Moikka Wisefool,
Aattelin moikata sua tänne sun ommaan ketjuun. Onkos sähköpantaan vaihdettu patterit, jotta toimii?
Munkin leipäostokset on siirtyny lähiputtiikkin, eivät myy viiniä. Tai joo, nyt saman tien hokasin, myyväthän ne sitä mietoo sellasta. No en viitti ostaa, ku se ei mee päähän. Tai sitä pittää juua niin palijo, tullee kalliiksi. Ja sit maha on ihan pömpöllään ja täynnä nestettä. Ja juokse sit veskisä laminaatit rullalla. Pullottaa ihan muutenki. Mun kompastuskivi on ollu se pitkäripanen siinä kaupan vieresä. Opettelen kiertään sen kaukaa.
Tavote olla juomata tännään, se on kyllä se parrein. Ainaski tällaselle hetken mielijohteesta toimivalle tyypille. Tekkee ensin ja sit vasta miettii. Ainaski viinin kaa, muutoin olen kyllä ratkaisuissani hyvinkin hidastempoinen. Iskä opetti aikanaan, että kantsii nukkua yön yli ennenku tekkee päätöksiä. Mut ei se viinasta puhunu mittään, ku ei ite sitä käyttäny. On kyllä ihan huipputyyppi, 94 v. Ja pää pellaa. Olen aina sanonu, että jos joku multa joskus kyssyis, kenet ihimisen haluaisin tavata, niin sanoisin, että oman isäni.
Mutta ei muuta ku kilivotellaan etteenpäin, huomena on taas uus päivä, sillonkaa ei juua.
Ps. Mää (siis ei bää) en oikein hoksaa kuin noita naamoja käytetään, ku tullee vaan joku kirijain ku niitä painaa. Kyllä mää (Ei taaskaan bää) ossaan kännyllä ja tietskarilla/pillerillä. Toimiikos tää jotensakkin eri tavalla?
joo Ulpukka, siis kun klikkaa jotain haluamaansa hymiötä tosta oikealta puolelta, niin tekstissä näkyy pelkkä “kirjainkoodi” joka muuttuu kyseiseksi hymiöksi vasta kun lähettää tekstin. sitäkö tarkoitit?
en minäkään ole huomannut Wicefoolin teksteistä mitään ärtymystä. ja jos ärsyttää niin mitäpä sitä piilottelemaan!
olemmehan sellaisen aiheen äärellä mikä väistämättä ketuttaa välillä.
olen juomatta TÄNÄÄN, on eri hyvä tavoite!
Työläältä tuntuneen viikonlopun jälkeen alkuviikko on sinällään sujunut helpohkosti, joskin heti, kun pysähtyy, Janon jylinä alkaa. Rehellisen viinanhimon siedettävin puoli on siinä, että sen kanssa painimisessa sentään on edes totisen taistelun meininkiä. Tällaiset kevyemmät päivät saavat tuudittautumaan harhaluuloon, että “hyvinhän tämä sujuu” ja pelkäänkin jo valmiiksi seuraavaa hetkeä, kun salakavala äkkipäätös yrittää viedä minut Alkoon.
Niinpä jatkan tiukasti suunnitelman mukaan ja siihenhän kuuluu mm. samaa vaaran paikkojen välttelyä, kuin Ulpukalla (minä siis tosin kierrän kaukaa paitsi Alkot, myös toistaiseksi lähikaupan).
Sylvia: ärtymykseni “paljastuminen” harmittaa siksi, etten pidä ihmisistä, jotka kärttyisenä levittävät omaa huonoa tuultaan koko ympäristöönsä, vaikkei kiukuttelun syy liity millään lailla kanssaeläjiin. No, ehkäpä plinkki onkin enemmän päiväkirja, kuin keskustelufoorumi, joten höyryäminen ei ole ihan niin tuomittavaa?
Heh, Ulpukka, minullakin on vielä menossa tutustumisvaihe plinkin toimintoihin, oma kompastuskiveni oli alussa toisten kirjoitusten lainaaminen! Kuten Sylvia jo sanoikin, hymiöt, kursivointi yms. yms. tulevat näkyviin vasta viestiä lähetettäessä, mutta etukäteenkin ne saa näkymään klikkaamalla “esikatselu” ja skrollaamalla tekstikenttää ylöspäin.
Huomannut ihan saman ilmiön pysähtymisestä. Jos toimii koko ajan kuin sähköjänis, niin ei ehdi Alkon ajatukset tulla mieleen. Sun pitää varmaan tehdä ruokaostokset aamulla ennen yhdeksää tai illalla yhdeksän jälkeen. Kyllähän sunkin syödä pitää
Miksikähän sinä Wisefool harmittelet ärtymyksen paljastumista, kuten itse sanoit. Ei me muut olla huomattu mitään sellaiseen viittaavaa. Kyllähän kaikki tunteet vellovat tässä kärvistelyssä, mutta se on ihan luvallista. Elämään kuuluu muutenkin nousua vuoren huipulle ja välillä laskeudutaan notkoon.
Kokeilin nyt yhtä naamaa. Olen tosiaan sitä ihmetellyt, että naaman klikkaus tuo vain kirjaimen näkyviin. Nytpä sekin selvisi, kiitos Wisefool ja Sylvia.
Vähän ajatukset pyörii ensi viikonlopun reissussa, kerron sitten meni.
Viititsitkö kamu paljastaa mullekin sun kompastuskiven, eli lainaamisen? Onhan tääkin häpeä kaiken muun häpeän keskellä, ei osaa käyttää Plinkkiä. Mutta kun minä olen elänyt ajan, jolloin ei ollut tietokoneita, aika kauan olin ollut työelämässä ennen kuin tuli mikromikot isoine lerppuineen.
Lapsilta en viitti kysyä, nehän kyllä osaisi. Mutta samalla saisivat tietää, että mummalla on probleema. Häpeä tunnustaa tämäkin, että poistan aina sivuhistorian, etteivät mun kuoleman jälkeenkään näe, mitä olen touhunnut. No, näkee ne sen kyllä ruumiin avauspöytäkirjasta.
Monenlaiset mietteet ne päässä velloo. Positiivistä, että siellä vielä jotain liikkuu.
Wisefool, sinun olisi pitänyt kuulla kuinka minun ärtymykseni (lievästi sanottuna) pääsi tänään valloilleen työpaikkalla. Veikkaan että siinä jäi miespuolisilta kolleegoilta suu auki kun tällainen keski-ikäinen akka päästeli niitä pahimpia kirosanoja suustaan muutaman . No, ymmärsivät varmaan turhautumiseni.
Ulpukka, tekstin lainaaminen omaan vastaukseesi käy niin, että menet siihen tekstiin mitä haluat lainata ja maalaat siitä halutun osan. Kopioit sen CTRL + C eli Kopioi komennolla ja menet takaisin omaan tekstiisi siihen kohtaan mihin haluat tuon lainauksen sijoittaa. Siellä painat vastauksesi yläpuolella olevasta palkista Quote nappulaa. Siitä tulee outoja kirjainmerkkejä ja hakasulkeisia näkyviin [b]
[/b]. Tuohon hakasulkeiden väliin laitat kursorisi ja liität sen kopioimasi tekstin CTRL+V eli Liitä komennolla. Kun taas Esikatselet tai Lähetät näet lainauksen omassa laatikossaan.
Minulla tämä plinkki on nyt hidas kuin täi tervassa. Suljenpa sen ja lähden ruokakauppaan ja sitten kotiin ruokkimaan itseni ja mieheni.
Tässä kaiken kärvistelyn keskellä eräs ongelma hymyilyttää: parvekkeen tuhkakuppi! Järjestelyni on näet sellainen, että rouskutan purkinavaajalla kaljatölkin kannen irti, valutan pohjalle vettä ja sujautan tölkin sitten vartavasten ostetun, kipsisen tulivuoren uumeniin, jonne se justi-ihan-tasan sopii. Aikanaan suorastaan pursuilin itsetyytyväisyyttä keksinnöstäni, sillä parvekepöytä pysyi siistinä ja minullahan oli käytössä loppumaton määrä kertakäyttöisiä tuhkiksen sisuksia. Paitsi että… että nykyään kämpästä ei löydykään enää YHTÄÄN tyhjiä tölkkejä?!? Hahahaha!
Tsemppiä Wisefool!
Keksi äkkiä jotain tekemistä mikä vie ajatukset muualle ja syö jotain. Syöminen voi oikeasti auttaa, monesti alkoholin himo voi johtua nälästä tai mieliteosta saada jotain suuhusi / vatsaasi.
Samaa mieltä kuin Vilma! Syö kupusi pullolleen herkkuja ja varmista että oikeasti ei ole jano - juo mitä tahansa muuta mitä mielesi tekee paitsi alkoholia. Mun lemppari on Ultima Thule -lasista nautittu ruusulimsa.
Mä olen sellaisen havainnon tehnyt että todellakin juon liian vähän (vettä) päivän aikana niin eipä ihme että viini niin nopsakasti valuu kurkusta alas kun janottaa!
Wisefool, meitä on sitten tänään kaksi. Tänään tein taas liian myöhään töitä ja nyt tätä uupunutta oloa olisi ihana piristää viinillä. Mä en aio kyllä antaa periksi, perhana sentään. Harkitsen tässä lenkille lähtemistä vaikka olenkin ihan puhki.
Laskuri nollautui. Kun kroppa eilen sai taas pienen tauon jälkeen fiksinsä, mielihyvä oikein kihisi niskavilloissa asti koko illan. Jatkoksi sain parhaat yöunet aikoihin. Mahakin alkoi toimia.
*ituttaa, että nautin edelleen juomisesta noin paljon. Enkä juuri koskaan kärsi edes kunnon krapulasta. Toivottavasti joku paikka nyt spragaa. Tai alkaisivat viekkarit taas oikein kunnolla, jotta saisi vähän konkreettista muistutusta siitä, millaisen myrkyn kanssa tässä pelaillaan. Sillä ilman epäilyksen häivää, alkoholi on vääjäämättä etenevää murhaa terveydelleni ja budjetilleni. En halua suostua ja alistua olemaan vain avuton sivustakatsoja, kun viinavirta vie elämääni kohti “henkilökohtaista pohjakosketusta”, jossa jokin lopulliselta kalskahtava katastrofi pakottaa minut muuttumaan “iloisesta juomarista” “kypsäksi viljaksi”. TÄYTYY olla mahdollista pistää kampoihin alkoholismille jo ennen, kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu, ainakin sen verran, että mieli, keho ja tahto saavat aikaa pystyttää raittiita rakenteita pikkuhiljaa.
[Deletoin kirjoitukseni tästä kohtaa. Meni niin mahtipontiseksi uhoksi, että itseltäkin pääsi ivalinen röhönauru. Höpöpöpö paatosta.]
Noustaanpas siis taas ylös. Ja jatketaan nilkuttelua. Kiitos Vilma, Icetea ja Pecorino kannustuksesta!
Wisefool, selasin äsken tekstejäsi hieman taakse päin, mutta ei osunut silmään enkä muista oletko sanonut mikä se varsinainen tavoitteesi on, haluatko lopettaa vai vähentää? Jos jälkimmäistä niin siinähän olet jo vähän onnistunutkin, kun olit kuitenkin monta päivää juomatta. Jos nyt katkaiset homman alkuunsa niin vähentäminen jatkuu.
Jos taas haluat lopettaa niin et ole vielä mitenkään peliä menettänyt. Olet edelleen lopettamassa, tuli vaan pieni kupru matkaan. Tässäkin tapauksessa tärkeää on, että et tänään hae uutta satsia. Hyväksyt vain, että noin kävi ja palaat laskemaan taas päiviä.
Tuosta nukkumisesta haluaisin sanoa sen verran, että kyllä pitkällä aika välillä juomattomuus tuo sen oikeasti parhaimman unen. Eikä perustu vain minun mielipiteeseen vaan ihan lääketieteellisiin tutkimuksiin. Se vaan valitettavasti kestää ennen kuin sen saavuttaa. Oma mieheni aina myös sanoo pienen juomattomuus tauon (5-6 päivää yleensä) jälkeen, että nukkuu paremmin vasta kun taas juo. Totuus on kuitenkin, että ei hän ole koko päivää virkeä silloin kun juo vaan joutuu ottamaan yleensä päikkärit jossain välissä. Juomattomina öinä hän nukkuu huonosti, koska alkoholi voi vaikuttaa unirytmiin paljon pidempään kuin vaikka viikon. Itsellä esim lomien pari viikkoiset tissuttamiset voi tehdä sen, että unettomuus ja muut unihäiriöt vaivaavat sitten toisen pari viikkoa. Mutta kun tipatonta on jatkunut yli 2 viikkoa alkaa unen laatu parantua tosissaan. Ja sitten kun siihen pääsen niin yksi satunnainen juomis kerta ei sitä heilauta. Kannattaa siis sinnitellä juomatta jonkun viikon ja sitten katsoa miten se nukkuminen sujuu.
minultakin isot tsempit Wisefoolille. uusi laskuri raksuttamaan! entä muuten AA? en muista, oletko jo kokeillut sitä? joillekin se sopii erinomaisesti, ja joku jopa toteaa että kerta riitti siinä mielessä, ettei sen ensimmäisen käyntikerran jälkeen ole tarvinnut juoda. kunhan on jatkanut ryhmissä käymisiä.
Minä täältä vienosti piipittelen, että on se kyllä niinkin että jos alkoholinkäyttöön liittyy pääasiassa positiivisia mielikuvia niin kyllä sen lopettamis- tai vähentämismotivaation löytäminen voi olla vaikeaa. Nimimerkillä Kokemusta on. Kun houkutus iskee, on kauhean vaikea perustella juomattomuutta itselleen jos ei edes krapulaa tule. ”Terveys” ja ”rahansäästö” eivät ole ehkä tarpeeksi konkreettisia syitä, ja jos niihin vielä yhdistyy sellaisia positiivisia kokemuksia että nukkuu paremmin (tai viitaten Vilman kirjoitukseen, ainakin tuntuu että nukkuu paremmin) tai saa enemmän aikaiseksi niin kyllä siinä on motivaatio koetuksella.
Oletko Wisefool tehnyt sen Plinkin motivaatiokyselyn? Löytyy tuolta mikä lie OmaApu-osio vai mikä se nyt oli. Sen avulla minusta ehkä parhaiten noista kyselyistä hahmottuu oma suhde alkoholiin.
Wisefool, juuri tänään pohdiskelin tätä vähentämistouhuani ja mun mielestä tämä vaikuttaa ainakin minun kohdallani siltä, että kun tulee se yksikin muistijälki joka poikkeaa totutusta alkoholikaavasta niin seuraava on jo heti helpompi. Esim mulla tuo perjantaitissuttelu. Pari vuotta meni ehkä niin, että en ole ollut yhtäkään perjantaita juomatta. Nyt tänä vuonna niitä on tullut niin monta että en edes muista. Eka oli vaikein, se taisi olla kesällä.
Kaavan kun saa rikki niin se jo auttaa. Eihän se niitä mielitekoja poista, mutta ainakin mun kohdalla se on helpottanut niitä. Eli nyt ei muuta kun lisää nollapäiviä ja elämä jatkuu ei-nollapäivien jälkeen. Kyl se siitä!
Mulla on ihan sama kokemus kuin Pecorinolla siitä että yksikin kerta riittää siihen että kaava on helpompi rikkoa. Kun on kerran ollut vaikka perjantai-illan nollalinjalla, se tuntuu paljon helpommin toteuttamiskelpoiselta seuraavalla kerralla.
Huitaisin perjantaina vielä huiviin torstain satsista jääneet jämät. Eipä ollut kynnys, eikä mikään jatkaa juomista, kun raitistelupätkä oli kerran jo mennyt pipariksi. No, tänään sunnuntaina ollaan taas back in business.
Vilma: Tavoitteeni ei ole vähentäminen. En usko pystyväni siihen, eikä se enää riittäisi minulle muutenkaan. Toisaalta ajatus lopettamisesta tuntuu suuruudenhulluudelta. Niinpä yritän olla juomatta aina vain “tänään”.
Sylvia: Kävin vuosia sitten AA ryhmässä kahdesti terapeuttini ehdotuksesta (sairastin silloin vielä masennusta ja olin lähinnä vasta viikonloppujuoppo). Menin ryhmään valtavan asennevammaisena, ylimielisenä, defensiivisenä ja herkkähipiäisenä. Niinpä ainoa viesti, jonka “kuulin” oli lupa juoda niin kauan, ettei se enää ole hauskaa ja että törmään johonkin katastrofiin. Ennen sitä ei alkoholismia kuulema ole mahdollista pysäyttää, enkä ole kypsä AA:han. No, johonkin ryhmään tulen kyllä jatkossa menemään: kyllähän tässä kypsyilty jo lisää on!
Icetea: Aivan! Se, että ainakin minä saan alkoholista edelleen välitöntä mielihyvää ilman suuriakaan välittömiä haittoja, on osa ongelmaa! Juomiseni ei muutenkaan tarvitse yhtään tekosyytä, joten tilanne on, kuin antaisi ylivoimaiselle viholliselle vielä lisäjoukkojakin. Järkeni huutaa, että viina on minulle yhtä turvallista, kuin toistuva, suojaamaton seksi HIV -positiivisen naisen kanssa. Toistaiseksi järki kylläkin saa turpiinsa kuusnolla…
Pecorino ja Icetea: Kaavan rikkominen! Joo, tartunpa tuohon ajatukseen! (Heh, voi kunpa muistaisin, kuka käytti ketjussaan termiä “lisäarvo”! Siihenkin olen viehättynyt - ja tulen viljelemään sitä jatkossa pääni sisällä aina tarvittaessa!)
Minulle tarjottiin eilen juomia - ja minä poikahan join! Tilanne oli niin yllättävä, että kieltäytyminen olisi ollut helppoakin helpompaa, minkäänlaista sosiaalista painetta ei ollut. Minä kuitenkin olin käsi ojossa jo ennen, kuin ehdin aamenta sanoa. Koko päivän uinuksissa ollut viinanhimo löi päälle aivan villinä näköjään heti ensi houkutuksen tarjoutuessa. “Palkinnoksi” sitten tämä päivä onkin kulunut jatkuvan mieliteon vallassa. Uhmakas pikkupoika pääni sisällä nurisee, että kun kerran laskuri jo nollautui muutaman lonkeron takia, niin nollataan saman tien kunnolla!!
Ääh. Minua on muutenkin alkanut oikein toden teolla nolottamaan (joskin myös sisuunnuttamaan!) se, että joudun nollaamaan plinkin laskurin tasaiseen tahtiin vain muutaman päivän välein. Ei tämä hitto vie voi olla näin vaikeaa!?!
. No, ymmärsivät varmaan turhautumiseni.
ja värejäkin tänne voi vaihdella 