Onnistunko tällä kertaa?

Yhteen voi kuulua myös selvin päin. Ei se mahdotonta ole, ei edes vaikeaa. Lasiin juomaa joka näyttää samalta kuin muiden, vaikkei siinä olisi prosentteja. Siten muut eivät huomaa sinun olevan selvin päin, sillä humalaiset eivät sitä huomaa kuitenkaan eikä juomattomuudesta tarvitse tehdä mitään numeroa. Siitä vaan ahdistuu itse.

Jos tekee ihan hirveästi mieli retkahtaa, ajattele sitä miltä tuntui tänä neljän lonkeron jälkeisenä päivänä - ja miltä monina muina aamuina sitä ennen. Ja mieti sitten kumman haluaisit seuraavaksi aamuksi.

Tulee uusia päiviä, heti huomenna! Pidä huolta itsestäsi, tee asioita joista pidät. Siten on helpompi pitää myös itsestään. Eiku eteenpäin vaan ja häntä pystyyn. :heart:

2 tykkäystä

Tunnistin tänään tekijän, joka helposti ajaa ajattelemaan, että “juon itseni mukavemmaksi”. Yhteinen loma. Paljon olisi tekemistä sisällä ja ulkona. Eilisen päivän puoliso makasi sohvalla ja puhelin liimattuna käteen. Ei edes kuule, jos joku hänelle puhuu. Yhden homman ulkona sai tehtyä (mikä hänen piti tehdä jo viime syksynä) ja ai että oli sitten kuin maailman omistaja, kun niin ahkera oli ollut. En edes viitsi luetella, mitä itse olin tehnyt. Tänään lähti omille töilleen. Piti tulla kotiin klo 12 (koska hänelle oli tarkoitus lähteä ostamaan yhdessä muutama juttu). Se aika meni jo… odotan että aikaisintaan parin tunnin päästä on täällä, koska eihän muiden aikatauluilla ole mitään väliä. Ja kaikki tämä on selkeästi triggeri, jonka nyt onneksi tunnistan.

Surullisinta on katsoa, kun hänen olisi eilen pitänyt olla hetki lasten kanssa. Lapset pyytävät katsomaan tai kysyvät/sanovat jotain ja isä ei näe eikä kuule, kun rassaa vain puhelintaan.

2 tykkäystä

Voi luoja, miksi pitääkin olla lomalla samaan aikaan! Toki siksi hän loman samalle ajalle aina ajoittaa, ettei “joudu” lasten kanssa kokonaisia päiviä koskaan olemaan. Tänään oli menossa taas jonnekin kunnes soittaa, että rengas puhki, tuutko hakee. Kyytiin hyppäsi kahden lonkerotölkin kanssa. Ja totta kai tarvii sitten minun auton, että saa sen romunsa kuntoon - mitäpä taas meidän suunnitelmia edes kysymään.

Tiedän, että varmaan ainoa keino päästä siitä juomisen ajatuksesta on päästä eroon tästä parisuhteesta.

1 tykkäys

Ehkä voit kokeilla sanoa itse, jos hän ei kysy sopiiko joku? Tai sanoa, ettet ehdi häntä noutaa, kun on muuta. Kai hänellä on kavereita tai autollisia tuttuja.
Jos hän lonkeroa sai hommattua sen rengasrikon jälkeen, eikö kotiinkin olisi omin avuin päässyt vaikka busssilla, kävellen, jonkun kaverin kyydillä, taksilla?

Tavallaan jos tuohon itse suostuu, se pahenee koko ajan… muuttuu itsestäänselväksi, että hyppäät ja haet ja sopeudut. Se käy petollisen helposti.

Kokeile tehdä omia suunnitelmia ja pitää niistä kiinni. Jos hänelle voi ne lapset edes hetkeksi jättää, kai voisit sanoa, että lähdet nyt kauppaan/uimaan yksin tms ja palaat silloin ja silloin.

Tai teet jotain lasten kanssa ja jos hän jotain pyytää, sanot, että nyt ei voi, kysy joltain muulta.

Minä olen huomannut omassa elämässäni, että jos en edes itse omia menojani ja tarpeitani arvosta ja laita etusijalle tai pidä niistä kiinni, ei niitä arvosta kukaan muukaan.
Että tavallaan muuttamalla suunnitelmiaan ja suostumalla siihen antaa viestin, ettei ne omat asiat ole tärkeitä.
Ei tuo tilanne kivalta kuulosta, varmaan raittiuden ja terveyden kannalta olisi parempi päästä suhteesta irti. Ärsyttävää tuo loman taktikointikin samaan aikaan… että siitäkään hän ei nevottele sinun kanssasi ja väistelee vastuuta lastenhoidosta.
Tsemppiä ja voimia! Pikkuhiljaa eteenpäin, niin raittiudessa kuin muussakin.

3 tykkäystä

Tänään oli klo 12 sovittu minulle meno. Soitti 11.15, että hänellä vielä kestää ainakin 1,5 tuntia. Enkä tietenkään voi lapsia keskenään jättää. Tämä on ihan toivoton tapaus. Itseään ei aikataulut kiinnosta niin piupaut muidenkin aikatauluille. En todellakaan missään tärkeässä menossa voi luotttaa siihen, että aikataulu pitäisi. Tähän asti olen aina huijannut menoni vähintään puoli tuntia aiemmaksi kuin todellinen meno mutta tämän päivän osalta en hoksannut tätä tehdä.

1 tykkäys

Onhan tuo epäkunnioittavaa käytöstä sinua kohtaan, eikä tilanne kuulosta ollenkaan terveeltä, että joudut keksimään monenlaisia järjestelyjä asioiden sujumiseen silloinkin kun hän on selvinpäin.
Taisit joskus kirjoittaa, että asiat olivat aikalailla toisin, kun lapsia ei vielä ollut ja nimenomaan mies lapsia halusi.
Joskus suhteen alkuaikoina ohittaa selkeät varoitusmerkit, joskus toinen esittää unelmakumppania kunnes saa sidottua itseensä asuntolainan, asunnon tai lasten kautta. Sinähän olet “tallessa” kun et lasten hoidon takia helposti pääse minnekään.
Ehkä ulkopuolisesta avusta voisi olla hyötyä. Mielestäni netistä löytyy chattipohjaisiakin auttamistahoja, joissa voi asioida nimettömänä ja saada ulkopulisen näkemystä asioihin ja tietoa ja ehkä neuvojakin eron toteuttamisen suhteen, jos siihen ratkaisuun päätyy.
Minä hain apua taloudelliseen hyväksikäyttöön. Sekin kehittyi pikkuhiljaa pahemmaksi, minun olisi aina pitänyt maksaa ruokaostokset, jos hän sanoi maksavansa, maksu ei mennyt läpi ja jouduin kuitenkin maksamaan asioita joita en olisi halunnut ostaa. Lopulta painostusta yhteisiin lainoihin ja ties mihin. Hänen panostuksensa olivat aina ihan nurkan takana, ensi kuussa ja taas ensi kuussa, kun olikin ostanut laskuun tavaraa ja ottanut lisää velkoja. Isot puheet miten hän maksaa sitä ja tätä, mutta eipä pystynyt maksamaan. Minulla tämä ei jatkunut kuin n 4 kuukautta ja ulkopuolinen apu oli hyödyksi. Sain siitä voimaa muuttaa tilannetta, enkä lähtenyt ex-heilan kanssa enää kauppaankaan, en lainannnut rahaa, enkä uskonut höpinöitä maksamisista loppusuhteen aikana.

Ehkä siis sinuakin auttaisi, jos joku samankaltaisia tilanteita nähnyt olisit tukena ja voisit miettiä tilannettasi? Hankalasta ja epäreilusta tilanteestakin tulee ajan saatossa normaali, vaikka siinä ei ole mitään järkeä, tolkkua, eikä kunnioitusta, eikä toisaalta itsekään oikein löydä ulospääsyä ilman apua.

Hyvä, että havahduit juomisesi ongelmallisuuteen. Raitistuminen on kuitenkin jo iso askel kohti kokonaistilanteen ratkaisua. Tsemppiä kovasti!

Edit. Lisään vielä youtube-vinkin:
Pari ja perheterapeutti Ritva Huusko puhuu kanavallaan varsin kiinnostavista aiheista, henkinen väkivalta, läheisriippuvuus, hyvä parisuhde, narsismi ym

Omalla kohdallani on aina hankalissa tilanteissa auttanut tiedon etsiminen. Saa omia ajatuksia jäsenneltyä, kun lukee tai kuuntelee aiheesta. Alkaa hahmottaa tilannettaan paremmin ja löytämään ratkaisuvaihtoehtoja.

3 tykkäystä

Hei @Riikinkukko !

Pieni ehdotus: mitäs jos listaisit parisuhteesi hyvät puolet yhteen listaan, ja siihen rinnalle sen huonot puolet toiseen. Ja katsoisit, kumpi lista on pidempi. Vai ovatko ne suht tasoissa.

Lopputulos voisi ehkä auttaa sinua miettimään, millaisia päätöksiä haluat loppuelämäsi suhteen tehdä. Sitten kun on sen aika.

Lista on mielessä jo aika valmis.

Toivoisin ennen kaikkea puolison raitistumista, joka tukisi omaakin onnistumista. Ja ehkä se toisi lisää virtaa häneenkin sohvalla makoilun sijaan.

Otin sinusta @Räpistelijä mallia ja kävin ostamassa pari alkoholitonta siideriä. Katsotaan, auttaako omalla kohdalla kuten sinulla.

Ehkä ajattelisin, ettei omaa raitistumista tai sen onnistumista kannata ripustaa kenenkään toisen varaan.
Ajatus ja toive toisen muuttumisesta on vähän ongelmallinen muutenkin. Ihminen pystyy muuttamaan vain omaa toimintaansa. Toki joskus puolisokin lähtee muutokseen mukaan, mutta usein ei kuitenkaan lähdekään.

Mukavaa päivää!

3 tykkäystä

Joo, eihän se minun onnistumista ratkaise mutta voisi vielä ehkä pelastaa tämän perheen erolta.

Hellettä piisaa - onneksi vesi ei lopu kesken :blush:

5 tykkäystä

Kesäloma oli hyvä mutta mukava oli palata taas arkeenkin. Eilen mielessäni mietin ja ihmettelin, miten alko tuntuu olevan kesäaikaan ihan arkipäivää pienissäkin tapaamisissa. Kävin eräässä tilaisuudessa ja heti ensimmäisenä käteen tarjottiin lasi skumppaa. Sanoin olevani autolla ja lasten kanssa. Ei kuulemma yksi lasi mitään haittaa. No jätin silti väliin. Kohta toinen tulee punaviinilasin kanssa, että tässä sinullekin maistiaisia. En ottanut. Ja oli siis sunnuntai-iltapäivä.

Tuli vähän huolimattomasti syötyä ja sokerilimsoja juotua lomalla, että nyt on kova motivaatio vähän tarkastella elintapoja tältäkin osin.

5 tykkäystä

Huomaan ärsyyntyväni puolison humalatilasta ja sen myötä kumpuavista typeristä jutuista, joita “saan” kuunnella joka ilta. Itse hän varmaan ajattelee, ettei tuota huomaa/on lähes selvin päin mutta kyllä sen eron jo pienestä humalasta erottaa. Tuollainen uuno sitä on ollut itsekin, huh huh… enkä ole ymmärtänyt, että omasta mielestä lähes selvä on selvinpäin läsnä olevien mielestä selkeästi humalassa.

2 tykkäystä

Tutustuin vasta nyt ketjuusi @Riikinkukko.
Olet ollut ihmeellisen sitkeä muutokseksi kanssa, vaikka elämäntilanteeni onkin tosi haastava, ainakin parisuhteen osalta.
Tällainen kuva minulle tekstistäsi välittyi.

Sinussa on kyllä voimaa ja kykyä tehdä elämässäsi muutoksia. Toivottavasti et hukkaa itseäsi ja ainutkertaista elämääsi :heart:

Itse taapertaneet neljättä viikkoa tätä juomatonta elämää. Välillä tuntuu tosi hyvältä, ja välillä ahdistaa ja oudosti pelottaa. Mutta oikealla tiellä ollaan!

6 tykkäystä

Kiitos kommentista @TästäAstiAikaa2 Ei tämä ihan helpoin rasti ole, kun puoliso ottaa alkoa joka päivä vieressä ja sälyttää kaiken arjesta huolehtimisen minulle. Mutta ei tätä nykyisen kaltaista tilannetta loputtomiin kestä, sen tiedän ja sen avulla jaksan eteenpäin.

4 viikkoa on jo kova suoritus ja siitä se jatkuu! Kesä ja sen tuomat erilaiset juhlat ja muut houkutukset alkavat olla takana päin - se ainakin minua auttaa paljon, kun saa olla kotona eikä tarvitse tarjotuista laseista olla kieltäytymässä ja selittelemässä asioita.

2 tykkäystä

Sellainen huomio tässä omassa arjessa on tullut tehtyä, että energiatasoissa on VALTAVA ero juovan ja juomattoman henkilön välillä. Kotona huomaan, että itsellä on “vauhti päällä” aamusta alkaen kun taas puoliso mielellään makailee/nukkuu sohvalla pitkin päivää. Sitä vetämättömyyttä seuratessa tulee entistä vahvempi ajatus siitä, että samaa en itselleni enää halua. Juoksulenkit olen aloittanut pitkästä aikaa. Niin mukavaa, kun ei väsytä huonosti nukutut yöt :pray:t3:

8 tykkäystä

Huomenta. Olihan se aika järkytys kun tajusin että muut tiesi juopotteluni, kaikki läheiseni tajusivat että olin juoppo, itse vain en ymmärtänyt enenkuin pääsin vertaistukeen, siellä vasta ymmärsin tilani. Sitä vain kuvittelee ettei muut huomaa.
Ja kun menin eka kertoja johonkin tilaisuuteen missä kuvittelin että kaikkihan juo, niin ei siellä ollutkaan humalaisia, ihmiset otti muutaman lasillisen ja sillä selvä, ei ne örveltäneet humalassa, kyllä minua hävetti kun muistin oman juomatavan…
Onneksi se aika on takana päin. Vaikka muita ongelmia onkin ihan kasapäin niin niitä voin miettiä ja ratkoa selvinpäin, ja jos jokin asia ei etene eikä ratkea niin entä sitten, se vain on pakko hyväksyä niin kuin se on jos en sitä kykene muuttamaan…
Hyvää sunnuntaita kaikille.

6 tykkäystä

Kiitos, hyvin kiteytetty. Viestisi kannustaa entisestään pysymään selvinpäin. Se on just noin, että juoppo ei ympäriltään tunnista selviä, muutaman ottaneita tai toisia juoppoja. Tärkeintä oli vain, että juomista oli paljon ja humala kova.

3 tykkäystä

Uskallan olla eri mieltä. Olen nimittäin huomannut, että it takes one to know one. Kyllä juoppo toisen tunnistaa. Sen juomahimon ja sen taistelun näkee kyllä silmistä, kun toinen laskee koska voi taas kulauttaa tai hakea uuden kaadon ettei muut ihmettele. Samoin Alkossa ne kaikkein eniten myyjän kanssa hauskasti höpöttelevät ovat usein niitä, joilla sielu huutaa sitä pulloa, mutta pitää esittää ns sivistynyttä. Sitten on tietysti ne vähäeleisesti liikkuvat, jotka ilman hymyn häivettä hakevat suoraan sen pullon tiukkaa ja menevät kassalle.

Itse taisin juhlissa olla aina liian humalassa (tai keskittynyt seuraavan annoksen hakuun) huomaamaan ympäriltäni toisia yhtä nopeasti juovia. Olin aina se, kenen muki oli ensimmäisenä tyhjä. Ja viimeisinä aikoina (koronan jälkeen ei juurikaan julkisesti ole tullut käytyä missään juomassa) juominen tapahtui salaa omien seinien takana ilta-aikaan, ettei kukaan näe.

Kohtuukäytöstä täällä on nyt paljonkin kirjoiteltu. Jostain syystä itselläni tämä kummitus on pysynyt poissa. Ei ole mitään houkutusta maistaa edes vähän. Ehkä hyvänä motivaattorina nyt toimii pieni painonpudotusprojekti. En halua minkään estävän tavoitteeseen pääsemistäni ja tiedän, että pienikin määrä alkoholia pysäyttää rasvanpolton.

5 tykkäystä

Jotenkin hämmentävää, että kaikesta ikävästä huolimatta, mitä parisuhteessa tapahtuu (tai siis ei tapahdu), olo on tosi onnellinen, kun vyötärö alkaa taas erottua ja olo kevenee. Onnen tunne tulee siitä, kun juominen ei pienestikään mielessä polttele, tulee syötyä terveellisesti (ihana aika vuodesta, kun kasvikset on tuoreita ja edullisia) ja olo kevenee päivä päivältä. Vyötärökin alkaa taas pikkuhiljaa erottua entiseen tapaan :slight_smile: Älykello kertoo unien olevan optimaalisia ja nukun helposti 8,5 tuntia yössä. Vahva tunne, että tulen tässä painoprojektissani onnistumaan, vaikka hetkessä muutos ei tapahdukaan. Samaa kärsivällisyyttä tarvitaan kuin juomattomuudenkin kanssa.

@Räpistelijä kirjoitit, että välillä hävettää ja naurattaa omat vanhat kännitoilailut. Koetan parhaani mukaan olla itse muistelematta niitä aikoja, on ne niin noloja. Varsinkin ne hetket, kun joku ulkopuolinen on humalatilaani päässyt todistamaan. Harmittaa sekin, että aikuiset lapseni ovat joutuneet minut humalassa toistuvasti aiemmin näkemään.

Aiemmin on pimenevät illat houkuttaneet punaviinin äärelle mutta nyt tuntuu, että ajatuskin lasista viiniä etoo. Toivon todella, että tämä tunne kestää. Ja tottahan toki siihen minun täytyy myös uskoa eikä vain toivoa.

Asiat ja mieli on balanssissa. Mukava tunne. Ja vaikka puoliso illasta toiseen koettaa juomiaan minulle tarjota, sanon aina ei kiitos. Ehkä se hänelle toisi henkistä helpotusta, ettei olisi ainoa, joka juo.

4 tykkäystä