Mitäs nyt

Jees yritetään pysyä oikein skarppina

1 tykkäys

Tänään on tullut luettua paljon kaikkia ketjuja mitä tänne on kirjoitettu. Hyvää tekstiä ja analyyseja tilanteista. Jossain oli pohdintaa että mistä tietää että on alkoholisti eikä “vaan” suurkuluttaja. Minä ainakin itselleni joskus asetin tämän että olen suurkuluttaja mutta se oli kyllä silloin jo sellasta että ei vaan voinut vielä myöntää tai yritti jotenkin lykätä sitä tosiasiaa että asialle pitäisi tehdä jotain. Eli koska näin lykkäsin ajatusta että olen oikeesti alkoholisti, niin alkoholisti olen totisesti ollut jo silloin. Siinä vaiheessa kun joka maanantai vuosien ajan päätin että nyt loppuu niin asia oli jo selvä. Mutta loppuispa nyt viimeinkin…

Samat ajatukset…varmaan on satoja samanlaisia maanantai aamuja vietelty…

Olispa joskus aikaisemmin ottanut niistä onkeen mutta ei…

Jospa se nyt olisi loppu noille vastaaville viikon aluille!

1 tykkäys

Minä olen kans kysellyt tätä itseltäni. Tietenkin tarkoitus hahmottaa onko riippuvuus niin pitkällä että saako vielä jatkaa juomista vai onko lopetettava kokonaan. Sitten mulla pyörähti tämä toisinpäin ja hiffasin että hitto, lopettaminen on nyt paljon helpompaa kuin sitten kun tauti on jo pidemmällä.

1 tykkäys

Niinpä se hujahti tämäkin viikonloppu ja ei mitään kaduttavaa. Jee! Sitten kohti uutta raitista viikkoa.

5 tykkäystä

Juu. Näin se meni nopeasti ja ilman alkoa. Se puskee uutta viikonalkua ja uutta selvää viikonloppua!

3 tykkäystä

Tänään tuli harrastettua kuntoliikuntaa ja siitä kyllä saa kivat fiilikset itelle. Vaakakin oli hyvällä tuulella ja näytti mulle että olen laihtunut 2kg ihan nuin vaan. Ehkä meistä vielä voi tulla kaverit mutta vain jos se jatkaa suopealla linjalla. Varmaan on tuota nestettä lähtenyt kun oluet on poissa. Liikakiloja silti löytyy vielä ihan runsaasti mutta jospa neki alakais liukenemaan pikkuhiljaa.

2 tykkäystä

Olen itse hommailut samaa ja yrittänyt liikkua hieman. Se kyllä auttaa jotenkin ihan koko ukkoon eli mieleen ja kroppaan.

Itse en ole vielä painoa katsellut mutta ei se varmaan ainakaan ylöspäin ole mennyt.

Jatketaan samaa rataa! Selviä viikkoja viikoloppuja näillä mennään!

3 tykkäystä

Moikka. Tänään töissä tuli vähän levoton fiilis tulevasta illasta. Ostin muutaman alkoholittoman oluen vaikka yleensä olen juonut ennemmin vichyä. Aikomus on katella televisiota ja mennä ajoissa nukkumaan. Viikonloppuna olisi tarkoitus siivota kaappeja, näköjään aina kun olen päättänyt olla ilman alkoholia, alkaa jonkunlainen halu raivata törkyisiä kaappeja tai varastoja, ja heittää ylimääräinen roju pois. Tsemppiä kaikille ja voimia että jaksetaan pysyä selvänä tänäkin viikonloppuna.

4 tykkäystä

Viikonloppu alkaa olla ohi ja laiskotti sittekin niin että jäi ne isommat siivoukset. Mutta eipä siinä mitään, alkoholiin en koskenut. Puoliso otti muutaman saunakaljan ja oli sitä mieltä että kyllä minäkin muutaman voin silloin tällöin ottaa. Ehkä meillä on tässä joku kuilu välillä että enkö ole saanut vakuutettua häntä että minulla on ongelma alkoholin suhteen. Vai pelkääkö se että alan sitten hänenkin saunakaljoista nipottamaan kun itse en juo. Pitäisi varmaan keskustella enemmän asioista. Oli ihanaa nukkua tänään aamulla oikein pitkään ja levätä, uusi työviikko virkeällä mielellä kutsuu.

3 tykkäystä

Raitista viikonloppua kaikille. Sitä se on myös itselläni ja nyt ei ole levottomuus vaivannut. Alkoholi on kuitenkin päivittäin mielessä mutta joka aamu herätessä on heti hyvä fiilis kun ei ole krapula.

5 tykkäystä

Tälle aamulle oon tehnyt jo monenlaista kotihommaa. Juodessani en saanut melkein ikinä mitään aikaiseksi, pelkästään pakolliset hommat. Minulle se että paikat on tiptop, antaa mielenrauhaa. Siisti kaappi, vaikkakin ovien takana mutta tieto siitä että se on järjestyksessä. Niin kauan olen kuitenkin juonut että monta kaappia on päässyt melkoiseen kuntoon. Nyt siivotaan samalla kaapit ja mieli.

5 tykkäystä

Sama homma olen siivoillut ja järjestellyt joka viikonloppu toivottavasti sama meno jatkuu!

1 tykkäys

Mietin tuota samaa juttua, että on varmasti parempi, että kertoo ympärilleen rehellisesti tilanteesta, muuten ympäriltä saattaa tulla ehdotuksia tyyliin “nooh, kyllä sä voit nyt vähän ottaa”.
Onnistumiselle olisi tärkeää, että ympäristö tukee juomattomuutta… En kyllä elä itse niin kuin opetan, toisin sanoen en ole omasta tilanteestani avautunut muualla kuin täällä. Kuitenkin tiedän, että se olisi turvallisinta. Toisaalta olen yksineläjä, ei ole esim. kumppania, jonka tavat voisivat olla uhkaksi omalle raittiudelle…

Olen huomannut selkeän terveysvaikutuksen alkoholin jättämisen jälkeen itellä. Nimittäin verenpaineet joita on pitänyt seurata, on laskeneet merkittävästi. Ne on nyt ihan normaalit, mutta juomisjaksolla niin koholla että lääkitystäkin jo harkittiin. Verensokerit on myös ollut nyt kohtuulliset, tosin siihen mulla on nyt lääkityskin että voi siitäkin johtua. Myös yksi muutos on se että nyt jo 7 viikkoa ilman alkoholia ollessani olen kokenut “ilon pilkahduksia” mielessäni, mitä juomisaikoina ei spontaanisti ilmennyt. Raitista viikonloppua kohtalotovereille, kyllä se siitä iloksi muuttuu.

5 tykkäystä

onnittelut 7 viikosta. se on pitkä aika :point_up:
perästä tullaan, vasta 2vkoa. mut tasaisesti puksuttaen kuin juna :+1:t2:

1 tykkäys

Kaksi viikkoa on jo hyvä alku. Pidä toi :slight_smile:

1 tykkäys

Moikka. Vaaka pyrkii edelleen ystäväkseni mutta en luota sen ystävyyteen vielä ihan täysiä. Se on niin monesti minut pettänyt :smiley: Vähän on alkanut tuntua että mikä alkoholisti minä muka oon kun näin hyvin oon pystynyt olemaan juomatta jo näin kauan. Pieni kaiherrus että jos vähän maistaisi. Ihmeellistä miten mieleen tulee tällasta kun kokemuksesta tietää että jos pikkurillin antaa niin se vie koko käden. Olen liikkunut paljon ja kunto tuntuu kohonneen. Askel on kepeä ja mieli virkeä. Huomenna taas perjantai, raitista viikonloppua kaikille kohtalotovereille!

5 tykkäystä

Hienoa @kuuba kuulla että sinulla menee noin hienosti! Hyvin sä vedät!

Tuli mieleen että onko se niin että jotkut ihmiset addiktoituu helpommin asiaan kuin asiaan että onko se joku geeni tai miksi jotkut tekee kaiken täpöllä kun kerran jotain alkaa tekemään. Onko se kultainen keskitie aina hakusassa. Kun join se oli mulle kaiken keskipiste ja paneuduinkin siihen ihan huolella. Se tunne kun se alko puraisi, sitä kyllä vieläki haikailen. Mutta kyllä puraisee treenin jälkeinenkin hyvä olo. Jotenkin jotain ärhäkämpää tunnetta pitää saada että tuntee elävänsä elämäänsä. Ehkä jollain tavalla pelkään sellaista tasaista ja turvallista eloa vaikka en nyt järkevästi voi sitäkään perustella että mitä pahaa siinäkään olis.

1 tykkäys