Oman nuoren käytön huomaaminen

[aitijokapysyyvierell]

Olen kyllä tosi onnellinen teidän puolesta Tirppana.
Muistan kun olimme tytön kanssa ulkomailla ja keskustelimme yhdessä tyttäresi tilanteesta.
Ymmärsi kun rauhoittavat olivat hälläkin.

Meillä kaikki sukulaiset asuu lähellä ja olemme tosi läheisiä.
Tiedän että varmasti osa ei osaa suhtautua ja ovat tietävinään tai haluavat tehdä etäisyyttä.

Mutta mietein itse serkkuja jotka nuoria, että ehkä heidän olisi hyvä nähdä tämä todellisuus jos joku heille tarjoaa tulevaisuudessa.
Tai joku kaveri kiinnostuu huumeista.

Itsekin olen ollut siitä suuttunut että meillä on tytöllä ollut upea lapsuus ja oikein kunnollinen rakastava perhe.
Ei hänen kuuluisi olla se ketä käyttää.
Mutta niin se vaan on.

Juuri tämä, se voi käydä kenelle vain. Ja he ovat todella hyviä piilottamaan/ salaamaan.
Taisi mennä joku 2-3 vuotta ennen kuin tiesimme mitään.

Itseäni mietein että helpottaisiko oloani olla vain koko maailmalle että kyllä, lapseni on addikti.
Tätä on meidän todellisuus. Se on perseestä aika ajoin.

Toisaaltas nuorempi juuri sanoi että se on kyllä mummulle kova paikka. Ja osa sisaruksistani eivät osaa ottaa hyvin.

Muilla ei sitten niin olekaan väliä. Sanovat mitä sanovat.

Onneks Tirppana teillä tyttö osasi tunnistaa maniaa. Jos tuntuu raskaalta niin sitten vain koittaa lääkärin kautta, ei itse lääkiten.

[Tirppana]

Heippa kaikki.

Kiitos äitijokapysyyvierellä viestistäsi❤️.

En jaksa nyt enempää viestiä, eilen vedettiin taas matto jalkojen alta ja tytär retkahtanut. Mania varmaasti ottanut vallan, päihteet ainakin. Puhelutiedoista näin viestejä lähteneen 29 vuorokaudessa outoihin numeroihin. Ei vastaa puheluihin, ei viesteihin, kun laitoin mitä tehdä jos retkahtanut. En jaksa enää, en vaan jaksa. Rahaa palanut tuhansia taas, kun saatu tyttöä jaloilleen ja varmasti lähtee kaikki taas myyntiin päihteiden tarpeessa. En kestä sitä huolta enää, jatkuvaa pelkoa. Nyt on olo, että annan olla, tytär kohta 22. En voi auttaa vaikka on sairas, mutta sen tiedän, että mulla ei enää mitään voimia lähteä tuohon rumbaan uudelleen. Juuri, kun sain vähän voimia itselleni takaisin ja haaveilin ekasta normaalista kesästä. En tiedä miten eteenpäin, en oikeasti tiedä.. Toivottavasti teille muille parempaa.

Tirppana

[aitijokapysyyvierell]

No voi ei
Iso voimahali sulle

Toivotaan että retkahdus on nopea ja tyttö oppisi siitä tunnistamaan tuon missä kohtaa retkahdus tuli ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

Uskon että pettymys on kova. Kun ajatteli tuon kaiken olevan jo takana.

Pitää olla kiitollinen hyvistä hetkistä ja myös muista hyvistä asioita elämässä.

Itsekin koitan keksittyä siihen että toisella lapsella menee tosi hyvin, oikein onnellinen ja terveet elämäntavat.
Iloita näistä, ettei mieli hakeudu vain tuohon mikä on huonosti.
Jos vaan odotan koko ajan milloin tuo loppuu, niin se käy liian rankaksi.

Tirppana, jotenkin uskon että sun tytöllä on nyt niin hyvää kokemusta miten pärjää myös selvänä. Että nousee sieltä pian uudelleen.

[Tirppana]

Heippa taas. Ei muuta kuin leuka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä. Tänään töissä ja ajatukset saanut suunnattua taas muualle. Heti, kun aikaa on alkaa ajatukset kiertämään kehää. Mä luulen, että mulle aiheuttaa sitä ahdistusta eniten tuo kaksisuuntainen. Jotenkin pelottaa jos tyttären elämä tulee aina olemaan näin hankala kaksisuuntaisen takia ja vielä, kun nuo sotesäästöt puskee päälle niin ei saa muuta hoitoa kuin tuo.lääke mikä ollut kyllä hyvä, mutta ei yksinään riitä. Nyt taas päihteet mukana niin hoidot saa taas unohtaa vaikka tiedossa tuon sairuden helposti myös liittävän päihteet mukaan…huoh. Itsellä keinoton olo eikä enää tiedä miten tsempata tyttöä.

Onnellinen olen tietysti, että muulla perheellä menee hyvin, mutta jotenkin kun niin tiivis porukka ollaan aina oltu niin yhdellä, kun menee huonosti niin kaikilla pahamieli.

No, mutta paremmalla hapella kuitenkin jo tänään. Vielä ei tytär mitään halua lopettaa osoittanut, yritin esittää toiveen, että lähtisi pois nyt sieltä missä on ja mistä saa niitä päihteitä, kun tarvitsisi unta. . Katsotaan.

Kövittekö te äitijokapysyyvierellä toisen lapsen kanssa siellä reissussa ja tuliko isä mukaan?

Tirppana

[aitijokapysyyvierell]

Noinhan se menee että kyllä se vaikuttaa vaikka haluisi keskittyä vain hyvään.

Onneksi nuorempi osaa keskittyä omaan elämään. Ei anna päihdesairauden häntä niin haitata.
Ainut että heidän väliseen suhteeseen vaikuttaa kun ei voi toiseen luottaa.
Pitää siis vähän etäisyyttä tietoisesti.

Meillä onneksi tyttö eilen oli jo parempi ja pahoitteli että tää on ollut meille rankkaa. Ei haluaisi meitä satuttaa.

Mietittiin jopa tytön kanssa että olikohan ne vikat pillerit myrkytettyjä ( Tietkö jotain muuntohuumetta )
Kun osti sellaisia miedompia rauhoittavia ja vointi oli sellainen että nukahti kesken lauseen tai jos oli ruokaa suussa.
Nukkui noin 36 tuntia lähes putkeen.
Kaikkea ruokaa oli patjalle kaatunut kun nukahtanut aina kesken.
Oli todella huonossa hapessa.

Toi on kyllä aika pelottavaa. Saa jänskätä pysyykö hengissä.
Vieläkin huomaan jännittäväni vaikka eilen oli jo parempi.
Tänään ei vielä ole vastannut viesteihin. Soitan kyllä vähän myöhemmin ja varmistan vain että on hengissä.

Ei tässä oikein muuta voi kuin

Tirppana, voisitko sinä saada kelalta perheterapiaa. Psykoterapiaa, niin että tämä terapeutti auttaisi koko perhettä ja tapaisi myös tytärtäsi.
Tiedän että tyttösi ei voi saada omaa ennen kuin puoli vuotta kuivilla.
Mutta jos löytäisit hyvän terapeutin ketä ymmärtäisi kaksisuuntaista ja päihdeongelmaa.
Ja kenellä mahdollisuus kelan terapiaan niin he osaavat auttaa eteenpäin.

Ettei tosiaan jäisi vain lääkkeiden varaan. Vaan saisi myös apua ymmärtää itseään.

Mitä tyttäresi sanoi, kun ei ollut valmis vielä lopettamaan?

[aitijokapysyyvierell]

Ai niin, kyllä kävimme reissussa. Kaikki meni hyvin.

Meillä olisi miehen kanssa tarkoitus lähteä loppukuusta kahdestaa viikon reissuun. Saas nähdä, jos tyttö ei ole kunnossa niin voi olla aika hankalaa.

[aitijokapysyyvierell]

Miten Tirppana menee?

Meillä tyttö jotenkin off, mutta ei enään ole ottanut rauhoittavia.
Niissä oli kyllä jotain myrkkyä, varmaan fentanyyliä. Onneksi ei henki lähtenyt.

On jotenkin tosi pois vielä pelistä. Ei jaksa oikein mitään. Nukkuu vain ja on vähän kuin humalainen. Vaikka ei ole siis mitään ottanut.
Medikinettiä käyttää. Käyttänyt ennenkin, outoa jos siitä olisi.

Mietin myös voiko olla että maksa tulehtunut pahemmin. Silmät eivät silti ole nyt keltaiset niinkuin viimeksi.

Addiktio on myös todella voimakkaasti päällä. Sen ääni on nyt tosi kova. Huomaa että esim nyt kannabis on vain kasvi ja terveellinen. Vaikka normaalisti sanoo sen olevan huume.

Ei siis ole oma itsensä. Edes siinä mitä puhuu.

Kokemusta tuosta fentanyylistä tai väärennetyistä/myrlytetyistä pillereistä ei ole.
Kuinka kauan sellaiset voivat vaikuttaa kuntoon.
Kun nuo on ottanut ti-ke viime viikolla.

Ärsyttävää tässä tosiaan on, kun ei oikein ole mitään mitä tehdä että toinen tulisi kuntoon.
Ruokakaan ei maistu ja unta ei saa öisin niin ei nekään auta että aivot alkaisi taas toimia normaalisti.

Mutta parempaan päin. Todella hitaasti, mutta parempaan.

[aitijokapysyyvierell]

Kirjoittelen tänne nyt yksikseni

Näyttää siltä että tyttö on jatkanut rauhoittavien käyttöä.
Sain tänään kertomaan että on niitä ottanut aina iltaisin.

Pelkäsin jo että onko joku tuhoutunut aivoissa tai maksassa kun on niin heikossa kunnossa.
Tytöllä on hepatiitti tullut piikityksestä.

Saas nyt nähdä mikä tän homman katkaisee.
Hänellä on yksi vanhempi tuttu joka tuo tytölle rauhoittavia, joita voi myydä.
Saa sitten itse ostettua halvemmalla.

Nyt ilmeisesti on niitä rauhoittavia kotona myytäväksi.
Katsotaan nyt myykö vai meneekö kurkusta alas.

Nyt ei ole syönyt lähes mitään viikkoon ja nukkunut huonosti.
Saas nähdä kuinka pitkälle pystyy olemaan tällä menolla.

Kun nyt vaan tajuaisi lopettaa.

[Tirppana]

Heippa äitijokapysyyvierellä. Et ole yksin, täällä ollaan. Kuulostaapa aikamoiselta tuo sinunkin tyttäresi tilanne. Oletko huomannut, onko tämä kevät vaikeaa aikaa tyttärellesi? Voi, kun hänkin nyt huomaisi miten paljon pahaa kaikki aineet aiheuttaa. Tuokin toki paha jos ottaa myytäväksi ja sitten jäisi kiinni kuormasta syömisestä. Vai maksaako kuitenkin ne mitkä käyttää? Kun luen näitä omia kirjoituksia, tuntuu kuin katsoisin jotain huonoa elokuvaa ja vähintään jonkun toisen elämää. Miten saat pidettyä oman pääsi kasassa?

Meillä ei mene hyvin, ei tyttärellä ei äidillä. Olen saanut pidettyä muun perheen läsnäollessa pääni kasassa ettei muut alkaisi kantamaan samaa taakkaa, mutta kun jään yksin olen todella syvissä vesissä. Tuntuu etten voi elää omaa elämääni lainkaan, ruoka ei maistu, oksettava olo. Tunnen suunnatonta ahdistusta tilanteesta. Poikaystävän kanssa erottu, nyt ollut muutaman päivän hostellissa, ei kerro missä ja kenen kustantamana. Viikonloppuna lähdössä ulkomaille ja taaskaan ei tietoa kenen kustantamana. Joka päivä soitan ja jokapäivä on käyttöä, en saa tyttäreen otetta. Välillä pyytää asumaan kotiin ja, kun laitan numeron päihdeklinikalle mihin voisi soittaa, että voitaisiin edes harkita kotiin ottoa, pyytää jättämään rauhaan ja minä kahlitsen häntä. Kun pyydän ymmärtämään meitä, hänen pitää saada elää omaa elämää. On kuin pikkulapsi, ei tiedä mitä haluaa. Päihdeklinikalle soitin itse apua, mitä voitaisiin tehdä tyttären eteen. Vastaus oli ettei mitään, voitte hakea apua itsellenne. Mikäli nyt päästän omat ajatukset liikaa päälle, olen työkyvytön. Kykenen ajattelemaan näitä pienissä erissä ja sitten pakko työntää ajatukset muualle.

Haluan oman pääni ja elämäni takaisin, haluan nauttia elämästä. Välillä ajattelen etten taida pystyä pitämään tytärtäni elossa, hän niin omapäinen. Kiltti ja rakas ollessaan kunnossa. Päihteet vie hänen tuskansa pois, miten vaan äitinä voin hyväksyä ettei kaikki ole minun käsissä.

Voimia meille, kertokaa kuulumisia.

Tirppana

[aitijokapysyyvierell]

Moikka.
Tulin tälleen pikaisesti vain sanomaan voimia teille.
Palailen Tirppana paremmin.
Nyt ollut jotenkin niin kiireistä ettei ole tänne ehtinyt pysäämään.
Tai kun ollut aikaa, ei ole halunnut pysätä tämän ääreen.

Tytär sai rauhoittavat lopetettua.
Onneksi.

Nyt koittaa jotenkin selvitä rahallisesti. Nyt ollut päihteiden käyttö päivittäistä.
Korvaushoidon lisäksi.

Siihen pitäisi saada taas välipäiviä ja vähennettyä.
Oli pitkään niin että otti välillä jotain ylimääräistä.

Mutta ilmeisesti onneksi ne rauhoittavat on unohdettu.

Meillä olisi miehen kanssa pieni reissu edessä tällä viikolla.
Sanottu että pitää olla kunnolla ettei meen tarvi huolehtia ulkomailla.
Meinasi että on.

Toivotaan että tämä sekoilu oli taas tässä hetkeksi.

Kevät ja kesä on mielenkiintoista aikaa tytölle kun siltä lähtee pois kaamosmasennus. Mieli kirkastuu.
Mutta kuitenkin kesäisin vauhti kiihtyy ja tulee juurikin käytettyä vähän sekaisin, nähtyä käyttäjäporukka enemmän.

Muuten ei pahemmin ketään näe. Muutamaa ystävää.

Tytär ei taida itse tiedostaa kesän tuomia haasteita. Näkee vain sen edun, kun masennus häipyy.

[Yolanda]

Voimahalaus teille molemmille minulta

Mä mietin myös että voisiko Tirppana olla hyvä, jos hakisit säännöllistä keskusteluapua sulle itsellesi? Mä uskon että saisit siitä lisää voimia itsellesi. Toi teijän tilanne on kuitenkin jatkunut niin kauan ja sä oot joutunut niin koville.

[Tirppana]

Heippa täältä. Tyttären mania alkoi hiipumaan perjantaina ja lauantaina tuli jo kotiin. Jännä juttu on, että päihteet jää heti pois eli liittyvät vahvasti manian aikaan. Nyt vauhtia kesti noin viikon eli kyllä oikea lääke varmasti kaksisuuntaiseen on, koska niin vähällä pääsi. Jännä piirre on siinä ettei oikeastaan näe ketään tuttuja manian aikana, jos jotain niin tutustuu ventovieraisiin ihmisiin. Nyt puhuttiin, että varaisi terveyskeskuslääkärille aikaa ja pyytäisi uudestaan lähetettä psykalle, sairasloma olisi minusta nyt myös tarpeen. Kevät niin vaikeaa aikaa ja ei todella voisi hakea nyt mihinkään töihin tai kouluun ennenkuin oppii sairautensa kanssa kunnolla elämään niin ettei kokoajan ole jatkuvaa huoli mistä saisi elantoa ja sitten paineen kasaantuessa alkaa huonot ennusmerkit kasaantua. Toivottavasti kaikki järjestyy.

Kiitos teille myötäelämisestä❤️. Tyttären kanssa viikonloppuna juteltiin ettei olisi pahitteeksi meidän käydä yhdessäkin juttelemassa. Olen harkinnut läheisille tarkoitettua tukitoimintaa jossa saisi vielä paremmin käsitystä tuosta kaksisuuntaisesta. Kyllä siitä tiedetäänkin, mutta ehkä sen hyväksyminen lopun elämän sairaudeksi ja miten sairauden kanssa voi pärjätä arjessa on ne suurimmat kysymykset.

Hieno homma äitijokapysyyvierellä, että rauhoittavat jäi vaikka oheiskäyttöä sitten vielä onkin. Hyvä myös, kun voitte sopia ja luottaa tyttäreen reissujen aikana. Meillä luotto pelaa täysin, kun tytär kunnossa, mutta maniassa en luota lainkaan. Ei ole silloin oikeasti oma itsensä lainkaan, ei lainkaan. Yolanda mitä teille kuuluu?

Nyt kaikki hyvin, päihteet pois, tytär rauhallinen pitää rutiineista kiinni ja odottaa aikaa terveyskeskukseen. Elämä kantoi taas, on tytöllä monta suojelusenkeliä. Onneksi ei ehtinyt lähteä ulkomaille, kauhulla ajattelen mitä.olisi tapahtunut kun vauhti olisi loppunut kaukana kotoa vieraiden ihmisten keskellä.

Halaukset teille, Tirppana

[Yolanda]

Tosi helpottava kuulla Tirppana, että mania ja päihteet jäi noin lyhyeen. Ja kuulostaa hyvältä teijän suunnitelma!

Tänne kuuluu sitä samaa. Tilanne aivan ennallaan. Etsivä nuorisotyöntekijä tapasi tyttöä pariin kertaan, ja ihana tyyppi joka selvästi haistoi mistä tytön tilanne kiikastaa. Tyttö oli tosi rehellisesti kertonut pilvenpoltostaan myös. Oli ehdottanut terveyskeskuslääkärille menoa ja lääkityksen tsekkausta. Ja sit työkkärin tai muun kautta jotain työelämään/opiskeluun valmentavaa kuntoutusjuttua. Mutta niihinkin pitäis tytön nyt itse haluta ja motivoitua.
Tyttö saa nyt toimeentulotukea. Elää päivä ja viikko kerrallaan. Käyn usein tytön luona kylässä. Kertoi mulle että nyt kun ei ole koulussa, on stressiä vähemmän ja se on tehnyt elämästä helpompaa. Tekee niitä kynsiä kotona mistä saa vähän taskurahaa. Poikaystävän kanssa heillä on on off- suhde. Molemmilla omat kasvun haasteensa, eivät osaa olla yhdessä mutta eivät erossakaan. Itse oon ilonen jos poikaystävä pysyisi kuvioissa, hän nimittäin ei polttele eikä edes juo, on siis elämä kunnossa. Itse voin melko hyvin, välillä iskee ahdistus kun tytön elämä seisoo. Mutta toisaalta asiat voisi olla paljon huonomminkin.
Ihanaa kun tulee kevät💛

[Tirppana]

Heippa Yolanda. Niin kiva kuulla, että teillä edes ennallaan asiat. Ymmärrän, että asiat seisoo, mutta tosiaan se, että toimeentulotuki esimerkiksi riittää kertoo jonkunasteisesta elämänhallinnasta, pikkuhiljaa siis. Kynsien tekeminen kuitenkin jotain ‘työtä’ johon ei pystyisi jos esim. Päihteet veisi.

Meillä tyttärellä rahan käyttö aina vaikeaa, mutta pärjää, kun on kunnossa. Mania, kun alkaa jos olisi 10 000 tilillä saisi sen menemään ihan hetkessä. Nyt kuitenkin tilanne ettei saa mitään, koska asuu poikaystävän kanssa ja hänellä opintolaina😒. Ei ihan oikein. Haluaisi niin jotain kuntoutusta, tehdä jotain esim. Kuntoutustuen eteen , mutta en tiedä mahtaako saada. Tänään neuvoin soittamaan sosiaalitoimeen ja pyytämään apua ja neuvoa sieltä, katsotaan.

Todella, ihanaa kevät🌼.

Tirppana

[Yolanda]

Miten siellä teillä menee?
Täällä samaa rataa. Veikkaan et tytöllä menee vielä luottotiedot, kun ei hallitse yhtään rahan käyttöä. Oon tosi paljon auttanut ja neuvonut, mut mietin et onko huono kun niin paljon autan. Että oppiiko tyttö siitä mitään, jos aina pelastan laskujen kanssa. Klarnalla tilailee vaatetta ja muuta, ja sit ei saa maksettua takaisin. Mieliala hänellä ollu selvästi alamaissa. Kuulemma kova stressi kaikesta. Oon myynyt jotain omia tarpeettomia tavaroitani ja maksanut hänen laskuja niillä. Sitten tuntuu et hän ei edes itse yritä hoitaa raha- asioitaan vaan antaa vaan laskujen kasaantua. Vetoaa siihen et hänellä on tärkeämpiäkin asioita, kuten esim hengissä pysyminen. Eilen vähän hermostuin ja tokaisin hälle että sit pitää alkaa tekemään asioille jotain, hakea apua ja ottaa vastaan.

[Tirppana]

Heippa. Täällä päihteet pysynyt pois, tytär pääsee kelan kuntoutumisselvitykseen, sen jälkeen kuntouttavaa työtoimintaa. Eteenpäin siis asiat menee👍.

Yolanda tuo raha on meilläkin ongelma. Tytär ei nyt ole saanut mistään mitään tukea ja poikaystävä maksanut vuokran. Me puhelimen, bussikortin, kuntosalin, sähkön. Sen lisäksi annettu rahaa ruokaan. Nyt eilen tilasin lenkkarit synttärilahjaksi ja annoin 80€ rahaa. Tänään pyysi vielä 30€, että rahat riittää . Sanoin ettei mun palkoilla voi päivässä mennä 80e ripsivriin ja kasvojenhoitotuotteisiin ja sitten olla ilman rahaa ruokaan. Kun ei ole mitään tuloja ei voi elää niinkuin olisi. Tämä ikuisuus aihe ja tuntuu ettei tytär opi koskaan. Nytkin tuli itselle paha mieli kun kieltäydyin antamasta, mutta miten muuten oppii oleman tarkkana. Vaikea vaan ajatella ettei toisella olis ruokaa, mutta ehkä kaurapuuroon hällä on varaa ja ehkä sit oppii. En tiedä toisena ain a pelkään, että hänen hermo kiristyy ja lähtee ratkomaan päihteillä asiaa, mutta täytyy toivoa ettei. Yolanda jos ratkaiset ongelman kerro ihmeessä miten. Minä en enää keksi mitään🤷. Mut ei oma talouskaan kestä monen sadan euron auttamista joka kuukausi, jos ei mitään muutosta edes näköpiirissä. Eikä ole reilua toiselle aikuiselle lapselle jos toista auttaa niin paljon ja toista ei…

Mitä äitijokapysyyvierellä teille kuuluu?

Tirppana

[Yolanda]

Ai teillä on Tirppana tätä samaa ongelmaa. Mä tiedostan et autan ehkä liikaakin, mutta en voi sille mitään että en pysty olemaan antamatta rahaa jos tyttö laittaa viestin että ”äiti mulla ei oo ruokaa eikä rahaa enkä tiedä mitä teen. ”
Itseäni stressaa se että oon jäämässä hoitovapaalle pian ja tuloni tippuvat. Rahat ei vain riitä auttamiseen hoitovapaan aikana. Mun tytär saa asumistuen ja toimeentulotukea,
mutta eihän ne kauaa riitä kun kaikki on niin kallista, osa menee kannabikseen ja tupakkaan ja sitten tyttö ei osaa säästää yhtään.

[aitijokapysyyvierell]

Hei,
Olette naiset olleet mielessä.

Raha asia on tosiaan haastava.
Me maksamme puhelinlaskut ja lääkäri/hammaslääkäri laskut.

Mutta kaikki muu mitä saa on velkaa.
Mielummin kasvattaa velkaa meille kuin muualle.
En enään anna, en edes ruokaan. ( joskus joku extrajuttu ) mutta muuten laitan aina velkalistaan.
Sitten kun saa rahaa niin pitää aina maksaa meille siitä osan.

Meillä toki kun ne päihteet on kuvioissa niin siksi näin etten maksa päihteitä.
Jos olisi ilman niin sitten varmasti voisi olla eri asia.

Ymmärrän myös tuon tunteen Tirppana. Kun tulee paha mieli.
Vaikka se nyt on ilmi selvä että silloin kun rahaa ei ole niin ei voi ostaa mitä sattuu ja sitten todeta. Oho, ei ole ruokaa.

Mutta aivan ihanaa että teillä tytön retkahdus oli nopea ja saanut taas asioita eteenpäin.
Aivan ihanaa

Meillä menee tasaisesti. Tyttö sai nyt vielä toimeenntulotukea työttömyystuen lisäksi niin nyt riittää maksamaan itse lääkärilaskut.
Hammaslääkärissä joutuu käymään aika usein kun huumeet syövyttänyt hampaat.

Sitä tyttö itsekkin mietti, että luulisi että tässä olisi jo tarpeeksi asioita mikä saisi lopettamaan, mutta ei.
Se ei mene järkeen, edes hänelle itselleen.
Himo pitää niin kovasti kiinni.

Mutta ne hyvät asiat on että hän on tosi selväpäinen. Eli ei vedä aineita enään niin että olisi sekaisin.
Pitänyt kodista huolta.
Ei hengaile huonoissa seuroissa oikein. Muutama vanha käyttäjä kaveri joita välillä näkee.
Muuten nähnyt kavereita ketkä lopettanut tai vähentänyt.

Eli paljon positiivisia, pieniä askelia.
Mutta toki sitä isointa odottaa, että lopettaisi.

Minulle kuuluu nyt ihan hyvää.
Toki huomaan että en voi suunnitella elämää. Koska en tiedä tyttären voinnista pidemmälle. Kuinka kauan tarvitsee meitä lähellä.

Olisi kiva suunnitella mahdollista ulkomaille asumista vaikka talveksi tms.
Ilman että siinä on tällainen asia aina painamassa.

Koen että olen jossain vaiheessa mennyt yhden askeleen eteenpäin itse ja jotenkin irrottautunut.
Ei ole jatkuva murhe.
Toki sekin vaikuttaa varmasti kun toinen voi paremmin.
Jos miettii sitä aikaa kun aloin kirjoittamaan tänne.

Itsellä toki auttaa myös usko. Voi kun voisinkin tytönkin puolesta tehdä päätöksen että hakisi helpotuksen Jumalasta, eikä aineista.
Mutta voin vain itse hakea turvan ja lohdutuksen Häneltä.
Sitä en tiedä kuinka rikki olisin enemmän jos minun pitäisi seisoa yksin.

Yolanda, niin tuo on vaikeaa kun ei halua lasta ongelmiin. Mutta sitten samalla tulee itselle taloudellista haastetta.
Jos tytär sanoo että huono olla, niin onko hän siihen hakenut apua?
Ettei se ole syy tehdä mitä haluaa, välttää vastuuta.
Mutta helppo se on huudella täältä sivusta. Kaikkihan se asiat tiedetään mutta sitten niiden kanssa eläminen on eri asia.

Mukavaa pääsiäistä teille.

[Yolanda]

Äitijokapysyyvierellä; ihana kuulla että teillä rauhallista myös. Ja se että itse voit paremmin, on mahtavaa.
Oot tehnyt ison työn.

Joo mun tyttö kyllä valittelee että mielenterveys huonossa jamassa, mutta ei kykene ottamaan apua vastaan. Nuorisotyöntekijä oli jopa pistänyt sosiaalityöntekijän soittamaan tytölleni, olivat varanneet ajan nuorten sosiaalityöhön. Mutta kun aika tuli, tyttö ei mennyt. Olivat riidelleet poikkiksen kanssa ja mieliala oli kuulemma maassa. Eli auttajia nyt olisi, mutta tyttö ei ota apua vastaan. Oon itse tosi neuvoton ja väsynyt. Kohta on pakko itse laittaa rahahanat kiinni, enkä myöskään jaksaisi olla tytön ainoa tukihenkilö. Ja toi oli hyvä äitijokapysyy vierellä, kun sä sanoit mulle et vastuuta pitää silti ottaa vaikka olo on huono. Koska mä ite oon pyöritelly päässäni nyt ajatusta, et vaikka on vakava mielenterveyden haaste nimeltään epävakaa persoonallisuushäiriö, niin ei se tarkota ettei pystyis ottaa vastuuta avun hakemisesta/ oman elämän haltuunotosta.

[aitijokapysyyvierell]

Mutta ei se helppoa ole.
Ja jos ei itse auta niin kukaan muu ei välitä niin paljoa omasta lapsesta etteikö antaisi hänen tippua.

Jos sun tytöllä on todettu kaksisuuntainen niin onko hänellä itsellä sairaidentaju?
Onko hänellä lääkitys?

Ehkä ensisijaisesti voisi ajatella että olisi tärkeää tytön ymmärtää ja hyväksyä sairaus.
Sen jälkeen voisi oppia miten pärjätä sen kanssa ja minkälaiset asiat auttaa.

Ja jos käy liian raskaaksi sinulle Yolanda, niin voisiko siihen saada apua joltain esim kela terapiasta henkilöltä joka ymmärtäisi myös tytön sairautta.
Voisi auttaa sinua miten pitää omat rajat ilman että hylkää tytärtä.