Hienoa, että pistit lainausmerkit “masennukseesi”. Alakulo ja tympääntyminen eivät ole oikeaa masennusta. Ne ovat tavallisen ihmisen tavallisia mielentiloja.
Joskus olin melkein pakahtua ilosta ja onnellisuudesta, kun kaikki mihin ryhdyin onnistui hienosti, ja aurinko paistoi, mitään paikkaa ei särkenyt eikä ollut huolen häivääkään. Silloin puoliso totesi: kyllä se siitä ohi menee. Menikin.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Aattoa mennään ja on todella tylsää! Nyt on ainakin hoidettu, ettei viinapulloa löydy edes mistään kätköistä. Jostain pitäisi nyt kuitenkin löytää juhannusaatto fiilistä. Pitäisikö lähteä katsomaan muiden juhlintaa vaiko vain olla täällä kotona, katsella telkkaa ja syödä suklaata. Nyt voisi hyvällä omallatunnolla jopa ajaa autoa. Oloa ei piristä edes ajatus huomisen aamun krapulattomasta heräämisestä. Nyt taidan lukea ainaskin aikaisempien vuosien juhannusajan plinkin kirjoituksia. Nyt vertaistuki on todella tarpeeseen. Maanantaina tämänhetkinen harmitus on jo poissa ja ehkä voin hyvillä mielin olla tyytyväinen itseeni. Oikein hyvää juhannusta kaikille plinkkiläisille! Ollaan vahvoja!
Teet mitä itse haluat, ei sitä tarvitse miettiä sen kannalta että on juhannus. Eihän siinä oikeasti ole edes mitään erityistä. En minäkään ole viettänyt mitään normiviikonlopusta poikkeavaa aikaa tässä, no kukkia kävin poimimassa maljakkoon. Ja niinku sanoitki, maanantaina juhannus on jo takana, jos erehtyi luulemaan että se olisi jotain niin erikoista, että se vaatii viinan juomista, niin maanantaina vituttaa helvetisti. Jos ei juo, niin voihan sitä silti vituttaa, mutta eipähän ainakaan juomisen takia. Ja silloin voi olla myös pieni mahdollisuus, ettei vitutakaan?
Hyvää viikonloppua!
Kylläpä mieliala nyt heittelee. Aamulla vielä tylsä olo mutta nyt jo menee paremmin. Kävin salilla ja uskon fiiliksen osittain parantuneen kunnon liikunnan avulla. Nyt on selätetty siis yksi alkoholin käyttöön liittynyt tapa ja olen osoittanut itselleni, että juhannuksenkin voi viettää ilman viinaa. Olenkohan koskaan aikuisiällä näin sitä viettänyt? Toisaalta kuten Pumkin kirjoitti, ei juhannuksessa tosiaankaan ole mitään erityistä. Sen voi viettää ihan tavallisen viikonlopun tavoin. Olen kyllä miettinyt, että oonkohan niin tylsä ihminen, etten osaa pitää hauskaa ilman viinaa… toivottavasti en. Omaa asennoitumistani voisin varmaan miettiä. Raittiina kuitenkin kohti huomista ja silloin tuleekin kolme viikkoa täyteen eikä maanantainakaan varmana harmita, ettei viikonloppuna juonut 
Kaikkein raskaimmat päivät ovat ekat 7-10 päivää. Loistavaa, mieti!!! 3 viikkoa raittiutta!!! Minulla oli tapana antaa itselleni pieniä lahjoja kun tuli 7, 10, 20 päivää jne täyteen. Minulle päivien laskeminen oli todella tärkeää. Itse yritin hakea raittiutta lukemattomia vuosia. Pohjimmiltaan (väitän) tapa ei ole ollenkaan ihmeellinen. Täytyy olla vain tänään raittiina. Ja niitä huonoja oloja tulee AIVAN VARMASTI! Se, että ei tarvitse olla koko ajan positiivinen ja hyvällä tuulella helpottaa valtavasti. Raittiina saa olla vihainen, ärtynyt, negaaja… mutta vihaa, kateutta, kaunaa ja mustasukkaisuutta, mm. kannattaa välttää. Kannattaa pääsääntöisesti antaa asioiden olla, ja kanavoida tuskaansa vaikkapa rukoukseen ja mietiskelyyn. Jos ei AA sinänsä nappaa, niin tilaa kuitenkin vaikkapa AA:n hyvä kirja nimeltä Päivä kerrallaan, siinä on ihan viisaita ja kannustavia ohjeita jokaiselle vuoden päivälle. Ohessa joitakin hyviä kirjoja, joista voisit harkita lukemisurakkaa kesälomalle, ja myöhemminkin, HARKINTASI MUKAAN! Kaikkihan on itsestäsi kiinni, ja omien ajatusten ja tuntemusten mukaan kannattaa mennä eteenpäin, ei kuitenkaan huikkaa tänään!!
Päivä kerrallaan
http://www.aa.fi/index.php?module=ekauppa&type=2&product=1108
Eläminen raittiina
http://www.aa.fi/index.php?module=ekauppa&type=2&product=1109
Selviämistarinoita:
http://cdon.fi/kirjat/loiri-seppä,_lilli/selviämistarinoita-14737084
Viimeinen pisara:
http://www.avominne.fi/viimeinen-pisara-kirja
Moro, Onnistunko? Miten menee? Itse keskityn uusiin touhuihin enemmän, kuin noihin AA juttuihin. Torilla pehmistä, luontolenkkejä, autoreissuja, lisääntyneestä vapaa-ajasta nauttimista ja itsestä huolehtiminenkin on käynyt pitkästä aikaa enemmän mielessä. Sama raha menee, ja pitääkin mennä uusiin juttuihin, mutta kyllä se vuoden parin sisään palkitaan.
Tuo on muuten ERITTÄIN hyvä pointti! Jos sitä rahaa ei laita yhtään itseensä kun on raittiina, niin kiusaus aloittaa taas on kieltämättä melkoinen! Itselleni tämä juhannus oli erittäin vaikeaa… Ensimmäinen juhannus selvinpäin, tästä taas jatketaan. Hämmästyttävä on tämä suomalaisten tapa kadota jonnekin koko juhannukseksi. En myöskään ymmärrä sitä, miksi juhannuslauantaina pitäää olla kaupat kiinni. No olkoon. täytyy ensi vuonna yrittää muistaa tämä ja lähteä sellaiseen maahan, missä ei vietetä juhannusta…
Kiitti Grape ja Karhuton kirjoituksistanne!Minulle päivien laskeminen on tosi tärkeääTuo konkretiaa ja onnistumisen tunnetta!Nyt voin jo kirjoittaa viikoista:)Nyt lomalla ajattelinkin hankkia lukemistaKiitti Grape vinkeistä.Jokaisella meistä on oikeus tunteisiin myös negatiivisiinNuo tunteet ainakin itselläni on syy juomiseenEi ole ollut taitoa kohdata juuri noita negatiivisiä ja nyt sitä pitää opetellaJään miettimään kateuttaTäytyy myöntää, että itse taidan aina välillä kateellisena ajatella niitä, jotka ovat onnistuneet vuosia olemaan raittiinaEn ajattele sitä kuitenkaan pahana vaan kannustavana.Enkö siis minäkin, kun toisetkinOnkohan hullu ajatus?Mukavaa alkavaa raitista viikkoa kaikille raitistuville ja raitistuneille!
Mä kirjoittelen nyt miten sattuu.Laitoin äsken oman viestin Karhuttoman viestiketjuun joten en uusiksi sitä jaksa laittaa. En osaa sitä ottaa sieltä poiskaan. Mutta se jäi kirjoittamatta,että kaadoin ostamani viinat viemäriin, joten eivät ole kiusana enäänToivottavasti opein, että kurjienkin asioiden yli pääsee ilman viinaa. Selvää päivää kaikille!
Mehän voitaisiin melkein jo yhdistää nämä ketjut, kun on yhtä hankalaa kummallakin. Tai ehkä eri tavalla, mutta kuitenkin. Mullakin on niin tylsää, ettei enää leikkaa.
Niin voitaisiinkin Karhuton Mukavammin ainakin vähitellen menee kuitenkinEka kuukausi takana ja lomaakin on pysttnyt viettämään ilman viinaaOlen ollut paljon reissussa ja sekin on auttanut.Usein viina vielä päivittäin mielessä mutta jokin sanoo aina taustalla että se ei ole minua vartenTiedän, etten voi ottaa pisaaraakaanOlen saanut selvitettyä sen itselleniTiedän, että silti en kovin varmalla pohjalla ole vielä ja että taistelu jatkuu…etenkin kun työt taas alkaa kaikkine paineineenNyt kuitenkin nautin tästä päivästä ja olen onnellinen kun voin herätä aamuun ilman krapulaaKävin äsken muuten juoksemassa ja voi,kun tuntui hyvälle!
Päivät raittiina lisääntyy,hitaasti mutta kuitenkin. Nyt kun eka kuukausi takana, fyysisiä vieroitusoireita ei ole.Voin kaikin puolin hyvin, nukun hyvin ja aikaa jää kaikelle kivalle.Kumpa tämä jatkuisi, sitä vaan toivonTiedän kuitenkin, vaikeita paikkoja tulee eteen vielä usein. Oon jokusen kerran istuskellut terassilla ja katsellut toisten juomista oman vesilasin äärellä.Ajatukset ovat kovin kaksijakoiset.Olen ylpeä kun mun ei tarvitse juoda mutta toisaalta mieleen tulee ajatus, että onko tosiaan niin,että multa on iäksi kielletty juominen. Näin se vain minun kohdallani on, tiedän sen. Juomattomuuden hallinta kuten ylipainoisilla painon hallinta on loppujen lopuksi se kaikkein vaikein juttu. Tässä on kuitenkin äärettömän iso apu, kun lukee näitä kirjoituksia repsahduksista täällä. Muiden kokemukset auttavat muistamaan mitä tapahtuu, jos taas juo. Nyt kuitenkinilman viinaa tähän päivään onnellisena siitä, että voin olla ilman!
Moro, Onnistunko? Minullakin on fyysiset vieroitusoireet kohta jo loppuneet. Vaikeinta on se, että poikamiehenä sitä vaan eristäytyy enemmän kuin ennen. Kohta olen jo matalaenergiamies, kun olen niin hyvin eristäytynyt. Onko sulla samat kaverit kuin ennen? Houkutteleeko ne paikkoihin, missä tekee juomaa mieli? Ajelin tänään muutaman tunnin autolla huvikseen ympäri kyliä.
Mitä teen? Yks nainen pyysi baariin, mutta miten siitä pystyy kieltäytymään? Tietysti niin että en mee, ja hän menee yksin, mutta eihän sen niin pitäisi mennä. On siis sen verran tuntematon tuttavuus vielä, että ihan perus mennäänkö ennemmin kävelylle ei toimi.
Huomenta Karhuton. Toimi siten, että pystyt olemaan itsellesi rehellinen. Näin nähdäkseni teetkin. Mitäs jos lyöt kortit heti alussa pöytään ja kerrot olevasi tipattomalla heinäkuulla? Reaktiosta näet kannattaako tuttavuuteen panostaa enempää. Ei sun ole mikään pakko tiilittää alkoholiongelmaasi vieraille, valehtelemaan en kuitenkaan rupeaisi. Löydä keskitie jos haluat syventää tuttavuutta.
Sosiaaliset kontaktit ovat jokaiselle tärkeitä. Silti vielä tärkeämpää on pitää varsinkin alussa tiukkaa linjaa seuransa ja karikkopaikkojen suhteen. Sinulla ei varmastikaan tule olemaan jatkossa mitään ongelmia mennä mihin tahansa kenen kanssa tahansa vaarantamatta raittiuttasi. Alkuaskelilla kannattaa kuitenkin olla jopa liioitellun varovainen. Vanha käyttäytymismalli on ja pysyy kovalevylläsi jos se kerran on sinne ohjelmoitu. Aktivoituu tasavarmasti “sopivista” impulsseista vielä vuosien jälkeenkin.
Tsemppiä.
Onnistunko? kirjoitti
Sulla on hyvässä alussa uusi, itsesi takia haluamasi raitis elämä. Juomistahan kukaan ei pysty sinulta millään kieltämään, ei iäksi eikä täksi päiväksi. Lasi vettä, tuoremehua tai leivoskahvit on oikein mukavaa nauttia vapaalla ollessa terassilla, ja kiitollista seuraa on sellainen, joka tukee raittiutta puolin ja toisin.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Kova juttu hei, kun elämä muuttuu kertaheitolla erilaiseksi. Juominen ja tupakointi on siinä mielessä samanlaista, että sitä suunnittelee päivät sen mukaan, tosin tupakkaa pitää saada joka toinen tunti, olutta joka ilta. Nyt en tarvitse kumpaakaan. 
Olenkin paljon miettinyt aikaa, kun lopetin tupakoinnin.Lopettamisen yrityksiä oli useita mutta lopulta olin niin tympääntynyt siihen, että haisen pahalle, yskin ja että tupakka määritteli jopa ajan käyttöäPäätin, etten ikinä maistakaan ja nyt oon ollu ilman yli 20 vuotta. Mutta alkoholista luopuminen on vain vaikeampaa vaikkei sitä tarvi joka päivä ja joka tunti. Tavallaan joutuu opettelemaan aivan uuden tavan elää ja siinä tavassa erityisesti erilaisten tunteiden kohtaamisen?Nämä tunteet ovat usein kovin negatiivisia ja vaikeita kohdata. Ne sulkisi pois mielestä ja viina on siinä hyvä apulainenTämä kaveri vain tekee ajan myötä olon vain entistä kamalammaksi. Se pitää tiedostaa ja kun viinan himo iskee, täytyy muistaa, että yksi paukku ei riitä ja kova känni tuo vain syvän ahdistuksen, johon jopa rukoilin aikaisemmin apua vaikken niin sanotusti uskovainen olekaan. Nyt ollut viisi viikkoa ja kolme päivää ilman.Hyvä minä:) Kuuteen viikkoon on aikaisemmin yritys raitistua kaatunut, katsotaan miten käy tällä kertaa.
Olet kyllä ihan oikeilla jäljillä. Raitistuminen nimittäin oikeastaan vaatii elämäntapamuutoksen. Jos jättää vain alkoholin pois, mutta jatkaa elämää muuten kuin aiemminkin, menee se lopulta vain kuivatteluksi - ja todennäköisesti johtaa retkahdukseen. Tunteiden kohtaaminen selvällä päällä toki pelottaa, mutta oletko ajatellut, että kenties niitä negatiivisia tunteita voikin olla vähemmän, kun selvällä päällä asioita pohtii? Ja toisaaltaan, että raittiilla mielellä harvempi asia kääntyy negatiiviseksi tunteeksi? Itselläni ainakin moni negatiiviseksi ajattelemani asia onkin muuttunut varsin neutraaliksi ja kokonaisuudessaankin tunteita on huomattavasti helpompi käsitellä raittiina. Ja jos totta puhutaan, niin eihän niitä tullut juurikaan käsiteltyä ollenkaan juovana aikana - negatiivisen tunteen tullessa aukesi korkki… joka päivä.
Kiitos Yoru! Kirjoitit näkökulmasta, jota en kyllä ole ajatellutkaan. Niinhän se varmaan menee, että ilman viinaa niitä negatiivisia tunteita tulee roimasti vähemmän. Krapulaisena ja jatkuvasti itsensä huonoksi tuntevana asiat näyttävät paljon pahemmilta ja niitä on vaikeampi käsitellä. Tai niinkuin kirjoitit, eihän niitä tosiaan käsitellä ollenkaan vaan siirretään hamaan tulevaisuuteen juomalla pää täyteen. Hetkellistä unohdustahan olen hakenut juomalla pääni täyteen.
Tänään itselläni hyvä päivä eikä ole ollut tarvetta juoda. Viina ei kuitenkaan vielä ole tullut itselleni merkityksettömäksi mutta odotan niin sitä aikaa. Uskon sen vielä tulevan ja niinhän moni täällä raittiuden löytäneistä on kertonutkin. Tällä hetkellä en huomaa millään tavalla edes petaavani juomista, on jotenkin selkeä ajatus olla ilman viinaa. Viimeksi kirjoitin, että kohta tulee eteen pisin ajankohta, jonka olen ollut selvänä miesmuistiin eli kuusi viikkoa. Olen paljon miettinyt, mihin viimeksi selvä jakso kariutui ja petasinko juomista jotenkin. Muistan jo alkuviikosta vain päättäneeni, että kun perjantai tulee juon pääni täyteen. Olin töistä tosi väsynyt enkä jaksanut pinnistellä raittiin elämäni vuoksi. Nyt onkin tärkeää hoitaa itseäni ja onneksi olen vielä lomalla. Unohdan työasiat totaalisesti, syön ja nukun hyvin sekä liikun paljon. Kotini pidän myös siistinä sillä olen huomannut, että ympäristölläkin on merkitystä omaan hyvinvointiin. Jeppe juomapäiväkirjan täyttäminen on itselleni myös tärkeää tämän päihdelinkin tiiviin seuraamisen ohella. Hienoa, kun ei tarvitse olla yksin! Tärkeää on myös ymmärtää retkahdusten merkitys matkalla kohti raittiutta. Vaikka niin tapahtuukin, ei saa jäädä rypemään itsesäälissä ja huonouden tunteessa vaan jatkaa eteenpäin ja ottaa oppia niistä asioista, jotka johtivat retkahdukseen. Jokainen raitis päivä on tärkeä ja niinkuin täällä on moni kirjoittanut niitä ei voi kukaan itseltä pois ottaa! Nyt ilman viinaa tähän päivään!
