Mulla heräsi sellainen ärsytys ja vastoin luontoani ajattelin maalata piruja seinille.
Toivottavasti eivät toteudu.
Pääosin kaikki on ihan jees. Tyttö ei ole ollut sekaisin sen jälkeen kun ennen joulua sekoili.
Mutta ADHD lääkkeen väärinkäyttö jatkunut kuitenkin.
Ei ollut pystynyt menemään korvaushoitoon. Nyt taas meni kun kävimme siellä kylässä ja pääsi kyydillä.
Iskenyt joku masennus/ ei ollut saanut edes syötyä, mitään tehtyä.
Veikkaan että vieroitusoire.
Nyt jatkoi korvaushoitoa, mutta käyttää siinä samalla vielä tuota.
No, onneksi ei ole sekaisin ja tajuaa maailman. Ainut että näkee sen addiktion ottaneen taas kovemman otteen.
He ovat päättäneet poikaystävän kanssa erota ja jatkaa kavereina. Tyttö ajatteli muuttaa takaisin omalle paikkakunnalle.
Ei ole yhteydessä joihinkin käyttäjiin mutta tähän hyvään kaveriin mikä jouluna veti alas, siihen ei katkaise välejä.
Ja tiedän että alkaa hengaa myös yhden pojan kanssa jonka kanssa hengaa silloin kun ei ole muita.
He ovat todella huonoksi toisilleen. Plus tällä pojalla on päihderiippuvuuden lisäksi paljon mielen haasteita. Päihteet ei auta niissä.
Jotenkin ärsyttää kun tytöllä oli kaikki niin hyvin ja suunnitelmia jo miten lopettaa.
Nyt tuntuu että se lopetus unohtunut ja puheet on jäänyt puheiksi.
Toivon että nämä on omia pelkoja ja tyttö ei kuse kaikkea jos muuttaa takaisin tänne päin.
Mutta aika näyttää.
Pitää myös ottaa tytön kanssa keskustelua ennen muuttoa, ettei asiat ole kuin ennen. En suostu palaamaan samaan.
En aio auttaa, kuin vain pääsemään hoitoon.
( en tiedä miten tämän oikeasti pystyy toteuttamaan jos menee tosi huonoksi )
Äitijokapysyyvierellä, voimia. Hyvä, että olet ärsyyntynyt, se antaa sulle voimia toimia eikä lähteä mukaan päihdemaailmaan. Tytär aistii kyllä muutoksen, kun lähemmäs muuttaa. Mahdollisuus, että ymmärtää teidän rajojen tulleen vastaan ja mikäli haluaisi jatkaa olisi aika ankeaa vastassa.
Oman tyttären kohdalla viimeisin (toivottavasti viimeinen) retkahdus syyskuussa oli paha. Ymmärsi rikkoneensa rajat niin meidän kuin poikaystävänkin kohdalla. Siitä alkoi muutos, joka jatkunut toistaiseksi. Ymmärsi jäävänsä elämään tuota elämää yksin jos jatkaa.
Tuo on niin kuluttavaa, kun uskoo muutokseen ja taas tullaan taaksepäin ja mistä ne huonoimmat ystävätkin aina löytää paikalle, kun heitä ei todella kaivattaisi.
Mä annan teille tukea täällä taustalla, kyllä te tästäkin selviätte niin monesta jo selvinnyt. Tytär ei puhu raittiudesta, puhukaa te kahta kovemmin. Ikäänkuin muuta vaihtoehtoa ei olisi.
Ja kyllä tytär edelleen puhuu rauttiudesta ja tahtoo sen elämän.
Mutta päätökset ja teot ei kulje linjassa sen kanssa.
Ja just toi pelko mitä jos… jos muuttaa tänne päin takaisin.
Kävin katsomassa mitä teille kuuluu.
Paljon hyviä juttuja onneksi, tsemppiä äitijokapysyy vierellä! Tiedän sen kalvavan pelon taustalla.
Tirppana ihanaa että teillä tilanne päihteiden osalta hyvä.
Meillä menee hyvin. Tyttö on mulle kertonut että on onnistunut vähentämään kannabista, ei polta enää päivittäin. Mieliala on pysynyt myös suht hyvänä, poikaystävän kanssa edelleen ovat yhdessä. Silti mullakin pelko ajoittain edelleen päällä, että miten se tyttö pärjäilee. Tytär täyttää 19 ihan pian. Oon huomannut kypsymistä hänessä. Kouluun meneminen ja asioiden hoitaminen edelleen vaikeaa. Kertoi mulle että asioiden (esim koulutehtävien teon) aloittaminen vaikeaa. Toivon niin että ottaisi apua vastaan jossainvaiheessa. Epävakaa diagnoosi eikä mitään hoitokontaktia mihinkään. Ehkä sitten kun ikää tulee lisää, ottaa apua vastaan. Toivon❤️
Tänään tyttö kertoi, että hänet erotettiin ammattikoulusta koska opinnot ei edisty. Osasin odottaa tätä. Mutta surettaa. Läheisriippuvainen puoli mussa alkaa taas miettimään pääni puhki mitä tytön nyt pitää tehdä. Järki sanoo että tytön pitää antaa itse nyt selvittää ja järjestää asioitaan.
Yolanda ikävä kuulla tuo koulusta erottaminen😒. Se on totta, että oma polku täytyisi itse löytää, mutta on vaikeaa äitinä olla vain sivusta seuraamassa. Hyvä jos muuten kuitenkin edistystä tapahtumassa.
Äitijokapysyyvierellä tuokin niin tuttua, että puhutaan raittiudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista sitten tehdään jotain ihan muuta. Se on turhauttavaa. Toisaalta joku joskus sanonut siis ammattilainen, että hyvä kun on tulevaisuuden haaveita se auttaa jaksamaan eteenpäin.
Meille kuuluu hyvää, Tytär odottaa tietoa pääsikö työharjoitteluu ja suorittamaan ammattitutkintoa verkko-opinnoin. Ruvennut käymään kuntosalilla.
Tänään lähti kuitenkin piiitkästä aikaa käymään kaverin luona kenen kanssa käyttänyt😔. Hänellä oli joku hätä. Tiedätte varmaan miten ahdistunut olen. Tyttärellä raittiutta nyt 4kk tarkalleen takana ja suututtaa, että nuo käyttäjä ystävät aina jonkun draaman kautta pääsevät luikertelemaan taas elämään. Yritän luottaa tyttäreen, mutta en tiedä miten kestän jos jotain tapahtuu. Juuri olen saanut kerättyä voimia isän kuoleman jälkeen ja tyttären viimeisen retkahduksen. Ahdistaa, kun kaikkia uusia aineita liikkeellä.
Yritän olla murehtimatta ja lähettää tyttärelle voimia.
Päivitystä tulin taas kertomaan raittiutta nyt takana 4.5kk… olen niin onnellinen. Ensi viikolla tyttärellä alkaa työharjoittelu ja jos kaikki menee hyvin, sieltä luvattu jo kesätöitäkin.
Vuosi sitten maaliskuussa vietiin tytär päivystykseen, koska oli niin päihtynyt. Oikeasti toivoa on kaikilla, koskan ei voi tietää milloin käänne parempaan toki myös pahempaan tapahtuu. Nyt näin ja olen niin kiitollinen tyttärestä ja niin kiitollinen hänen poikaystävästään, että hän näki tuttären kuoren läpi sen hyvän. En voi kuin toivoa kaikkea hyvää jatkoon niin ylpeä olen nyt .Mitään ei tehty eritavalla, mutta tyttärelle itselle riitti.
Niin monta vuotta kirjoitellut tänne ahdistusta ulos niin täytyy sanoa, että ihana kirjoittaa tänne jotain hyvääkin välillä. Kiitos te kaikki, jotka jaksatte lukea ja niille, jotka jaksatte itsekin jakaa❤️.
Tirppana mä oon niin iloinen sun ja sun tytön puolesta. Ihana lukea täältä hyviä uutisia! Antaa toivoa myös mulle että ikä tuo järkeä päähän. Ja työharjottelu, VAU!
Meillä tilanne rullailee samaa rataa edelleen. Kaikki periaatteessa hyvin, koska ei itsetuhoisuutta eikä vahvoja aineita. Silti kannabista polttelee, vaikea saada asioita hoidettua. Toimintakyky ja elämänhallinta joko epävakauden tai kannabiksen ( tai molempien )takia huono. Nyt kun ei opiskele, ei saa opintotukea ja rahatilanne huonompi. Tämän kuun vuokrasta puolet vasta maksettu, sähkölasku ja puh lasku maksamatta. Haki toimeentulotukea, mutta ei sitä varmaan paljoa tuu nyt saamaan koska nosti jo opintolainaa tammikuussa. (Ja pisti jo kaiken haisemaan tatuointiin ja muuhun ei niin tärkeään) Etsivä nuorisotyö otti yhteyttä tyttöön, ja tyttö kävi tapaamassa työntekijää. Koittavat auttaa tyttöä eteenpäin, suunnittelemaan jatkoa. Siitä oon kiitollinen. Tuntuu ettei musta ole tarpeeksi apua. Oon henkisenä tukena ja apuna, mutta samalla tyttö kaipaa omaa tilaa ja rauhaa äidin kyselyiltä.
Päivä kerrallaan.
Paras olisi kun tyttö lopettaisi kannabiksen, pääsisi kuntoutustuelle ja terapiaan. Mutta halu täytyisi lähteä tytöstä itsestään.
Yolanda, tuo kuulostaa niin tutulta. Rahaa, kun tuli niin tytär osti niillä toki päihteitä, mutta jos joku euro jäi niin vaatteisiin tai meikkeihin joita muutenkin oli tuhottomasti. Laskut jäivät aina. Mitä tyttäresi tekee nyt päivisin? Tuo etsivä nuorisotyö voi olla hyvä mikäli tyttäresi vaan menee tapaamisiin ja on avoin ehdotuksille. Pidän peukkuja siihen❤️. Uskon, että tuo kannabis passivoi kaikkein eniten.
Ainakin oman tyttäreni kohdalla vaikka on adhd , kakssuuntainen.niin nyt, kun päihteet myös kannabis on poissa on tytär oma-aloitteinen, aktiivinen. Ihankuin tytär olisi herännyt monen vuoden unesta. Kertoi joku aika sitten, että ahdistus alkanut lisääntyä. Tajusi sitten itsekin ettei se ole lisääntynyt vaan hän tulee kaikkine tunteineen takas, joita ei enää lääkitse. Puhuttiin ja sanoin, että on ihan ok tuntea ahdistusta, kunhan se ei jää päälle ja rajoita omaa elämää. Kaikki tunteet oikeita ja sallittuja. Sanoi, että tuntuu surulliselta myös se ettei muista kauheasti vuosilta, kun käyttö oli runsasta. Olo helpottui, kun puhui❤️.
Nyt tytär ollut harjoittelussa viikon JOKAISENA päivänä…jipii. tavalliset ihmiset ei ymmärrä, mutta tiedän teidän ymmärtävän. Mikä parasta hän viihtynyt. Ekaa kertaa sen jälkeen , kun täyttänyt 15 on pystynyt olemaan jossain viikon jokaisenä päivänä koko päivän. Raha meilläkin aiheuttaa vähän päänvaivaa edelleen tyttärellä, mutta olen päättänyt niistä selvitään. Mikäli tytär nyt ammatin itselleen saa, pysyy pois päihteistä niin syön vaikka itse kaurapuuroa😂.
Toivottavasti Yolanda aika auttaa sinunkin tytärtä, kun ikää tulee❤️. Se tarvitsee sen oman ajatuksen, että nyt riittää. Poltteleeko hän yksin vai onko joku kaveri?
Ehkä se tyhjä, päämäärätön elämä oman tyttäreni kohdalla herätteli häntä. En tiedä.
Niin hieno juttu, Tirppana! Mä todella tuulettaisin jos tyttö pystyisi myös tuohon.
Mun tytär polttelee joskus yksin iltaisin, mutta myös parhaat ystävät polttelevat. Ystävät silti pystyvät käymään kokoaika työssä / opinnoissa. Mun tyttöön vaikuttanut eniten siis. Luin että epävakaaseen myös kuuluu se, että on vaikea sitoutua työhön tai opiskeluun. Heikentää toimintakykyä monella, etenkin just nuoruusiässä. Sitten se polttelu varmasti pahentaa tilannetta.
Mun tyttö tekee viikottain rakennekynsiä edullisesti tutuille ja tuntemattomille kotona, sellaiseen sitten taas kykenee. Pikkutarkkaa väkertämistä. Tyttö nukkuu n. klo 11-12 asti, sitten näkee poikkista ellei tule kynsiasiakasta. Tai oleskelee vaan kotona kissansa kanssa.
Asuuko Tirppana sun tyttö vielä teidän luona?
Piti sanoa myös kiitos että saan täällä höpötellä huoliani ulos, ja jaksatte vastailla. Itsellä on muutama hyvä ystävä jotka tietää tytön ongelmista, mutta jotenkin on tosi iso kynnys edes heille puhua asiasta. Ehkä se kun heillä ei ole vastaavaa kokemusta, ja lapset heillä vielä aika pieniä. Sillon ongelmatkin on vielä pienempiä usein.
Tirppana, tuo on todellakin iso juttu.
Aivan mahtavaa.
Meillä menee ihan jees.
Tyttö on nyt muuttanut takaisin ja yllättävän hyvin mennyt.
Siirtyi korvaushoitoon tänne kaupunkiin, mutta vielä on oheiskäyttöä välillä.
Onneksi pelkotiloja ei ole ollut, on viihtynyt omassa kodissa. Pystynyt olemaan yksin.
Pitänyt asunnosta hyvää huolta ja haluaa pitää sen kunnossa.
Ei halua esim poltella siinä terassilla pilveä.
Ettei mene naapuriin hajut.
Katsotaan pysyykö ajatukset samanlaisena.
Nyt on miettinyt että osa-aika työtä haluisi. Ensin yhden päivän viikkoon ja siitä lisätä.
Miettinyt jos nyt vihdoin pääsisi pajalle kun toisessa kaupungissa se ei edistynyt.
Hänellä on myös hampaat mennyt käytön yhteydessä. On onneksi ottanut nyt siitä koppia ja haluaa hoitaa ne kuntoon.
Eli silleen hyvin ja huonosti.
Huonosti, ettei ole vielä päässyt irti ja saanut elämästä kunnolla kiinni.
Hyvin, ei sekoile enään. Käyttö ei silleen paljoa näy, tekee päätökset täysissä järjissä.
Ottanut enemmän vastuuta itsestään.
Päivä kerrallaan mennään. Haluisin että olisimme jo pidemmällä. Mutta hyvä ettei olla siellä missä oltiin pari vuotta sitten.
Tuo on muuten tosi että se toimintakyky palaa aika hyvin kun käyttö lakkaa.
Tytöllä on välillä ollut taukoa joilloin on syönyt kunnolla niin on ollut tosi toimintakykyinen.
Iso haaste on kun vaikuttaa myös syömiseen, niin voi syödä viikon aikana yhden kerran ruuan, jonkun pienen rahkan ja sitten karkkia. Eli ei saa mitään vitamiineja yms. Ei ihme ettei jaksa.
Yolanda, kiitos kun olet mukana.
Uskon että täällä käy ihmisiä lukemassa ketkä eivät halua kirjautua.
Se että joku puhuu ja purkaa auttaa monia.
Muistan itsekkin kun en meinannut viitsiä kirjautua mutta sitten se että kaipasin jutella jonkun kanssa voitti sen.
Onneksi teillä tyttö on pysynyt tuossa, eikä ole laajentanut käyttöä.
Nykyään on olemassa myös niinsanottua laillista pilveä. Jossa on vain ne ”terveysvaikutukset” muttei päihdyttävää vaikutusta.
Onkohan tyttösi kokeillut sitä koskaan?
Omani kokeili yksi kerta ja tykkäsi siitä enemmän. Silti ostaa tuota päihdyttävää koska sitä nyt on myynnissä tuolla sovelluksessa niin helposti. Toisessa, laillisessa pitäisi tilata se etukäteen.
Yolanda tytär ei asu kotona vaan suorittaa niitä verkko-opintoja omalla paikkakunnalla ja siellä myös työharjoittelussa. Vähintään joka toinen viikonloppu tulevat meille. Enimmäkseen oleskelevat meillä tai käyvät ulkoilemassaa, vanhat ystävät jääneet. Nyt oli saanut tietää, että saa suorittaa kesän osalta harjoittelun palkallisena eli saanut hyvää palautetta😊.
Hyvä Yolanda, kun jotain aktiviteettia kuitenkin, jospa se omaa ala löytyisi siitä vähitellen. Tottakai minä käyn myös täällä, tärkeää saada itsellekin höpötellä. Nyt kaikki paremmin kuin hyvin ja iloitsen siitä, jalat kuitenkin tiukasti maassa. Muistan kuitenkin kuinka tärkeää oli saada purkaa niitä kaikkein pimeimpiäkin hetkiä täällä. Minusta on kiva kuulla teistä .
Äitijokapysyyvierellä, tuo on hyvin sanottu, että menee hyvin ja huonosti. Kiva kuulla, että asuminen sujuu itsenäisesti ja tuo asunnon siistinä pitäminen on yksi merkki, että menee ihan hyvin. Niin äkkiä se räjähtää jos runsasta käyttöä tulee. Ymmärrän kuitenkin, että sitä haluaisi olla jo pidemmällä. Tottakai sitä haluaisi jo sulkea tämän ajanjakson elämässä ja kääntää katsetta tulevaisuuteen. Se on luonnollista.
Kiitos, kun olette ja jaksatte kirjoitella niin hyviä kuin huonojakin.
Hei, täällä tilanne pysynyt samanlaisena.
Ei ole muuttunut parempaan, eikä pahempaan.
Kai siitäkin voi jotenkin iloita
Ilo on ettei ole mitään pahoja ahdistus tai pelkotiloja ollut tytöllä.
Uusi asunto tuntuu kodilta ja pitänyt sen kivana.
Ei oo sekoillut pitkään aikaan.
Selkeästi se poika-ystävän epävakainen persoona rasitti tytärtä. On kevyempi noin kun ovat kavereita ja on tilaa hengittää.
Huomaan odottavani sitä aikaa kun pääsen tuomaa kokemuspohjaa käyttäjän läheisenä.
Uskon että tulemme tytön kanssa auttamaan addikteja ja heidän perheitään.
Vielä en asioista puhu julkisesti, koska en halua laittaa tytön ylle varjoa ennen kuin on vapaa ja itse julkisesti tuo oman tarinansa.
Hän haluaa tehdä päihdetyötä jollain tasolla kun on itse tervehtynyt.
Puran tänne ajatuksia.
Olenkin odottanut koska tämä vanha kaveri tulee tytölle kylään, joka joulunakin sotki kaiken.
No nyt viikonloppuna oli tullut ja yllättäen tuonut ilmaiseksi mukanaan rauhoittavia.
Niin ärsyttävää kun tyttö ei tajua pysyä erossa tuosta kaverista. Ymmärrän että pitkä historia ja kokee ystävyyttä, mutta aina hän vetää alas.
Tämä kaveri ei oo valmis vielä itse lopettamaan.
No nyt toivotaan että menisi tämä sekoilu ohi ja pysyisi hengissä.
Niin ärsyttävää.
Olen myös miettinyt että pitäisikö vain kaikille kertoa totuus.
Kaikille sukulaisille yms.
Kenelle nyt kertonut että kärsii ahdistuksesta.
Mietin että jos tyttö ei pääsekään vielä pitkään aikaan eroon niin jotenkin mietin auttaisiko se itseä irtautumaan paremmin jos olisi vaan kaikilla tiedossa minkä kanssa kamppaillaan.
Tiedä sitten, miettinyt välillä myös että jos tyttö kuolisi niin sitten se tulisi julki ja ainakin äitini olisi että miksen ollut kertonut.
Tyhmiä ajatuksia. Mutta tälläisiä päässä välillä menee.
Sitten taas mietein yhteisiä juhlia, esimerkiksi joulua. Mitä jos sukulaiset kohtelevatkin tyttöä eri tavalla. Kestänkö sitäkään.
Toisaaltas haluaa suojella toista mutta toisaaltas mietin kannattaako.
Voi kun olisi niin ihanaa olla jo tuossa missä olette Tirppana
Tuo juuri on se ikävin puoli, kun tietää jonkun kaverin, joka aina saa vedettyä mukanaan alas. Mitään ei voi tehdä😒. Tuo kuvailemasi tunne yritää suojella ja sitten miettii kannattaako kuitenkaan kuulostaa niin tutulta.
Itse kierin tuon saman kysymyksen ympärillä. Loppuvaiheessa sukulaisten kysellessä kerroin tyttärellä olevan terveysongelmia enkä edes valehdellut. Meillä helpotti, että sukuliset asuivat kauempana eli eivät törmänneet edes tyttäreen. Veljeni ja tyttären serkut tiesivät kokoajan missä mennään, tieain 100%varmuudella ettei sieltä tuomitsemista tule. Isälleni en kertonut, koska en halunnut hänen viimeiseen kesäänsä mitään huolta. Miehen isälle kerrottiin, mutta hän ikäänkuin työnsi kokoasian pois. On ihankuin ei olisi koskaan kuullutkaan, ei pysty siis käsittelemään asiaa mitenkään. Uskon, että nuo.päihteet on vielä tuon sukupolven mielessä vain selkärangattomuutena ja velttoiluna ja sitten, kun se tulee lähelle ei enää osaa käsitellä asiaa. Ajattelen, että kerro jos se helpottaa sinua ja jos uskot, että ne ihmiset ovat tarpeeksi avarakatseisia, vaikka eivät olisi koskaan aiemmin joutuneet tekemisiin näiden asioiden kanssa pystyisivät ymmärtämään asiaa.
Olen huomannut, että tämä vanhempana olo päihderiippuvaiselle lapselle on hiukan kovettanut minua en niin helposti pahoita mieltäni toisten sanoista ja jopa pystyn olemaan välittämättä. Me tiedämme mitä tämä on. Muut peloissaan suoltaa ikäviä sanoja asiasta joista eivät tiedä mitään eivätkä uskalla ottaa selvää. Se saattaa olla liikaa useimmille, koska ajatus että näin voi käydä kenelle vaan on liian raadollista. Helpompi kiillottaa omaa sädekehää pään päällä ja kehua itseään mielettömistä kasvatusmetodeista joista omasta lapsesta tullut terve nuori aikuinen. Sitähän se monen mielestä edelleen on rajattomuutta ja vanhempien kykenemättömyyttää olla aikuinen. Joskus teki mieli teininä sanoa, kun me ainoina vanhempina juoksimme keskustassa tyttären perässä ettei teitä muita siellä nähty.
Ei taida auttaa nyt sinua lainkaan tämä minun teksti. Huomaan, että mun kierrokset lähtee nouseen heti, kun ajattelen asiaa😐.
Tytär soitti tänään ja kertoi, että niin ihana kuin tuo aurinko onkin niin hän huomaa heti levottomuuden lisääntyvän ja päihteetkin vilahtaa mielessä. Kevät ollut tyttärelle aina vaikeinta aikaa, valo lisääntyy ja tyttären unet katoaa ja mania valmis😒. Nyt kehoitin pitämään huolta rytmistä ja jos univaikeuksia niin melatoninit heti kehiin. Kyllä tämä kevät minua jännittää, mutta päivä kerrallaan. Huomenna tytär työharjoitteluun ja siitä jatketaan taas. Itse sanoi ettei lähde mitään sekoilemaan enää❤️. Koittaka jaksaa te kaikki.
Heippa. Äitijokapysyyvierellä, saiko tytär rauhoittavat lopetettua? Olette ollut ajatuksissa, pohtinut tätä omituista elämää mikä ainakin meille, teille ja Yolandalle on tuttua. Toivottavasti asiat parempaan suuntaan😊.
Vastaan ensin tähän.
Nähtiin sunnuntaina illalla ja oli jo vähän parempi.
Sitten maanantaina käytiin syömässä ja oli vähän seis.
Eilen puhuttiin puhelimessa ja oli ihan normaali jo. Energisempikin.
Tänään taas aivan seis. En tiedä saiko joltain lisää. vai ostiko vai mitä.
Todella ärsyttävää. Tietää että pitää odottaa että saa taas yhteyden. Kun noiden kanssa menee hetki että taas oma itsensä.
Siinä välissä menee tytöltä terveys, mielenterveys kärsii ja sotkee ihmissuhteita.
Sitten vielä tää mitä aiheuttaa meille.
Meillä olisi tarkoitus mennä nuoremman kanssa huomenna toiseen kaupunkiin käymään.
Mies mietti ettei varmaan pysty lähtemään. Ei voi jättää toista yksin tänne kun on niin sekaisin.
Viimeksi nukkui autossa yöt tytön talon vierellä jos tulee hätä kun tyttö asui toisella paikkakuntaa ja oli tämä sekoilu päällä.
Huomenna olisi tarkoitus mennä käymään korvaushoidossa. Katsotaan kuinka sekaisin on, että saako lääkettään tai pystyykö edes lähtemään.
Kyllä ottaa niin päähän. Olen niiiiiiiiiiiiin väsynyt tähän jo.
Mutta karkuun ei taida päästä.
Ei voi kuin odottaa.
Ärsyttää myös kun tyttö juttelee asioita jotka tuntuu todelta. Mitä oikeasti tarkoittaa ja sitten toimii ihan toisin.
Tiedän että pitkään ei oo halunnut mitään sekoilua tai humaltumista.
Mutta kun sen yhden rauhoittavan saa niin mitään muuta enään haluakkaan kun olla sekaisin.
Osasin odottaa tätä. Mutta surettaa. Läheisriippuvainen puoli mussa alkaa taas miettimään pääni puhki mitä tytön nyt pitää tehdä. Järki sanoo että tytön pitää antaa itse nyt selvittää ja järjestää asioitaan. 
että menisi tämä sekoilu ohi ja pysyisi hengissä.
vai ostiko vai mitä.