Voi minä niin tunnistan tämän.
Mutta asiat muuttuvat. Pieniä askelia, siten ne muuttuvat. Kun tulee vaan itse ensin siihen tulokseen, että muutos on tarpeen, ja kun aika vaan alkaa olla kypsä.
Kyllä kaikki ennen pitkää järjestyy.
3 tykkäystä
Eilisen päivän jälkeen olen taas entistä varmempi siitä, että alkoholi saa jäädä. Odotan sitä aikaa, mistä täällä olen muiden kokemuksina lukenut, että houkutusta erilaisissa tilanteissa ei enää tule. Eikä juominen pyöri mielessä olennaisena osana kesää, juhlia tms. Minulla on aiemmin retkahdus tapahtunut noin 3 kk jakson jälkeen. Kuvitteleeko siinä vaiheessa, että tämähän on helppoa ja yksi kerta ei haittaa. Paitsi että se ei sitten todellakaan yhteen kertaan ole jäänyt.
Harmittaa/surettaa, että kotona ei kannustusta asiaan saa, päinvastoin. Jostain luin, että kun parisuhteen osapuolet suhtautuvat alkoholin käyttöön keskenään samalla tavalla (oli se sitten suurkulutusta tai nolla-linja), ei alkoholi tuota suhteessa ongelmia. Sitä mietin, miten itse jaksan jatkossa katsoa sitä joka päiväistä tölkkien availua. Erohakemus vielä käsittelemättä…
2 tykkäystä
Tätä kyllä saakin harmitella ja surra. Kannustuksen puute parisuhteessa on surullista, oli aihe mikä hyvänsä. Ja jos vielä yrittää itse jotain isoa, tärkeää elämänmuutosta - silloin olisi kyllä erityisen tärkeää saada siihen toiselta tukea.
Minä puolestani mietin, ajatteletko ehkä, että sitä täytyisi jaksaa.
Toisen päivittäistä juomista voi olla pidemmän päälle aika ikävää katsella selvin päin. Ja ehkä myös aika vaikeaa.
Ihmisellä on oikeus miettiä, mikä itselle on parasta ja miten itse haluaa elää. Noin niin kuin oikeasti.
Kuulostaa ehkä vähän siltä että sinäkin sitä nyt mietit. Se on varmasti raskasta, mutta yhtä varmasti todella viisasta.
Voimia kaiken miettimiseen. Se on kuitenkin ainoa tapa päästä eteenpäin kohti sellaista, mitä kohti oikeasti haluaa mennä. Vaikkei se aina hauskaa olekaan.
Tulevaisuus on onneksi aina tulossa, silloinkin kun ei siltä tunnu. Ja se voi olla paljon nykyhetkeä parempi. 
4 tykkäystä
Hei @Riikinkukko ja mukava “tavata”. Luin juuri ketjusi.
Kerron lyhyesti, että tiedän miltä tuntuu olla parisuhteessa yksinäinen. Edellisesä parisuhteessani oli niin. Ulospäin olimme hyvä pari ja kaikki piti miestäni aivan ihanana. Onhan hän hyvä tyyppi, mutta yhteys, tuki ja kumppanuus puuttui. Kotona oli hiljaista ja asiat minun vastuullani. Se lisäsi juomistani. Monena kertana en tullutkaan töistä tai harrastuksista kotiin vaan jäin baariin istumaan tai autoon dokailemaan. Olemme nykyään eronnaita. Juomiseni taustalla on paljon muutakin ja se oli kestänyt jo jonkin aikaa, joten eroamisen myötä en itse kuitenkaan lopettanut juomistani. Hetki olisi kuitenkin kannattanut hyödyntää. Ero on kuitenkin muutoshetki elämässä ja se olisi ilmeisen hyvä paikka tehdä toisenkinlainen elämäntapamuutos, kuten tässä tapauksessa raitistuminen. Toivottavasti erokeskustelut menevät hyvin. Ja ainakin sen voin lähes luvata, että kun akuutti erovaihe on ohi, helpotus tulee olemaan suuri. Kaikki järjestyy.
Ihania kannustuksia @Räpistelijä. Hyviä osuvia motivointeja keksit.
3 tykkäystä
@Kay Olin niin pettynyt siihen skumppalasiin sortumiseeni tässä taannoin, että taisin osan ajatuksistani pettymystä pureskellessa poistaa - ehkä tästä ketjusta vielä jonkun ajatuksen siemenen omasta arjesta saa 
Meillä oli puolison kanssa ihan loistava parisuhde ennen lapsia (joita mies itse kovin toivoi). Minut jätettiin yksin kotiin päivästä 1, kun vanhempi lapsista syntyi ja kotiin pääsimme. Yhden työn sijaan hän tekee mieluummin kolmea ja menettää tärkeät vuodet lasten kanssa ja samalla on uhrannut parisuhteemme. Harmittaa, ettei hänestä ole ollut kantamaan omaa osuuttaan vanhemmuudesta.
Selvä viikonloppu takana. Tässä aamulla on tullut lueskeltua vanhoja viestiketjuja ja huomannut, miten monelle liikunta on ollut lääke. Suututtaa edelleen tämä oma parisuhde, koska se ei minulle anna mahdollisuutta lähteä yksin liikkumaan. Paitsi aamulla aikaisin, kun muut vielä suunnilleen nukkuvat. Ei mitään toisen ihmisen oman ajan arvostusta. Tällainen parisuhde jo itsessään sairastuttaa ihmisen.
4 tykkäystä
Huono parisuhde vaikuttaa paljon niin terveyteen kuin muuhunkin hyvinvointiin ja toisaalta on aika huono malli lapsillekin. Kotoahan tarttuu se parisuhdemalli miehen ja naisen rooleista ja millaista kohtelua pitää vasn sietää ja miten toista kohdellaan.
Mahtaako muuten miehesi lapsuudenkodin roolit olla ollut juuri nuo, miten hän toimii? Isä ollut poissaoleva ja mennyr miten tykkää ja äiti hoitanut “kaiken” yksin? Joskus kyvyttö.yys olla isä, johtuu vähän siitäkin, ettei ole mallia siihen. Lapsia voi haluta, muttei osaakaan olla isä ja pakenee töihin ja alkoholiin.
On kyllä kurja tuo tilanteesi ja olet syystäkin pettynyt. Hienoa on kuitenkin se, että olet lähtenyt muuttamaan omaa elämääsi. Pienin askelin muutosmatka parempaan etenee. Vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen. Ehkä sitä omaa aikaakin alkaa tavalla tai toisella järjestyä. Raittiina elämän muuttamiseen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin juodessa.
Tsemppiä kovasti ja mukavaa sunnuntaita!
3 tykkäystä
Roolit heidän lapsuudenkodissaan ovat menneet juuri kuten kuvasit mutta toisaalta perheen muut sisarukset ovat osanneet ottaa oman, oikeanlaisen roolin perheen äitinä/isänä. Lopulta vanhemmille oli tullut ero ja isä “otti” lapset aivan kuten puolisonikin on uhkaillut. Nykyisin sen perheen lapset otettaisiin todennäköisesti huostaan heittellejätön periaatteella. Isä oli nimittäin myös eron jälkeen jatkuvasti töissä/pois kotoa ja lapset saivat pärjätä keskenään.
Mietin tänään, että on mielenkiintoista, että tässä ryhmässä osataan iloita tavallisista viikonloppu-päivistä ja virkeistä, aikaisista aamuista. “Tavallisille” ihmisille noissa päivissä ja aamuissa ei ole todennäköisesti mitään erityistä hehkua. Todennäköisesti joku saattaa jopa miettiä, että olisipa ollut illalla juhlimassa ja saisi nukkua pitkään krapulaansa pois. Kaikenlaista ristiin ajattelua.
2 tykkäystä
Olipa meillä kiva paluu kotiin. Puoliso soitti matkalla, että on kotona neljän maissa kuten mekin. Ehdotti, että voitais vaikka grillata (hölmönä oletin hänen jo ikävöivän lapsia ja ruoka olisi valmiina tai grilli ainakin jo viritteillä, kun kotiin ehdimme monen tunnin ajomatkalta). Tuli kotiin puoli seiskalta. Sauna päälle, odotellessa tsup. Kolmen ison tölkin kanssa saunaan ja nyt ehti vielä yhden ottaa ennen lasten iltatoimia.
Ostin itselleni reissussa uuden älykellon. Mukava alkaa seurata terveystietoja ja (toivottavasti) niiden paranemista pitkin kesää. Hoksasin äsken, että tuo kello on moneen vuoteen ensimmäinen tavara, jonka olen itselleni saanut (tai siis hankkinut). Jotain, joka on ihan vain minulle. Puoliso on jo pidemmän aikaa suosinut syntymäpäivä- ja joululahjaksi 50 euron s-ryhmän lahjakorttia, kun sen kuitin voi vielä kuulemma laittaa yrityksen verotukseen. Ei tunnu oikein henkilökohtaiselta lahjalta, kiittämätön lienen. Olen lahjakortilla ostanut joka kerta lapsille jotain uutta vaatetta.
1 tykkäys
@Räpistelijä olit ns. nakkaamassa pelargoniat mäkeen tylsän elämän karkotukseksi mutta kyllä on tällä viikolla siepannut, että itse en pääse edes kukkia itsekseni ostamaan, kun yksi olettaa voivansa aina olla se ainoa, kenellä on tärkeää tekemistä. Yritystoiminta, jonka tulos on nolla ja joka vie päivätyön päälle KAIKEN ajan - en ymmärrä, miksi sellaisen edestä on valmis menettämään perheensä.
Kiukuttaa niin, että vanha minä olisi hakenut jo pullon viiniä illaksi hermoja lepuuttamaan. En ole hakenut enkä hae.
1 tykkäys
Hei
Olen lueskellut kirjoituksianne parisuhteista. Huono parisuhde on todella vahingollista. En lähde neuvomaan ketään siitä, mitä pitäisi tehdä, voin vain kertoa omista kokemuksistani. Viimeinen pitkä parisuhteeni kesti 10 vuotta ja siinä minä olin kodinhoitaja, parisuhteen projektipäällikkö ja se vahva positiivinen voima, joka tsemppasi harmaan sävyissä seilaavaa partneria. Itse sain myös tsempata itseäni. Jos en olisi lähtenyt tästä liitosta, olisin juonut itseni hautaan. Join silloin tällöin, mutta silloin paljon. Eräänä päivänä sitten tajusin, että olin hänen kanssaan enemmän yksin kuin ilman häntä.
Jo muutaman kuukauden kuluttua erosta tuttavat ja ystävät alkoivat kommentoida, että olen iloisempi ja “säteilen”. Sain oman elämäni raiteilleen parissa kuukaudessa ja koskaan enää en lähde samaan, sen lupasin itselleni. Nykyinen parisuhde on tasapainoinen ja tasaa-arvoinen.
Toivotan sinulle @Riikinkukko kaikkea hyvää ja tsemppiä sylikaupalla. Muista, että olet arvokas ja ansaitset kaikkea hyvää, sinun ei tarvitse uhrata omaa onneasi toisen aikuisen hyväksi.
R
4 tykkäystä
50 v juhlat juhlittu. Ei omat, ihan vaan vieraana. Mukava oli huomata, että kenelläkään humaltuninen ei ollut juhlissa tavoitteena, vaikka olutta ja viiniä tarjolla olikin. Ensi viikonloppuna ollaan lasten kanssa reissussa ja sitten onkin jo juhannus. Ja kesäloma alkaa.
4 tykkäystä
Mikähän ihme näissä sunnuntaissa on, kun aina tuntuu mieli olevan maassa, vaikka olisi monia asioita saanut tehtyä. Vaatiiko sitä itseltään liikaa, en tiedä. Ensi viikolla on taas tulossa yksi työtilaisuus, jossa alkoa on tarjolla. Ei paineita omalla kohdalla asian suhteen. Juhannusta jopa odotan, kun muut kuppia tulevat ottamaan ja kerrankin olen selvänä näkemässä, miltä kukin kuulostaa humalassa. Taidan tuolloin olla ajoissa nukkumassa, luulen.
2 tykkäystä
Työreissulta kotona. Mikä odotti, kun puoliso malttoi äsken kotiin tulla: no molemmat kädet täynnä tölkkejä tietysti. Työkaverinsa oli huomauttanut pöhöttyneen naaman ja oluen juomisen yhteydestä taannoin ja siitäkös hän loukkaantui, kun joku kehtasi hänen ulkonäköään arvostella (onhan se turvoksissa, ei vain itse sitä huomaa). Päivä päivältä tuo joka päiväinen juominen vain ärsyttää enemmän. Ei ole tärkeämpää asiaa kuin huolehtia, että tölkkejä on varmasti illaksi olemassa. Olen ihan vakavissani ajatellut koti-talkkarin palkkaamista, että jotain pihatöitä saisi kesän aikana tehtyä, koska hänen intressinsä ovat aivan muissa asioissa.
Ja työreissulla lähdin itse nukkumaan, kun muut siirtyivät baaritiskille. Eipä muuten väsyttänyt aamulla.
5 tykkäystä
14.6. tulee 2 kk siitä, kun tänne ensimmäisen kerran kirjoitin. Sen yhden skumppalasin kuitenkin olen maistanut eli en voi sanoa, että 2 kk ilman alkoholia. Mutta 2 kk uutta ajattelutapaa kuitenkin kohta täynnä. Parasta on hyvät yöunet, virkeät aamut ja naama, joka ei näytä 10 vuotta ikäistään vanhemmalta. Ja se, että muistan kaikki tapahtumat, ei morkkiksia. Tästä on hyvä jatkaa.
Puoliso jatkaa juomistaan. Joka päivä. Olen miettinyt, kun mitään sanomaani ei muista, että viinako muistin vie vai eikö vain kuuntele. Ehkä molempia.
6 tykkäystä
Sinulla on elämänmuutos ja raitistuminen päässyt hyvään alkuun! Vaikka olosuhteet ovat hiukan hankalat, olet sinnikkäästi jatkanut.
Tuo puolison juominen ja muu ikävä käytös on kyllä melkoinen rasite. Alkoholiriippuvuus edetessään muuttaa ihmistä aika paljon. Joskus on kuvailtu, että pahasti riippuvuusongelmaisen käytös alkaa muistuttaa uhmakkaan teinin tai narsistisen ihmisen käytöstä itsekkyydessään ja itsekeskeisyydessään. Siis jos puolisosi joskus aiemmin oli toisenlainen, ehkä lasten syntymän lisäksi edennyt alkoholismi on osasyy nykyiseen käytökseen.
Aika nopeasti niitä muutoksia tosiaan alkaa näkyä, uni paranee ja viina/viininaama katoaa ja näyttää freesimmältä.
Voimia ja tsemppiä!
3 tykkäystä
Hankin lapselle yllätyksenä rannekkeet kahdelle juhannukseksi läheisille festareille ja lupasin olla kuskina, jos ei muuta kyytiä kavereiden kesken järjesty. Ihan hyvä syy olla ajokunnossa 
3 tykkäystä