Kertokaa joku että oliko Lemmy pääosin piriste- vai herskamiehiä. En diggaile mitään raskasta musiikkia, joten en asiasta tiedä yhtään mitään, mutta minusta Motareilla on aina pirivaihde päällä. Kaveri kuitenkin väitti että heroiini on Lemmyn suosikkiaine.
Sen tiedän, että kerran Lemmy poltti horsekilleriä ja sen piti ihan istahtaa alas funtsimaan sen jälkeen.
Lemmy on täysverinen speedfreak ja dokaa lääkärin määräyksestä Jack Daniels colaa.Lue Rauli ihmeessä se kirja.Hauska ja nopee lukunen.Se kertoo Lemmystä jo ennen Hawkwindiä.Siin on kaikkee 60-luvun juttuikin.Lemmy on hauska vanha hippi.Ja hänellä on kaunis ääni.
Lemmy ainakin itse sanoi vuosi sitten ettei ole koskaan kokeillut heroiinia ja että vihaa sitä. Silti kannattaa laillistamista, koska se on ainoa järkevä hoitokeino heroinisteille. Väittäisin itsekin että suurin osa heistä pystyy elämään normaalia elämää jos saavat säännöllisesti heroiinia. Se riivaava halu tehdä mitä vain saadakseen annoksen ajaa usein ongelmiin.
Lemmy nokitti piriä, ja tekee sen edelleen kai.Ei ainakaan kirjan mukaan pahemmin edes piikittänyt.
Onks kukaan lukenut uusimman harry potterin? siis se kuudes… entäs Gaimanin American Gods? Entäs sen Zadie Smithin uusimman?
mull on nuo odottamassa enkä osaa päättää minkä valitsisin…
Mä oon kesä aikana lukenu paljon, tässä viimeisimpiä : Arpikudos, toisten lapset, Langennut enkeli, Lutka, sitten se uus suomalainen dekkari jota mainostetaan telkussakin, olikohan Jarkko Sipilä sen tekijä, sininen kansi sii oli… ja seuraavaks alotan 50 centin elämänkertaa Get Rich or Die Tryin.
Sanja 
Potter tuli luettua, oli sarjassaan ihan pätevä pläjäys. Spekuloitavaa ainakin tuli; kuka petti ja kenet, mitkä oli todelliset syyt tekojen takana, VOIKO KENEENKÄÄN LUOTTAA? Latasi kovat odotukset viimeiseen osaan, saa nähdä miten homma sujuu… Muita tuosta sun listasta ei oo käsiin osunu.
alotin just James Pattersonin pimeyden ruhtinas.
vaikuttaa tosi hyvältä!!
oon lukenu muutaman pattersonin kirjan ja oon kyllä tykänny!
Aloin pitkästä aikaa lukea kirjaa. Se on Burroughsin hämy. Saa nähdä saanko sen loppuun asti. Olen niin hidas lukemaan. Nyt menen nukkumaan.
Tykkäättekö muuten enemmän sellaisista kirjoista, joissa on minä-kertoja vai sellaisista missä on ulkopuolinen kertoja???
Tietääköhän muuten kukaan että milloin Junkie julkaisee sen kirjansa? Onkohan se luopunut koko hankkeesta, vai kirjoittaako vielä. Jos näin niin odotan kyllä innolla.
potterin luin aikoi sit, se on kyl niin koukuttava kirja et luin lähes putkeen muutamassa päivässä. erittäin viihdyttävä paketti. american gods oli kans hyvä, joskin paikoitellen ehkä vähän pitkäpiimäinen imo. gaimanin uusin anansi boys oli paljon parempi imo 
vitsit, lainaisin itsekin kasan kirjoja kirjastosta mut on massiiviset sakot
kun tyhmyyksissäni jätin päälle 20 kirjaa uusimatta ja ne myöhästyi kuukauden jokainen 
Reijo Mäen rahan kääntöpiiri kesken.
potteri oli kova. mielenkiinnolla sitte seuraavan kimppuun ja saas nähdä onko mitkään ennakko oletukset osunu oikeaan. tuskin. aina se yllättää. viimeksi luin seitsemän. iha jees.
Åsa Larssonin Sudentaival-dekkaria luen.
Dostojevskin Idiootti, luin sen pentuna, mutta nyt uudestaan. On niin mukaansatempaava että ei voi muuta tehdä pariin päivään kuin lukea ja ihmetellä sen äijän neroutta.
En uskalla ikinä noihin venäläisiin klassikoihin tartttua. Ne on varmasti huippuhyviä, mutta pelottavan pölyisen näköisiä.
Ne vaan näyttävät raskaalta, ovat kuin teatteria. Aloita vaik Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan.
Tai Nabokovilla, ne ovat ihan kevyitä.
Rikos ja Rangaistus on todella viihteellinen, ihan sairaan hyvä, mun mielestä ihan ‘pakollinen’ kirja… mut se nyt on vaan mun mielipide… Nyt suklaata hakemaan ja takaisin sänkyyn lukemaan. Mooi.
Viisikkoa oon tainnu joskus ala-asteella lukea viimeks 
Saatana Saapuu Moskovaan on kyllä ihan loistava! Häiritsi vaan se, ilmeisesti venäjän kirjallisuudelle yleinen tapa, että jokaisella henkilöllä oli vähintän kolme lempinimeä, ja tietenkin etu- ja sukunimi, ja ko. henkilöön saatettiin viitata millä tahansa näistä nimistä, ja vaikka jotain lempinimeä käytettiin ensimmäistä kertaa, ei voitu kertoa, että “Tämä on nyt se ja se tyyppi”.
Rikos ja Rangaistus pitäs silti lukea joskus.
Just alotin lukemaan Alan Moore & David Lloyd - V niin kuin Verikosto. Ihan loistavaa meininkiä! Takas lukemaan →
Venäjän kieltä vähän opiskelleena ajattelisin, että tuo johtunee siitä, että venäläisistä nimistä on olemassa ihan ‘standardi’ lempinimimuunnokset olemassa. Esim. Aleksander → Sasha (en ole varma onko tämä pätevä esimerkki) Ja näitä ihan standardilempinimiä oli joillekin etunimille monia, monia…
