittiina olleista (itse en nyt valitettavasti ole vielä sellainen tällä jaksolla) sanovat, että raittiudessa on selkeästi enemmän hyviä puolia kuin huonoja puolia. Sanotaan, että jos asiat ovat raittiina huonosti, niin ne ovat silti paremmin, kuin jos siihen lisättäisiin viina mukaan.

Laskeskelin, että pystyt noilla määrillä ja mokilla helposti jatkamaan ryyppäämistä 5-10 vuotta. Jos alkoholismi kehittyy kohdallasi hitaammin, niin pahasti on asiat. Itse asian päätät. Korostan vielä sitä, että kyse on paljon vakavemmasta asiasta, kuin että vähän juomisen suhdetta itseensä hieman pohdiskelee, jos olet alkoholisti, on mahdollista, että joku päivä jäät kiinni rattijuopumuksesta, tai joudut katkolle ryyppyputken jälkeen. Sitähän ei saa millään muuten selville, kuin ryyppäämällä riittävästi. Siksi tämä on vaikea asia kohdallasi. Yleensä siinä vaiheessa kun sen viinipullon avaa, niin loppuu halu raitistella.

5

Helisee kirjoitti hyvin että rentoutuminen pitää löytää muulla tavalla koska tuo alkoholi on selvästi rentoutumista joka sitten olisi voinut jäädä siihen yhteen lasilliseen eikä esim. 1,5 litraa minkä voin ihan hyvin juoda illalla.

En ota siis kun tytär on hereillä poikkeuksena oli Jouluruokailu ja vähän lasi viiniä jonka laitoin sen jälkeen syrjään. Eli ei voi kovin isoa ongelmaa olla. Mutta tässäkin on pointtina se että lapsen nähden en juo ja sitten kun juon niin se menee joka kerta liian pitkälle. Puolustelen selvästi käytöstäni koska tiedän että maailmassa on paljon pahemmassa ongelmissa olevia kuin minä mutta silti haluan tehdä asialle jo jotain ennen kuin tosiaan on myöhäistä.

Grape… Vähentäminen ei onnistu, olen jo kokeillut monet kerrat joten se on joko on/off. Joku kun nyt sanoisi kokemuksesta (ei tilastoja) että pelkkä viikonloppukännikin on lapselle vaaraksi :blush: Onhan minunkin vanhempani ottaneet viikonloppukännejä niin kauan kuin lapsuudestani muistan eikä siinä ollut koskaan pahaa jos olivat kotona kahdestaan mutta jos illanviettoon liittyi muita ihmisiä… heidän käytös oli ikävää ja pelottavaa. En halua tässä siitä kertoa mutta muistan ne illat kuin eilisen päivän.

Ja kumpi on vaikempaa, harjoittelu vai alkoholittomuus 3kk:ksi… molemmat ovat vaikeita mutta vain juoksusta tuolla harjoittelumäärällä selvisin eli alkoholittomuus on tosiaan vielä vaikeampaa :blush:

Kiitos jo muutamista kommenteista, lueskelen näitä lisää paremmalla ajalla.

6

Hei,
Ihan ensiksi sanon, että onnittelen sinua että olet havahtunut jo tässä vaiheessa. Et ole mielestäni vielä pitkällä alkoholi-ongelmassa, mutta riskit ovat jo näkyvissä. Huomioni kiinnittyi pariin seikkaan:

Tuo määrä on aivan ehdottomasti iso. Tässä on riskinä se, että homma luisuu krapularyyppyihin ja koko viikonlopun juomiseen. Muista, että toleranssi alkoholin määriin kehittyy helposti ja usein ihan huomaamatta; et tule humalaan enää entisillä määrillä samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi vaarana on, että juominen vaihtuu kirkkaisiin eli tärkeää ei enää ole juoman maku, vaan humalatilan nopea saavuttaminen.

Olet todella hyvä ja lastasi rakastava äiti kun olet asiasta huolestunut. Todellakin lapsi kyllä huomaa ja aistii jo hyvin nuorella iällä jos perheessä on jokin ongelma. Sinulla on kaikki mahdollisuus korjata kurssia jo tässä vaiheessa, ihan jo lapsesi vuoksi. Et ole menettänyt vielä mitään, et perhettä, et lastasi, ajattele sitä! Ota reilusti nyt nk. kaikki keinot käyttöön: ota yhteyttä terveyskeskuksen päihdehoitajaan, seuraa tätä Plinkkiä ja ota selville AA-kerhoista ja muusta tuesta. Ja juttele miehesi kanssa tilanteesta, sillä perheessä voi toisen olla vaikea lopettaa jos toinen jatkaa juomista.

7

Apua… pitänee korjata tuonne tekstiin etten siis missään nimessä ota kerralla tuota 3 litraa vaan ehkäpä noin 1,5 litraa ehkä joskus mennyt lähemmäs kahtakin. Minun pitää vaan varmistaa ostamalla tonkka ettei se satu loppumaan kesken.

Minulla menee yksi lasikin jo hyvin päähän joten viinipullollisen jälkeen olen jo ihan kiitettävässä kunnossa mutta koskaan en voi ostaa “vain” viinipulloa :unamused:

8

Eli tässähän on tosiaan kyse ilmiselvästi ihan kunnon juopottelusta eikä mistään pikku tissuttelusta. “Tavis” ihminen on kaatokännissä jos huitaisee reilu kaksi pulloa viiniä.

9

Niin kuka on tavis ja millä kriteereillä. Mun mielestä tavis alkoholinkäyttäjä on sellainen, jolla ei ole edes tiettyä ottipäivää. Eli voi ottaa vaikka yhden paukun joka päivä mutta ei sen enempää tai täysin satunnaisena päivänä nauttia jonkinverran alkoholia. Sillon kyllä on mennyt jo jokin pieleen jos odottaa viikonloppua, että saa rentoutua ja nollata jutut alkoholilla eikä odota vkonloppua sen vuoksi, että on vapaa-aikaa. - Siinä voi testata itsensä kun pitää muutamat raittiit viikonloput niin näkee ja kokee elävästi, mikä on suhde alkoholiin.

10

Tälläisiä ovat juuri “tavikset” ja yllättäen suurinosa aikuisista ihmisistä on tämänkaltaisia hahmoja. Näille sankareille se etanoli on pohjimmiltaan ihan yhtä vähäpätöinen/merkityksellinen asia kuin se herkullinen sokerileivos siellä konditorian vitriinissä (jos nyt saattuu makean perään olemaan mutta ei niitäkään ylensyödä eikä ne pyöri viikottain ajatuksissa). Eli ei sillä päihteiden päihteellä ole oikeasti yhtään mitään oleellista paikkaa elämässä ja sen voi vaihtaa vaikka terveyspirtelöihin jos aihetta ilmenee.

11

Minä sain täältä sain hyvän vastauksen siihen, olenko alkoholisti: jos ajattelen, että olenkohan alkoholisti, niin todennäköisesti olen. Olen todennut olevani alkoholisti. Ei siksi, että olisin juonut kauheita määriä illassa, monena päivänä, vaan siksi, että kun käytän alkoholia, alkaa se ohjailla minua, elämääni ja perhettäni. Minä en itse pysty päättämään, miten, missä ja kuinka paljon käytän alkoholia.

Juotujen määrien laskeminen kertoo minusta sen, että juominen ei ole hallinnassa, koska sitä pitää yrittää hallita laskemalla annoksia. Itselleni alkoholin käytölle määritellyt terveydelliset riskirajat olivat pitkään tekosyy ajatella, että en ole alkoholisti: enhän juo nn. määrää /viikossa/ illassa /kerralla jne. Unohdin myös, että rajat ovat riskirajat, joiden jälkeen alkoholin käytön RISKIT KASVAVAT huomattavasti. Minulle ne olivat sallitut rajat, näin paljon saan juoda “turvallisesti”.

Mietit lapsesi tilannetta juomisesi suhteen, kärsiikö hän vai ei. Se, että olet humalassa vasta hänen nukkumaan mentyään ei takaa lapsesi turvallisuutta. Mitä jos jotain sattuu, hänelle nousee esim. korkea kuume, tulee korvatulehdus, oksennustauti, näkee pahaa unta? Huomaatko asian humalassa ollessasi, reagoitko herkällä korvalla? Entä jos sammut illalla sohvalle ja lapsesi herää yksin? Oksennatko krapulassa, näkeekö hän sen?

Tärkein kysymys sinulle mietittäväksi: oletko aamuisin krapulassa riittävän läsnä hänelle? Jaksatko olla jutella, kuunnella lapsesi tarinoita, viettää aikaa hänen kanssaan? Suunnitteletteko päivän tekemiset sen mukaan, mikä on lapsen etu vai sen mukaan, mihin sinun kuntosi riittää?

Mitä tapahtuu, jos jatkat juomista? Pysyykö annoksesi ja käyttökertasi samassa määrässä kuin nyt? Onko se pysynyt tähän saakka vai lisääntynyt? Minusta olet nyt riskirajoilla sen suhteen, että juuri ja juuri et “jää kiinni” lapsellesi siitä, että käytät noin reippaasti alkoholia?

Samaan aikaan kun lapsesi kasvaa, voisin kuvitella, että myös käyttösi kasvaa, kun lapsi ei enää tarvitse niin paljon huolenpitoa ja sinulle jää enemmän “omaa aikaa”. Lapsesi ei mene myöskään ikuisesti nukkumaan aikaisin, niin että voit humaltua häneltä “salaa”. Itse uskon, että lapsi vaistoaa sekä myös näkee ja kuulee enemmän, kuin me humalaiset aikuiset ymmärrämme.

Superpaljon tsemppiä sinulle! Minua ilahduttaa, että olet pysähtynyt alkoholinkäyttösi miettimiseen. Mahtava tilaisuus sinulle ja perheellesi :slight_smile: Kysyin noita kysymyksiä sinulta siksi, että olen kysynyt samoja kysymyksiä itseltäni tässä viimeiset kuukaudet. Omia vastauksiani on ollut tuskallista kuulla, mutta toivottavasti rehellisyys itselleni auttaa matkalla kokonaiseksi ihmiseksi.

12

Oletko siis alkoholisti mielestäsi? Mitä tunteita tuollaisen sanan käyttäminen aiheuttaa?

Ei ole vaikeampaa. Jos käytät raittiuden treenaamiseen myös minimissään 4-10 tuntia per viikko, niin saat helpostikin 3 kuukauden raittiuden. Otat vaan tunnetilojen tuskat ja mielen halun tappaa vastaan kärsivällisesti. Vertaistuki ja A-klinikka auttaa sinua, kun pääset viinan psyykkisestä riippuvuudesta irti. Ensimmäiset 20 päivää ovat vaikeimpia, silloin kannattaa käydä vertaistuessa ja/tai A-klinikalla 2-4 kertaa per viikko.

Alkoholismi on vahvasti itsensä kieltävä sairaus. Vieläpä niin, että yhteiskunta ja läheisetkin pitkälti pyrkivät vähättelemään ongelmaa. Idea on tosiaan siinä, että hyvin vähän Suomessa tunnutaan ymmärtävän alkoholismin sairaus-luonteesta. Maassamme on tyypillistä leimata hirveät ryyppääjät tahdottomiksi olioiksi, vaikka oikeasti alkoholisteilla on monella elämän osa-alueella erittäin vahva ja luja tahto. AA:n ensimmäinen askel rohkaisee myöntämään sen, että olemme voimattomia alkoholiin nähden. Se tarkoittaa, että myöntää itselleen ja vertaistuelle, että ei halua luopua viinasta vaikka kuolisi, eli siis siksi haluaa lopettaa, koska ei halua lopettaa. Ja että koko ajan kusettaa itseään, että muka haluaisi lopettaa, vaikka ei halua. Kun tuohon ajatukseen pääsee lujasti kiinni, löytää alkoholismin ytimen. Tämä on omia sanojani, omaa pohdintaani. Muunkin kaltaisia aatoksia on alkoholismista.

Tyypillistä alkoholistille on hirveästi vähätellä juomisen määriä muille, esimerkiksi jos oikeasti juo vaikkapa 2 viinipulloa ja 3 siideriä, tulee maininneeksi, että taisin juoda reilun viinipullon ja siiderinkin vielä. Jos olet tuonkaltaista käyttäytymistä itselläsi havainnut, on sekin yksi vaaranmerkki. Isoin vaaranmerkki on se jatkuva sisäinen taistelu mielessä, kun miettii, että miten pystyisi olemaan lopettamatta viinaa, miten pystyisi muuntautumaan kohtuukäyttäjäksi.

Me täällä olevat emme ota hirväesti paineita siitä, että haluaako ns. uusi raitistua vai ei, haluamme antaa vilpittömästi hyviä kannustuksia ja ohjeita, mutta lopullinen päätös on lopettajalla itse, haluaako lopettaa. Alkoholisti-leimaa voi käyttää kannustavana psyykkauksena itselleen, mutta mitään virallista alkoholistin diagnoosia et saa, ennen kuin olet tuhonnut terveytesi miltei kokonaan. Yleensä vakavat ongelmat tai virkavallan kanssa keskustelu lisää omaa uskoa siihen, että viina ei sovi (eli siis sitten, kun niitä mokia vaan tulee lisää ja lisää, jos siis kyse on alkoholismista…). Mieti, pohdi, harkitse. Ihan vilpittömästi en voi tietää, oletko alkoholisti. Jos olet vain ns. suurkuluttaja tai satunnaisryyppääjä, minun kohdallani mielenkiinto oikeastaan loppuu, koska en osaa silloin auttaa sinua. Koska itse olen alkoholisti, pystyn kyllä alkoholistia auttaa lopettamaan juomisen, siinä lopettelussa (ja relapseissa) olen miltei mestari. Kirjoitan tätä kaikkea hyvällä, jos kirjoitus tuntuu paikoitellen särmikkäältä, se johtuu omasta särmikkäästä luonteestani…

13

Vihdoinkin sain tähän aiheeseen jonkun kyselemään :slight_smile:
Jos tosiaan tulisi keskellä yötä lapselleni suurempi hätä niin en olisi ajokunnossa ja kyllä pystyisin lohduttamaan mutta enpä olisi siinäkään selvinpäin. Luultavasti siksi pystynkin ottamaan näinkin hyvin koska koskaan ei ole ollut ongelmia yöaikaan… vielä. kyllä ne pahat unet tulevat vielä.

Olen kyllä aika läsnä kun ei ole vielä tullut krapulaa, krapula tulee yleensä päivemmällä jolloin se heikotus kärsitään pois yleensä ulkona ollessa jossain puuhassa. sitten kun iskee krapula jo aamusta niin on ihan pakko vaan maata sohvalla. Ja kyllä päivän tekemisiä on useasti rajoittanut oma jaksaminen vaikka kuinka luulee jaksavansa. Vielä on tosiaan mennyt läpi että minua vähän väsyttää mutta kohta tietää jo syyn. Tiedän ja muistan että lapset kuulevat enemmän mitä vanhemmat ymmärtävätkään ja sitten on jo myöhäistä.

Annokset ei varmasti enää lisäänny koska tuntuu että nyt on jo menty tappiin asti mutta mitä sitten kun lapsi meneekin myöhemmin nukkumaan, eipä pysy enää salassa ei.

Tässä tuli nyt niin paljon näitä hyviä kysymyksiä ja omat vastaukset ihan hirvittävät että kyllä tässä olisi jo ihan riittävästi syytä olla juomatta sitä lasillistakaan koska ei se siihen koskaan jää.

Ehkä parempi nyt edetä aina viikko kerrallaan koska ne pahimmat päivät ovat perjantai ja lauantai joten näillä mennään: Siti-Colaa Lidlistä, vichyä ja sitruunavettä.

Siis ihan rehellisesti voin nyt sanoa että jo nyt tuon “viikko kerrallaan” sanojen ajattelu sai kaikenlaista mukavaa mieleeni. Tämä todellakin siis ON lähempänä pintaa kuin tajusinkaan ja perjantai lähestyy.
Pahaksi on tapa päässyt, kuin tupakka aikoinaan ja siitäkin pääsin melkein eroon koska siirryin vuosien savuttomuuden jälkeen sähköiseen versioon, siksi melkein.

14

En mielestäni ole alkoholisti vaan pahan tavan orja. Olen oravanpyörässä joka alkaa viimeistään perjantaina kun työt loppuu ja loppuu harmitukseen useasti myös morkkikseen joskus jopa jo lauantai yöllä juuri ennen nukkumaanmenoa kun tietää mitä on edessä.

En vähättele yleensä ja kun kukaan ei kysy niin en kerro määriäkään. Eli en ole vieläkään alkoholisti, vain tapojeni orja :slight_smile:

Kiitos hyvistä ajatuksista !! :slight_smile:

15

Muista Tuiske, että huomenna sun pitää pärjätä vain se tämän viikon perjantai ja siihen päälle lauantai. Niitä tulevia perjantaita ei tarvitse vielä miettiä. Tsemppiä!

Vanhemmuudesta vielä: lapsesi ansaitsee selvän ja virkeän äidin sekä lapsuuden, jossa hän on ykkönen, ei alkoholi. Konkretiaa tähän on vaikkapa se, että arjen aikataulut menevät hänen tarpeidensa mukaan, ei äidin krapulan mukaan. Korostan tätä niin paljon siksi, että olen itse kasvattanut lapseni kuvitellen, etteivät he huomaa mitään tai kärsi juomisestani, koska aina tuli iltasadut, unilaulut, aamupalat ja normaali arki, eikä meillä riidelty, huudettu tai sammuttu.

Jos jotain voisin ottaa takaisin niin sen ottaisin, että lapseni olisivat olleet minulle ykkönen eikä alkoholi. Lapseni olisivat sen ansainneet. Onneksi voin vielä vaikuttaa asiaan.

16

hei Tuiske, me ollaan ihan samassa veneessä. Paitsi että mun lapset on vähän isompia ja mies ei juo. Mutta minä join sitäkin enemmän, aikaisempina vuosina useampana iltana viikossa ja menin töihinkin ihan kauheassa kunnossa seuraavana aamuna, ja se lähti käyntiin silloin tuolla samalla kaavalla, että joko perjantaina tai lauantaina, ja ei koskaan kahtena iltana peräkkäin. ja kun lapset meni nukkumaan niin pullo aukes enkä saanut korkkia kiinni ennen kuin pullo oli tyhjä. kauhea ajatus, että usein miehen ollessa työmatkalla olin yksin kotona lasten kanssa ja ihan kaatokännissä heidän nukkuessaan :frowning:

alkoholistisia juomatapoja on varmaan yhtä paljon kuin juoppojakin, mutta kaikille meille yhteinen piirre on se, ettei kohtuukäyttö onnistu. ei nyt eikä tulevaisuudessa. siksi onkin hienoa että sinäkin löysit tänne lopettajien puolelle. olen sen verran kokemuksesta oppinut tähän mennessä, että elämä on paljon helpompaa ja on yksi stressin aihe vähemmön, kun ei tarvitse miettiä milloin “saa” juoda ja paljonko viinaksia pitää ostaa.

olin 2011- 2015 raittiina, ja syyskuussa 2015 aloin taas juoda. kuvittelin, että pystyn kohtuukäyttöön. ja aloitin taas tuolla samalla kaavalla, että joko lauantaina tai perjantaina. teen nyt uuden lopettamisyrityksen, koska huomasin miten alan taas vähitellen luisumaan kohti suurempia määriä ja tiheämpiä juomiskertoja. tämä kokemus vahvisti sen mitä tuossa edellä kirjoitin, että on paljon rennompaa, kun ei tsrvitse miettiä juomisia.

pyritään yhdessä eteenpäin. vaikeiden hetkien yli yritän päästä vanhalla tutulla neuvolla: juuri NYT en juo. olisinpa muistanut tämän viime syksynä, niin ei tarvitsisi aloittaa alusta raittiiden päivien laskemista :cry:

17

No, jos et ole alkoholisti, voi olla tosiaan vaikeampaa olla nyt vkonloppuna raittiina, mutta kokeilepa, jos onnistuisi. Jos sitten useista yrityksistä huolimatta ei onnistu, niin olisi kiintoisaa kuulla uusia mietteitäsi… tsemppiä!

En vähättele yleensä ja kun kukaan ei kysy niin en kerro määriäkään. Eli en ole vieläkään alkoholisti, vain tapojeni orja :slight_smile:

Kiitos hyvistä ajatuksista !! :slight_smile:
[/quote]
Kiitos itsellesi, ja hyvää perjantaita sinulle! Ja miehellesi terveisiä, kyllä, ihan suoraan uskalla kertoa:
NYT IHAN KARULLA ASENTEELLA JUOMATTA KOKO VIIKONLOPPU! NAINEN KIITTÄÄ! USKO MINUA! :slight_smile:

18

Mikset tee testiä jonka löydät AA:n sivuilta netissä? Sillähän se on selvä.
Mutta tuo mitä kerrot on tosi hälyttävää.
Miksi juotte? Miksette rentoudu vaikka yhdessä miehen kanssa olemalla, mihin tarvitsette viinaa?
Olen ollut juovan miehen kanssa naimissa eikä se toden totta ollut hauskaa enää kymmenen vuoden jälkeen. Ja lapset kärsivät niin että saan kuulla heiltä siitä yhä edelleen kuinka heistä oli inhottavaa katsoa humalaista äitiä. Kun en enää osannutkaan hallita juomista.
Selittelyt että otan vain kun lapset nukkuu, joo.o. tuttua selittelyä. Hoidan kodin, työn ja kaiken, mitä se muille kuuluu jos rentoudunkin vähäsen illalla. Mutta mutta, kuten itsekin totesit ja niinkuin minäkin jouduin toteamaan jo juoma-aikana etten voinut koskaan ottaa edes saunaolutta jos ei tiedossa ollut paljon enemmän. Tiesin jo kauan ennenkuin raitistuin etten hallitse juomistani.
ja jos olisit normaali käyttäjä, ei sinun tarvitsisi tänne kirjoittaa, koska se ei olisi ongelmasi?

19

Hienosti pystyit olemaan juomatta :exclamation: Olen pystynyt itse olemaan vain kuukauden ihan vapaaehtoisesti ja sitten kun aloin odottamaan lasta niin alkoholi ei maistunut yhtään… ei sitten tipan tippaakaan.

…

Tänään on siis perjantai ja niin paljon on ollut töitä etten ole ehtinyt ajatella koko päivää… paitsi aamulla kun luulin herääväni lauantaiaamuun :slight_smile:
Vielä ei ole ehtinyt tulla sitä tiettyä tunnetta ja parempi kun ei asiaa ajattelekaan.

Miehellä taitaa olla tänään vaikeampaa koska menemme saunaan illalla ja hän ei saunaan pääse ilman olutta… näin hän sanoi viikko sitten. Pyysi kuitenkin tuomaan Vichyä oluen tilalle että hyvin sujuu vielä :slight_smile:

20

Tein juomatapa-testin ja tulos meni puoliväliin, sain 11 p. No eihän se nyt voikaan mennä korkealle.

Olemme olleet kohta 16v yhdessä ja aina ollaan otettu yhdessä, baareissa menty yhdessä ja kotona rentouduttu alkoholin kanssa yhdessä. Ollaan tehty suunnitelmia, hehkutettu harrastusten jälkimaininkeja, pelattu roolipelejä jne., aina yhdessä viikonloppuisin ja mukana on ollut aina alkoholi.

On meille täysin uuden aloittelua jopa olla viikonloput selvinpäin eikä se ole ollut helppoa sen ekan viikon jälkeen.

Taas tuo kuulostaa tosi pahalle omaan korvaan mutta näin se vain on mennyt :unamused:

Olet aivan oikeassa, siksi olen täällä koska ongelma on, en vain vielä tiedä miten paha.