Aika moni vannoo pätkäpaaston nimeen. Lisäksi se tuo ruuansulatukselle aikaa myös toipua. Tämä meidän nykymaailma on sellainen, että on ihan luonnollista laiduntaa koko ajan. Suu käy ja sinne menee paljon sellaista, jota ilmankin tulisi toimeen. PItää varmaan kokeilla.
3 tykkäystä
Oon myös pätkäpaastoillu kuuriluontoisesti pari kertaa vuodessa.
Yleensä, kun paino on lähteny nousuun, tuo pätkäpaasto on auttanu painonpudotukseen. Tietenkin, kuten sinäkin @Riikinkukko tietyin ruokarajoituksin. Kukin tekee senkin asian omalla tavallaan. Ite lisäsin proteiinia ja kasviksia. Vähän ketoruokamaisesti, mutta panostaen enemmän pehmeisiin rasvoihin.
Paino on tippunu ja uni parantunut. Siitä sitten jatkanu taas kevyesti normaaliin ruokarytmiin.
Aluksi mulla on ollu iltasin näläntunne, mikä on myös vähentynyt paaston edetessä.
Joitain vuosia sitten pidin myös mehupaastoja. Ainakin itsellä koin olon pitemmällä aikavälillä parantuneen. Nyt en voi ikäni puolesta enää noita mehupaastoja pitää, vaikka mieli tekis.
Huvittavaa oli se, että puoliso yritti piilotella syömisiään, vaikka kuinka sanoin, ettei mua haittaa vaikka vieressä herkuttelet. Se vaatii sen vahvan päätöksen ja sillä mennään…
No nyt, kun vatsa on lapsenlapsen synttärien jälkeen pullollaan herkkuja, taidan myös pätkäpaastota muutaman viikon. Siitä tulee hyvä olo.
Kiitos hyvästä ideasta
2 tykkäystä
Tuo mehupaasto pitää kyllä googlata, kiitos itsellesi vinkistä!
Senverran kattoin netistä myös nyt, niin tein noita Vogelin mehupaastoja 7- 12 vrk. Sitten vähitellen siirtyen muihin ruokiin. Itsessäänhän se ei laihduta, kun elimistö menee säästöliekille. Elimistö puhdistuu perusteellisesti ja kiputilat parantuu ( minun kokemus)
1 tykkäys
Ostin pitkästä aikaa limsaa, jota aiemmin käytin paljon teräviä lantraamaan. Hassua, miten tekee pahaa kaataa kyseistä juomaa lasiin, vaikka juoma ei terästettyä olekaan. Maistoin lasillisen. Aiemmin se oli niin hyvää. Nyt taitaa jäädä loppupullo juomatta. Jännä juttu tuo makumuisti.
5 tykkäystä
Jep. Mä en pysty juomaan cokista enkä appelsiinituoremehua. Ajatuskin tekee pahaa. Kokeilin kyllä jossain vaiheessa mutta ei mene alas.
7 tykkäystä
Sain tällä viikolla tiedon aika messevästä bonuksesta itselleni, viisinumeroinen luku. Vuosi sitten olisin kotiin päästyä onnittelut itseäni pullolla punaviiniä (olisiko se yksi pullo edes riittänyt?). Tällä viikolla keitin teetä. Eikä yhtään vanhoja aikoja ja juhlimisen tapoja tullut ikävä 
14 tykkäystä
Tee on yllättävän hyvä juhlajuoma 
on tullut itsekin todettua monta kertaa. Onnittelut tunnustuksesta. Hienoa, että jossakin palkitaan myös rahallisesti.
4 tykkäystä
Viime yönä näin varmaan ensimmäistä kertaa unta, että oli kauhea himo juoda. Tarjolla olisi ollut jos jonkinlaista kuoharia ja unessa mietin, että mikä “juttu” se olikaan, etten muka voisi tai saisi juoda. Kauheaa piinaa koko uni ennen kuin heräsin 
En unessa repsahtanut ja heräsin unesta samassa asennossa kuin nukahtaessa eli varsin rauhallinen yö unen sisällöstä huolimatta. Pitkään tässä menikin eka alko-unen osalta, kun huhtikuussa 2025 tänne ensimmäisen kerran kirjoitin. Niin ja onneksi hereillä ei vastaavia henkien taisteluita ole pitkilleen tarvinnut käydä 
3 tykkäystä
Omaa juomista ja sen syitä tullut tässä talven aikana mietittyä. Ennen nykyistä puolisoa käyttö oli todella maltillista. Muutama siideri pe tai la-iltana, jos sitäkään.
Useita täysin juomattomia vuosia olen itse pitänyt yhdessäolomme aikana ja suhteen alussakin otin hänen seuranaan viikonloppuisin vain pullon viiniä tai vastaavaa. Kunnes määrät kasvoivat ja arkenakin maistui. Oli hyvä syy turruttaa mieli ja olla viinan avulla “mukava”.
En viitsi edes luetella, mitä kaikkea mies on tehnyt ja sanonut mutta jonkinasteisesta gaslightininista voisi jopa puhua (opin uuden termin maikkarin l/over sarjan myötä). Mitään fyysistä väkivaltaa ei ole ollut, sitä ei tarvitse miettiä.
Onneksi en nyt enää juo. Juomattomuuden avulla olen saanut kasvatettua eräänlaisen teräskilven itselleni puolisoa vastaan ja hän on se, joka rimpuilee päivittäisen juomisensa kanssa yksin.
7 tykkäystä
Helmikuu kohta pulkassa. Eka kerran pitkästä aikaa tällä viikolla kävi mielessä ajatus, miltä lasi punaviiniä mahtaisi maistua. Tosin heti perään toiselta olkapäältä kuului vastaväite, miten se vie hyvät yöunet (joista en halua luopua) ja altistaa yhden lasin sijaan koko pullolle, jopa laatikolle. Eli kuivilla tuli pysyttyä ja samalla linjalla jatketaan.
Paastonkin tulin päättäneeksi, kun huomasin taas kerran “puristavani mailaa liikaa”. Eli oli taas homma mennä yli, kun alan vaatia itseltäni liikaa ja totaaliorjallisesti alan pingottamaan. Paaston lopetuksesta huolimatta kilo hävinnyt vaakalla eli hyvä näin. Ehkä oppisin muussakin elämässä olla olematta jatkuva suorittaja.
6 tykkäystä
Ihan puskista mukavan päivän päätteeksi ajoin viime lauantaina alkoon ja ostin pullon kirkasta. Ei mitään tuskaa juomiselle, ihan vain TYPERÄ päähänpisto. Jos jotain tämän perusteella voin todeta niin tämä järkyttävä (oliko nämä näin kaameita vuosi sittenkin?) morkkis pitää toivottavasti huolen siitä, että toista kertaa en samaan enää haksahda. Joku tässä maaliskuussa on näköjään mulle triggeri, kun sama tapahtui vuosi sittenkin. Että semmoinen viikon aloitus täällä. Harmittaa.
Hävetti olla humalassa. Hauskuus siitä hommasta on kadonnut tyystin.
4 tykkäystä
Oon tosi pahoillani puolestasi, että näin kävi.
Pää pystyssä vaan raittiina eteenpäin.
Onneksi tajusit sen olevan typerä päähänpisto
Tiedän, että meille jokaiselle voi näin käydä. Oon yrittänyt omalla kohdallani kartoittaa noita vaaranpaikkoja.
Onneksi on tämä plinkki, missä voi jakaa tuntojaan.
Mukavaa alkavaa raitista viikkoa 
3 tykkäystä
No jopas! Jonnekin se siis vaan oli jäänyt, automaatio, autopilotilla alkoon.
Nyt vaan säädät sen taas takaisin pois päältä, otat taas ohjat omiin käsiin. Sattuuhan tuota.
Ja tämähän se onkin tässä nyt se pääasia: että taivas ei auennut. Ehkä sinun piti vain todistaa se itsellesi ja nyt se on tehty.
Onneksi viimeisen melkein vuoden aikana elämäsi selvät päivät eivät ole kadonneet minnekään. Nyt vaan kohtia uusia!
3 tykkäystä
Jos tällä repsahduksella joku syynsä oli niin ehkä se oli tämä. Aika ei tule enää kultaamaan (juovien aikojen) muistoja
4 tykkäystä
Hui, oikein säikähdin kirjoitustasi, piti lukea ensimmäinen lause kolmeen kertaan, että luinko oikein, ymmärsinkö oikein. Olen pahoillani puolestasi, varmasti harmittaa, mutta eipä siinä, leuka rintaan ja kohti uusia seikkailuja, vai miten se menikään 
Kirjoituksesi säikäytti, osui ja upposi, joskus pelottaa, että minulle voisi käydä juuri noin… ja sitten en saisi sitä loppumaan siihen.
Tsemppiä, korkki kii ja kohti raitista kesää 
3 tykkäystä
Kuulostaa pelottavalta ja ahdistavalta, mutta jos jotain positiivista niin et nauttinut juomisesta! Tuo voi sattua kenelle vaan meistä, ja ite voisin kuvitella että mulle kävis just noin jos se tapahtuu. Tärkeintä on miten suhtautuu siihen tapahtuman jälkeen ja mitä voi oppia! Ja kuulostaa siltä että sinulla on selvät sävelet! Kaikki juomattomat päivät on edelleen tallessa, joten lisää keräämään
4 tykkäystä
Sen verran vielä jatkan, kun jäin pohtimaan tätä asiaa.
On varmasti ikäviä tunteita herättävää kirjoittaa tänne lankeamisesta, repsahduksesta raittiuden tiellä, joten kiitos teille kaikille vertaisystäville, jotka rehellisesti jaatte tämänkin kokemuksen. Lähes jokaisen kirjoituksissa retkahduksen jälkeen kerrotaan, että juomisesta ei enää saanut mitään hyviä, kivoja kokemuksia.
Ennen kun sain juomiseni reilu vuosi sitten poikki, niin sitä edelsi useampi kyllästyminen juomiseen ja ‘lopettaminen’. ‘Lopettamisen’ jälkeen kun taas join, se ei saanut enää aikaan mitään positiivista nostetta, ei mitään hyvää, pelkkää 
ja ikävää oloa. Taika oli kadonnut jo ajat sitten, uskollisesti vain yritin sitä löytää pullon pohjalta. Tämä sama tarina toistuu lähes meillä kaikilla, hiukan eri muodoissa.
Se on se juttu, minkä muisteleminen auttaa tai kannattaa aika ajoin, vaikka hyvin meneekin, muistella että lopulta mitään hyvää ei ollut tarjolla, se juna meni jo ajat sitten.
Tämä jotenkin tahtoo unohtua raittiuden edetessä ja jäljelle jää harha juomisen varhaisemmilta ajoilta, jolloin ehkä joskus oli vielä kivaa. Sinne kun ei ole paluuta.
8 tykkäystä
Tätä mietin itsekin, kun eilen kirjoitin. Ei mikään mukava tai mielellään ääneen tunnustettava asia mutta arvelin, että jos/kun jollain samanlaista mielitekoa tulee, voisi fiiliksistä tapahtuneen jälkeen olla vaikka pientä apua alkosta erossa pysymiseen.
Jos jotain positiivista tästä hakee niin juuri tuo ajatus, että “se juna meni jo” omaltakin kohdalta ja paluuta hyvän olon fiilikseen alkon kanssa ei enää ole tulossa.
4 tykkäystä
No just tämän sinä vaan taisit nyt varmistaa.
Ehkä juuri siksi jatkossa saatat hyvinkin muistaa seuraavaa, puskista auton eteen hypännyttä mielitekoa katsellessasi, että mitäs jos jättäisikin vaan väliin.
Tsemppiä. Maailma ei kaatunut. Se kaatuisi vain, jos nyt jatkaisit dokaamista, mutta minä kyllä uskon ettet jatka. 
3 tykkäystä