Oman nuoren käytön huomaaminen

Aivan ihanaa kuulla että teillä mennään eteenpäin ja hyvin pärjännyt.

Tosiaan tuo on harmi että ei nähdä sen tekemisen hyötyä toisen kuntoutuksen tukena.
Ei mitään kuntouttavaa työtoiminnan voisi saada, jos saisi jotain kuntoutusrahaa yms?
Paikallisen A-klinikan kautta kysyä voisiko päästä johonkin töihin/työkokeiluun.

Mutta en tiedä miten se toimii.

Meillä tytöllä koulutus alla. Sai sen suoritettua loppuun niin saa siksi työkkäristä rahaa.
Nyt kävi juuri työkkärissä ja siellä suunniteltiin että menisi alkuun kuntouttavaan työtoimintaan niin saa vähän kevyemmän alun kun koittaa samalla lopettaa vähentämällä.

Tämä pääosin tuntunut toimivan. Rahaa ei ole kulunut niin paljoa kun normaalisti. Ei ollut heti rahapäivänä sekaisin.
Mutta muutaman kerran on alkoa juonut ja silloin on lähtenyt ihan lapasesta.
Jännä miten juuri se laillinen huume tuntuu olevan pahin tuolle meidän tytölle.
Lähtee taju, juttelee ihan sekavia, rikkoo omaisuutensa ja itsekkin ihan mustelmilla.

Omien sanojen mukaan nyt taas muistaa pysyä erossa vahvoista.
Joi siis tossa pari viikkoa sitten kaverin tekemää kiljua ja meni siitäkin ihan seis.

Mutta muuten on tuntunut paremmalta. Selkeästi yrittää. Muutamia subu retkahduksia tullut. Mutta myös useampia välipäiviä kuin ennen.

Hoitoon ei vieläkään halua mennä. Katkolle sanoi että voisi mennä uudelleen mahdollisesti. Muttei hoitoon halua.

No teillä Tirppana se hoito ei ollut vastaus.
Mikä sitten on kenellekin.
Pakko jättää tytön päätettäväksi. Voisikin itse tehdä päätöksen niin minnesotahoito olisi jo tilattu :grin:

Tulevaisuuden suunnitelmat meillä vähän auki. Kyllä me ollaan se todettu ettei tyttöä voida jättää niinsanotusti yksin. Että pitää olla se mahdollisuus tulla luokse jos menee tilanne huonoksi. Meistä ei ole sanomaan että koita selvitä hengissä.

Mutta oli ihanaa kun tyttö eilen työkkärin jälkeen sanoi että tuntuu kivalta kun elämä menee vähän eteenpäin ja on suunnitelmia. Tarpeeksi vain ollut :heart:

Ihania aurinkoisia päiviä teille. Käydään vaihtamassa kuulumisia.

1 tykkäys

Heippa kaikki…

Äitijokapysyyvierellä, ymmärrän täysin tuon ettei yksin voi jättää. Ei mekään siihen olla koskaan pystytty. Aina vastattu puhelimeen ja lähdetty auttamaan. Ainoa mistä pidetty kiinni on ettei päihtyneenä tule kotiin. Ja päihtyneenä tarkoitan bentsokoomaa, en mitään kevyttä päihtyneenä oloa. Silloinkin varmistettu, että turvallinen kaveri tai viety päivystykseen. Tosin eipä oikeastaan kotiin edes tullut silloin. Tämäkin raja on ollut enemmänkin nuorempien sisarusten vuoksi. He eivät voi valita, mutta tytär voi.

Teidän tytär mennyt mielestäni hienosti eteenpäin. Tuo vähentäminen on oikea suunta. Ei se kuntoutus ole kaikille oikea vaihtoehto vaikka itsekin uskon sen toimivan. Tytär sanoi ettei usko siitä.olevan hänelle apua. Hänen täytyy itse haluta raittiutta ja silloin hän löytää motivaation siihen. Nyt kun lääke sairauteen, hän on löytänyt motivaation toisen ongelman selättämiseen. Pää on tarpeeksi rauhallinen siihen. Välillä surettaa, että tytär joutuu todennäköisesti loppuelämänsä syömään lääkettä, mutta jos se näin paljon hänen oloaan helpottaa on se vain hyväksyttävä. Sairauksiaan ei voi valita.

Vielä tuosta tyttären työn hausta, edelleen hakee. Kuntouttavaan työhön ei pääse koska opiskelija vaikkakin keskeytynyt ja syksyllä tarkoitus jatkaa. Ei kuitenkaan ole lannistunut vaan sitkeästi hakee uutta. Nyt raittiutta 6vk 2pv ja olen ylpeä❤️. Jatkosta ei tiedä, mutta nyt kaikki hyvin. Niin monta vuotta on mennyt pilvien alla, että nyt haluan olla rohkea ja nauttia tästä auringosta enkä pelätä tulevaa.

Äitojokapysyyvierellä mä luulen, että meidän tytöt selviytyy. Omaehtoisesti, omalla tavalla meidän tuella❤️. Aikataulua ei ole, pääasia , että suunta pysyy oikeana. Joko teidän tyttärellä asunto valmiina?

Mitä muille kuuluu, Yolanda?

Kirjoitelkaa kuulumisia, hyviä tai huonoja. Kaikki kuuluu tähän sairauteen, yhdessä helpottaa❤️.

Tirppana

1 tykkäys

Aivan ihanaa että uskallat nauttia :heart:
Elämässä on tarpeeksi pahaa ja huolta, niin pitää iloita silloin kun siihen on aihetta. Eihän kukaan tiedä seuraavaa päivää.

Meillä tyttö koittaa vähentää. Paljon pohdittu mikä olisi hyvä tapa mutta ei kai ole jossei kokonaan lopeta niin sitten vain mahdollisimman paljon selviä päiviä väliin.

Tuossa oli äitienpäivän rauhoittavissa, ettei tarttisi piikittää.
Mutta eihän se toimi kun rauhoittavat vain sekoittavat pään ja sitten piikittää silti koska kontrolli lähtenyt.

Rauhoittavissa on vain se haaste että ne on tytön lempihuume. Silloin ei ole fyysistä, eikä henkistä epämukavuutta.
Tietää vain että juuri ne saavat hänet kamalaksi kaikille muille.

Eli juuri se missä hänen olisi kaikista paras olla, on kaikille läheisille kaikista huonoin.
Suhteet kärsii yms.

Subusta taas sanoo että se on sellainen kemiallinen riippuvuus, kroppa vaatii sitä kuin ruokaa.
Kun taas rauhoittavia tekee mieli.

Mutta pieniä askelia huomaan.
Huonoja päiviä on vielä.
Mutta nyt ei mieti ja laske mitä kaikkea ostaa kun saa rahaa.
Tekee suunnitelmia.
Pieniä askelia.

Oi, vitsi kun mahtavaa tuo Tirppana. Niin odotan sitä hetkeä kun oma tytär on lopettanut. Vaikka joku retkahdus tulisi, mutta pääosin olisi selvänä.

Ihania aurinkoisia päiviä sinne :heart:

1 tykkäys

Heippa.

Terveisiä täältä, 8vk ja 1pv raittiutta❤️. Mökillä oltiin viikonloppuna kaikki, tavallista elämää. Toisille itsestäänselvyys, mutta kuten tiedätte meille ei niinkään. Ensi viikonloppuna keskimmäisen valmistujaisjuhlat. Paikalla myös tytär poikkiksineen ja mun isä, joka tosiaan sairastaa parantumatonta syöpää ja kevään aikana mennyt heikompaan kuntoon. Silti olo on onnellinen, saan vielä kaikki tärkeät ihmiset koolle pitkän tauon jälkeen❤️. Onnellinen, että isäkin näkee vielä tyttären paremmassa kunnossa.

Tyttärellä viiltelyarpia käsissä, ne ovat osa tyttären elämää ollut. Tytär laittaa kauniin lyhythihaisen mekon, käsivarret tietysti paljaat. Onneksi tytär ei ainakaan toistaiseksi ole niistä vaivaa nähnyt, muistuttaa vaan siitä tuskasta mitä päänsä sisällä käynyt läpi😪. Itsellä toipuminen kesken, mutta olen edelleen jatkanut ilon polulla ja yritän joka päivä sanoa itselleni, että tänään on hyvä päivä😂. Miehelle taas tyttären voidessa paremmin tullut uuvahdus, väsymys. Kesäloma heinäkuussa onneksi.

Mitä teille kuuluu äitijokapysyyvierellä? Olen teitä ajatellut ja muistanut teitäkin iltaisin, että puhdas elämä houkuttaisi aina vaan enemmän. Päivä kerrallaan me kaikki.

Yolanda, jos käyt täällä mitä teille kuuluu?onko elämä jatkunut hyvällä mallilla ja olet saanut nauttia odotuksesta😊.

Ihanian aurinkoisia päiviä kaikille❤️, Tirppana