Aivan kamalaa. Nämä harvat vapaapäivät ja vapaahetket isoilta osin istuisin luurin ääressä?
En suostu… Nyt ulos.
En ole psykiatri enkä psykologi, ainoastaan nettirandomi, mutta onko sulla koskaan tutkittu dissosiaatiohäiriön mahdollisuutta? Netistä löytyy DES-scale, dissosiaatio-oireita mittaava mittari.
Oon migreenissä enkä nyt pysty muistamaan ootko käynyt koskaan keskusteluterapiassa. Jos mahdollisuus on, niin siitä voisi olla hyötyä, jos löytyy terapeutti jolla olis osaamista trauma-asioissa. Itsellä on usein ajatuksia/pelkoja että oon itse tehnyt itseeni kohdistettuja pahoja asioita. Se on aika tyypillinen oire, samoin tunne, että seuraa sivusta jotain mitä itselle on tehty.
Dg:n olisin varmasti itsekin itselleni löytänyt jos olisin halunnut. En halua sen taakse.
Toivottavasti migreeni hellittää pian
Sitäpaitsi mua haittaa se että tänä päivänä
“tiedetään” liikaa. Jokaikiselle mielennyrjähdykselle on mukamas jokin selitys. Normaali…mun mielestä kaikki on normaalia. Ihmiset oman sisäisen todellisuutensa kanssa vaan ovat omanlaisiaan. Tuskaa, onnea ja iloa on varmasti jokaisen elämässä, kenellä enempi kenellä vähempi mitäkin.
Pärjätäänhän me, toivottavasti.
Joo, diagnoosit itsessään on turhia elleivät toimi kulkukorttina oikeansorttiseen psykoterapiaan tai lääkitykseen. Ja niihin ei oo pakko hakeutua, uskon että ihmisellä on itsekseenkin kyky toipua monenlaisesta.
Migreeni on edelleen täällä, mutta vähän lievempänä kuin päivällä.
Melkolailla extempore reissulta nyt kohti kotia. Älysin isän kertomisia ottaa videolla talteen. Näkemyksiä isänisän ja äidinisänkin elämästä…toilailuistakin. Hyvää vkonloppua!
Sain tänään perinteisen kiireisen työpäivän jälkeen, jossa oli perusnormityön lisäksi tiivis opiskelijan ohjaaminen ja ne opekeskustelut, pyytämäni kanttarellit ovelle toimitettuna. Klo 17 alkoi: 20 litraa kanttarelleja, puhdistettuja toki. Heti klo 19 ne olivat pannun kautta käyneinä ja jäähdytettyinä valmiita pussitettaviksi pakastimeen. Näin tein. Nyt sienet sitten onkin pakastimen alaosassa sievässä rivissä talviunilla?
Mistä tulikin mieleeni, että minkälaisesta paikasta voisin kanttarelleja käydä etsimässä? En ole sienestänyt lapsuudesta selvittyäni mutta kanttarelleja himoinnut nytkin. Ovat vaan niin perhanan kalliita, etten ole raaskinut ostaa.
Kanttarellit kasvaa koivikoissa?
Ihan ok mennyt…kovin raskaita ajatelmia ja pohdintoja oon nyt kokonaan karttanut.
Pitää muistaa elää.
Moi,
Kanttarellit on älyhyviä!
Niiden etsiminen ja kerääminen on hyvin mukavaa ja rentouttavaa puuhaa.
Tänään ennen töihinlähtöä mä todellakin havahduin siihen miten paljon olen tuhlannut arvokasta aikaani nyt niin kovin turhalta tuntuvaan asiaan kuin suorittaminen…ei hyvä Luoja, ei se elämä niin mene.
No. Tästä eteenpäin ei enää ikinä. Ei tämä raitistuminenkaan sillai toimi.
Seuraan toki täällä kirjoittelua mutta kyllä liika Sekin alkaa tuntumaan työltä. Vie voimia normi elämiseltä… tuntuu pakolta, suorittamiselta. Haluan kaikista riippuvuuksista eroon, kuten jo kesällä mainita taisinkin.
Tsemppiä kaikille?
Mä huomaan toistaneeni niin moneen kertaan tietyt asiat, että siitä on tullut jo tarpeetonta ja mieli alkaa avautua uusiin kulmiin! Näin pitääkin olla, että homma etenee sykleittäin kuin hengitys, välillä sisään ja välillä ulos.
Mä mietin historiaa tänään. Siis tulevaa historiaa. Mitä ihmettä munkin tulevat polvet voivat menneisyydestään ja omista juuristaan sitten kertoa. Uusperheet…kyllähän niissä sekoittuu väkisinkin kaikki? Miten erottaa itsensä sen tiiviin veli- taiks sisarpuolen historiasta. Vai onko edes tarvis?
Perjantaita!
Syksy edennyt. Muutoksen tuulia on kyllä monella saralla. Suku lasteni osalta karttuu ja mulle itselleni on koitunut mahdollisuus opiskella edelleen…nyt haen vakuutteluja vähän joka suunnalta?tosiasia on että ihminen kyll oppii hamaan tappiin asti. Jos on tämänkin verran päätä kuin itselläni on?
Ihminen oppii kyllä, vanhemmiten ehkä jopa paremmin ja vastahan tässä viikolla uutisoitiin jostain yli kuusikymppisten oppimiskyvyistä, jotka pääsevät kypsässä iässä vasta kunnolla vauhtiin. Queenin kitaristi Brian May teki muistaakseni tähtitieteen väitöskirjansa vasta eläkkeelle päästyään, kun oli viimeinkin aikaa 
Kiitos Naurismäki! Kaikki tsemi on nyt tarpeen? tiedän kykyni ja rajani suurinpiirtein kyl. Mutta nuo kertyneet vuodet…?
Minkä tyyppiset opinnot olisivat tarjolla?
AMK tutkinto. Täytyy tosiaan vielä tuumata kyllä.
Oli tietysti älyttömän kiva tsemi tuo rokkistaran saavutuskin, jonka Naurismöki mainitsit…ja sitten tänään vielä oli iltapäivälehdissä tämä ALS potilas, ydinfyysikko(?), joka todellakin sai koulutustaan vastaavan työpaikan, vaikka ainoa väline jolla pystyy kommunikoimaan, on silmät ja niiden liike. Haloo!!!
Miksi me jotkut uskomme itseemme aivan ja kertakaikkisen totaalisen liian vähän. Villi
veikkaus on häpeä omasta itsestä. Se juontaa juurensa saatanallisesta traumataustasta.